"Energiajärjestelmä on ajautunut kriisiin, ja ihmiskunta tulee tuntemaan sen nahoissaan lähitulevaisuudessa", aloittaa Jussi Laitinen syksyllä ilmestyneen kirjansa Valomerkki - Energiapula ja makean elämän loppu.

Kirjoittajan mukaan energiapula voi aiheuttaa taloudellisen kaaoksen, johon verrattuna 2008 alkanut talouskriisi olisi pikkujuttu. Ja toisaalta ilmastonmuutoksen takiakin pitäisi jotain tehdä fossiilisten polttamiselle.

En oikein innostunut Laitisen argumentoinnista. Ensinnäkin mitään energiapulaa ei ole nyt eikä sellaista ole tulossakaan. Se on samanlainen huolenaihe kuin Rooman klubun kauhistelut erilaisten metallien loppumisesta. Uusiutumattomista resursseista ei ole juuri mistään pulaa: kaivoksissa käytetty tekniikkaa paranee koko ajan, joten köyhempikin malmi pystytään hyödyntämään. Kivihiiltä ei ole liian vähän, vaan liian paljon. Uraania on riittävästi ydinvoiman renessanssiin, ja jos se todella uhkaisi käydä vähiin, hyötöreaktoreilla ja toriumilla pärjättäisiin varmaankin siihen asti, kunnen uraania olisi kannattavaa eristää merivedestä.

Tosiasiassa niukkuutta on oikeastaan vain hiilivedyistä, siis maakaasusta ja ennen kaikkea öljystä. Tosin niidenkin suhteen tulevaisuus näyttää aivan toisenlaiselta kuin vielä muutama vuosi sitten. Maakaasua on uusien tekniikoiden ansiosta tullut markkinoille niin halvalla, että Yhdysvalloissa sähköntuotannon päästöt ovat merkittävästi laskeneet. Myös öljyn suhteen Yhdysvaltain perinteinen riippuvuus on vähenemässä. Ja jos konventionaalinen öljy "öljyn keskuspankista" Saudi-Arabiasta loppuu, Kanadan ja Venezuelan öljyhiekkaa riittää pitkäänkin.

Keväällä on sitten tulossa Rauli Partasen et al. Suomi öljyn jälkeen, joka keskittyy pelkästään öljyhuippuun.

Mutta kumpi lopulta on pahempi asia, se että öljyhuippu tulee ja talous joutuu sopeutumaan reippaasti yli sadan dollarin barrelihintaan, vai se että öljyhuippua saadaan pitkitettyä tuonnemmaksi, ja hiilidioksidipäästöt siksi vain jatkuvat? Jos katsotaan asiaa pelkästään ilmaston kannalta, kai se on parempi kertarutina, siis nopea pakkosopeutuminen jo tällä vuosikymmenellä, jos globaali öljyntuotanto todella piikkaa ennen vuotta 2020 kuten Partanen kumppaneineen ajattelee.

Mutta on tietysti toinenkin vaihtoehto. Voi olla, että äkillinen öljypiikki ja sitä seuraava romahdus johtaisi ilmastopolitiikan täydelliseen unohtamiseen ja paniikkiratkaisuun, jossa öljyhiekan kaltaisia konventionaalista öljyä likaisempia konsteja otetaan äkkiä laajamittaisesti käyttöön. Jos liikennepolttonesteitä on jostain pakko saada, aina on mahdollista tuottaa niitä kivihiilestä Fischer-Tropsch-menetelmällä. Luonnon monimuotoisuuden ja ruokahuollon kannalta olisi myös katastrofi, jos biopolttoaineiden tuotantoa lisättäisiin nopeasti ruoantuotantoon sopivilla alueilla.

Mitä hiilidioksidipäästöille tapahtuisi, jos talous kääntyisi syvään taantumaan? Veikkaisin että ensimmäiset vuodet ympäristö olisi saamapuolella. Nykyinenkin talouskriisi on näkynyt siinä, että hiilitonnin hinta päästökaupassa on vajonnut pohjalukemiin. Mutta keskipitkällä aikavälillä ilmasto voisi kärsiä kuitenkin enemmän, kun kaikki likaiset keinot liikennepolttonesteiden valmistamiseksi otettaisiin käyttöön. Romahdus voisi kuitenkin herättää ihmiset siihen, että siirtymä sähköön on liikenteessäkin väistämätön.

Voisi olla parempi, jos huipun jälkeen ei tulisi romahdusta, vaan pitkä mutta loiva tuotannon supistumisvaihe, jonka aikana yhteiskunnat ehtisivät sopeutua öljyn jälkeiseen maailmaan.

Onko öljyhuippu tällä vuosikymmenellä sittenkään pahin skenaario? Voisi epäillä, että huippua seuraava lasku olisi loiva, jos se tulisi pian, ja jyrkkä, jos öljyä jostain löydetään lisää ja väistämätöntä tuotantohuippua siirretään 2030-luvulle asti.

Toisaalta jos nyt ryhtyisimme uudistamaan liikenneinfrastruktuuria kohti sähköautoilua, voisimme selvitä öljyhuipun jälkeen ilman suurempia kriisejä. Mutta tämä edellyttäisi, että öljyhuippu saataisiin lykättyä parilla vuosikymmenellä tulevaisuuteen.

Itselläni ei ole vastausta näihin ihmiskunnan suurimpiin lähitulevaisuuden kysymyksiin, vain tällaisia spekulaatioita. Mitä sanovat blogin lukijat - onko öljyhuippu ongelma vai ratkaisu?

Lopuksi haluan toivottaa Tiede-lehden ja Skeptikon päiväkirjan lukijoille hauskaa joulua - ja jos joululahjakirjoissa ei ole tarpeeksi luettavaa, niin vielä linkki Duodecimin joulunumeron aivan mahtavaan Esko Valtaojan artikkeliin Riittääkö ruokaa kaikille?

Kommentit (20)

Johannes Hirvaskoski

Et mainitse proliferaatioriskiä hyötöreaktoreiden osalta. En voi myöskään uskoa öljyhiekan riittävyyden takaavan onnellista tulevaisuutta. Nämä detaljihuomautuksina.

Varsinainen pohdinnan aihe on se, missä määrin menemme vipuun kun pohdimme ympäristöä ja kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti. Pitäisikö sitä miettiä paikallisesti, sillä todellista maailmanlaajuista päätöksentekomekanismia ei ole. Eikä vähään aikaan tule.

Esimerkiksi linkkaamassasi Valtaojan artikkelissa pohditaan ansiokkaasti luonnonmukaisen viljelyn hyötyjä ja haittoja siitä näkökulmasta, mitä se globaalisti sovellettuna saisi aikaan. Mutta jos Suomessa päätetään syödä luomuruokaa tai lähiruokaa tai edes suomalaista ruokaa vaikkapa Valtaojankin mainitsemalla suorakylvöllä toteutettuna, tällä ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa miten Intiassa tms. pitäisi ruoka tuottaa.

pohtija

Monethan hysteerisesti luulevat että peak oil on katastrofi (Hamilo ei tässä kirjoituksessaan kuitenkaan). Itse olen ajatellut peak oilia niin, että se huippu on saavutettu ja alkaa hidas lasku. Esim, jätän pari turhaa automatkaa viikossa pois, vähän vähemmän ilmastointia, ehkä joskus jopa yksi turha lentomatka väliin. Eli löpöä tulee käytettyä vähemmän tai tehokkaammin.

Eli ei se löpö lopu siihen paikkaan, pitää vain käyttää tehokkaammin ja haaskata vähemmän niin varmasti riittää vielä pitkälle.

Mitä johonkin ilmastomuutos juttuihin tulee, eiköhän se löpö polteta loppuun viimeistä pisaraa myöten niin kauan kun siinä on energia-arvo kohdillaan ja sen polttaminen kannattaa. Samaten hiililtä poltetaan niin kauan kuin mahdollista, ideologiat eivät auta.

Tuhatkauno

öljyhiekka ei pysty korvaamaan koskaan maaöljystä helposti ja halvalla saatavia hiilivetyjä, öljyhiekan kuljetus jalostamoille tankkeereilla mahdotonta, eikä nykyiset jalostamot sovellu kuin maaöljyn jalostukseen.

öljyhiekka, ydinvoima, tuuli, aurinko etc energia ei koskaa pysty korvaamaan öljystä saamaamme yltäkylläistä monimuotoista raaka-ainetta mitä moninaisimmissa kemian teollisuuden prosesseissa.

katastrofi se on öljyn loppuminen

Aatu

Öljy on jo nyt niin kallista, että vuodessa 70tkm työmatka-ajoa tekevänä hupiajot jää kustannusvaikutusten takia tekemättä. Oikeastihan esimerkiksi suomessa kuuden vuoden aikana dieselin hinta on 2x... Sillon 250 eurolla kuussa ajoi aika paljon. Nyt se sama kilsamäärä viekin yhtäkkiä neljänneksen käteen jäävästä palkasta.

Tiedemies

Minusta proliferaatioriski on vähän nurinkurinen argumentti hyötöreaktoreja vastaan. Proliferaatioriskillä tarkoitetaan siis sitä, että ydinteknologiaa käytetään pomminvalmistukseen maissa joilla ei vielä ole ydinasetta. Esimerkiksi polttoainesyklin jossain vaiheessa siitä erotetaan pommeihin soveltuvaa U235:ttä tai PU239:ää. Tämä on tavanomaista ydinvoimaa suurempi vain nopeissa reaktoreissa, jotka muuttavat luonnonuraania plutoniumiski, ja niissäkin vain jos verrataan yleisesti käytössä oleviinturvallisimpiin reaktoreihin.

Hitaisiin neutroneihin perustuvan torium-hyötöreaktorin proliferaatioriski on alhaisempi, koska vaikka polttoaineesta voi rikastaa ydinpommimateriaalia, mukaan päätyy väkisin materiaalia joka on melkein mahdoton erotella, ja joka gammasäteilee siinä määrin että projekti on olennaisesti vaikeampi kuin jollain melko perinteisillä kevytvesireaktoreilla (tyyliin RBMK), joissa syntyy kohtuullisen hyvät määrät plutoniumia ja joissa voi käyttää melko alhaisen rikastusasteen uraania.

Varautunut

Otsikko on erittäin ajankohtainen, valmistautumista todellakin tarvitaan. Itse kirjoitus sen sijaan on suorastaan vahingollinen maalatessaan kuvaa että kaikkea on yllinkyllin ja varautuminen on turhaa. Sähköautoilla ei edes Suomalaiset selviä jo alkaneesta energiakriisistä. Tarvitaan globaalisti erittäin suuri kulutuksen ja elintapojen leikkaaminen, eikä se tule tapahtumaan ilman suurta inhimillistä kärsimystä, ruokamellakointia, kuljetusalan lakkoja, polttoaineen jakelun katkoja jne.

Mitä tulee arvailuun mille tulevalle vuosikymmenelle huippu sattuu, niin hyvin monella mittarilla mitattuna huippu ohitettiin jo 2000-luvun alussa, jolloin hinnat alkoivat kipuamaan tasaisesti ylöspäin. 2007 alkanut maailmanlaajuinen taantuma ja lama pitää edelleen kulutuksen kasvun aisoissa, mutta siitä piittaamatta hinta on hiljalleen kohoamassa jälleen huippuarvoihin mikä on vahva viittaus siihen että huippu on ohitettu ja pulkkamäki on jo käynnissä. Saman voi todeta tuotantokäppyröistä.

'Niukkuutta on vain hiilivedyistä' - ei hätää kun kyse on 'vain' hiilivedyistä?

Hiilivedyt kattaa yli 60% kokonaiskulutuksesta, ja esim liikenteessä % on suurempi. Hiilen tai ydinvoiman käyttäminen korvaamaan koko potti on käytännössä mahdotonta. Ei onnistu, vaikka saataisiin jollain ilveellä rakennettua parikymmentä ydinvoimalaa muutamana lähivuotena.

Kokonaisuudessaan konventionaalisen 'helpon' öljyn loppumisen sivuuttaminen kuittauksella että onhan Kanadassa öljyhiekkaa on niin naiivi ajatus ettei oikein trolliksikaan taivu. Pelottava ajatella että jopa päättäjien taustatieto tästä asiasta saattaa hyvinkin perustua juuri tämän tyyppisiin kirjoitteluihin. Todella edesvastuutonta että Suomen johtavien tiedejulkaisujen blogaajan kynästä tulee tämmöistä vaarallista tekstiä joka kehoittaa tuudittautumaan lammasteluun, samaan aikaan kun Ruotsissa ollaan jo vuosia sitten ruvettu laatimaan suunnitelmia miten yhteiskunta tulee toimimaan sinä päivän kun öljyä ei enää ole.

Tässä loistava tiivistelmä peruskäsitteistä:
http://www.peakprosperity.com/video/234/playlist/153/chapter-17a-peak-oil

Marko Hamilo

Varautunut:

"Itse kirjoitus sen sijaan on suorastaan vahingollinen maalatessaan kuvaa että kaikkea on yllinkyllin ja varautuminen on turhaa."

En minä sellaista maalaillut. Kysyin, onko se huoli, että öljy ei lopu, vielä suurempi, kuin se että se pian loppuu. En edelleenkään osaa vastata tähän kysymykseen.

Varautua pitää minun mielestäni ennen kaikkea ilmastonmuutokseen.

"‘Niukkuutta on vain hiilivedyistä’ - ei hätää kun kyse on ‘vain’ hiilivedyistä?

Hiilivedyt kattaa yli 60% kokonaiskulutuksesta, ja esim liikenteessä % on suurempi. Hiilen tai ydinvoiman käyttäminen korvaamaan koko potti on käytännössä mahdotonta."

Jälleen kerran, "ei hätää" on ihan oma tulkintasi. Minä ihmettelen, että asiaan perehtyneet ihmiset kirjoittavat energia-aiheista kirjoja, joissa he väittävät että meillä olisi jokin yleinen energiapula, ja johtavat lukijat harhaan sen sijaan että keskittyisivät siihen ongelmaan joka on aidosti iso ja hyvin vaikea riittävän isolla mittakaavalla ratkaistavaksi. Eli siihen että hiilivetyjen tarjonnan vähetessä joko talous joutuu syöksykierteeseen tai hiilidioksidipäästöt räjähtävät erittäin likaisten öljynkorvikkeiden takia - tai molemmat.

"Kokonaisuudessaan konventionaalisen ‘helpon’ öljyn loppumisen sivuuttaminen kuittauksella että onhan Kanadassa öljyhiekkaa on niin naiivi ajatus ettei oikein trolliksikaan taivu."

Kolmannen kerran olet lisännyt kirjoitukseen aivan ikioman tulkintasi, joka ei lainkaan sisälly alkuperäiseen kirjoitukseeni. Minä en pitänyt epäkonventionaalisen öljyn laajaa käyttöönottoa minkäänlaisena ratkaisuna. Minä pidin sitä nimenomaan yhtenä kaikkein suurimmista uhkakuvista, koska epäkonventionaalisen öljyn EROEI (Energy Returned On Energy Invested) on paljon huonompi kuin tavanomaisen öljyn varsinkin öljyntuotannon alkuaikoina. Varoittelen siis niitä vihreitä, jotka mahdollisesti iloitsevat öljyntuotannon pikaisesta kääntymisestä laskuun siitä mahdollisuudesta, että hiilidioksidipäästöt eivät tämän takia välttämättä lainkaan vähene vaan saattavat räjähtää käsiin.

Iso osa ympäristönsuojelusuuntautuneista keskustelijoista elää yhä vanhaa maailmaa. Uhkakuvat ovat menneet kertaalleen päälaelleen ja on hyvin vaikea sanoa, onko peloteltu peak oli sittenkin onnenpotku, vai vielä yhden kerran metatasolla kerien lopulta kuitenkin kirous myös ympäristölle eikä vain elintasolle.

Tästä on kyse: http://www.talouselama.fi/uutiset/oljya+loytyy+vaikka+kuinka/a2151389

Martti Backman on perillä uusista faktoista, mutta toisin kuin minä, katsoo maailmaa ilmastodenialistin silmin.
http://www.talouselama.fi/minavaitan/saudiamerica+muuttaa+maailman/a2160147

Tiedemies

Backman tosiaan näyttää hyvää journalistista tapaa. "Koska tavoitteenahan on tieteellisteollisen kulutusyhteiskunnan alasajo." Tällaisen retoriikan kanssa ilmastodenialistit käyvät taistelua, eivät vain viherhörhöjä, vaan itseasiassa suunnilleen koko tiedemaailmaa. Lisäksi Backman kirjoittaa että "maapallon keskilämpötila ole noussut 16 vuoteen", mikä on täysin huuhaata. Toki teknisesti se voidaan väittää todeksi sillä että jos otetaan yksi mittauspiste 16 vuotta sitten (jolloin oli poikkeuksellisen lämmin vuosi), niin tosiaan, sen jälkeiset lämpötilat eivät kyseiseen vuoteen verrattuna näytä nousevaa trendiä. Vähänkään pidemmälle aikavälille tilanne on aivan toinen, ja viimeisiin 10 vuodesta suurin osa on top-10 lämpimiä vuosia.

En tajua miksi Backmanin juttuja edes painetaan. "Energia- ja ilmastokysymyksiin perehtynyt toimittaja" joka lukee netin salaliittosivuja ja raportoi ne totuutena ja postuloi että Nature, Science, ja suunnilleen kaikki meteorologian laitokset maailman yliopistoissa jne, ovat salaliitossa. Tällaiset väitteet ovat mielestäni pikemminkin lääketieteellinen kuin epistemologinen ongelma.

Olavi Savolainen

Entäs kehitysmaat. Pelkästään jääkaappi jokaiseen Intialaiseen kotiin ja sähköön tarvitaan viitisenkymmentä Loviisan kokoista ydinvoimalaa.

Dada Stream

On syytä muistaa että nykyisessä talousjärjestelmässä esim pörssi toimii tavalla joka perustuu ajatukseen että kasvulle ei ole rajoituksia.Miten luulette että käy taloudelle kun noin ei kohta asian laita olekaan, siinä rytinässä kaatuu viimeistään koko järjestelmä nimeltä fiat raha systeemi.

Myös tuo kaasu bisnes josta nyt ollaan niin tohkeissaan että julistetaan "amerikka on energia omavarainen vuonna x ja y" ei ole mikään ratkaisu, fracking tekniikassa tuhotaan lopullisesti maaperä niin että siellä ei kasva yhtään mikään.

Malliesimerkki siitä kuinka lopullisesti ihmiskunta on seonnut, pumpataan kemikaaleja maaperä täyteen että saamme vielä hetken jatkaa juhlia.

jukka tuomela

Dada Stream:

ole huoleti, ei amerikasta tule energiaomavaraista. On jotenkin käsittämätöntä miten toimittajat vastuuttomasti ilman minkäänlaista analyysiä ja lähdekritiikkiä rupesivat toitottamaan sitä Maugerin sanomaa. Oildrumia seuraamalla pysyy näissä asioissa ajan tasalla

http://www.theoildrum.com/

Muuten fracking (kai se on suomeksi särötys?) ei ole mikään uusi tekniikka vaan sitä on käytetty jo vuosikymmeniä.

Marko Hamilo

"Miksei Tiede-lehti voisi käsitellä ölyhuippua perusteellisesti?"

Kyllä tämä taitaisi useamman sivun jutun vaatia vuonna 2013.

jukka tuomela

Se olisi hyvä juttu. On nimittäin tullut vähän semmoinen tunne että tiede-lehdessä voi käsitellä vain sellaisia asioita joissa on onnellinen loppu. Öljyhuipussa sellaista ei ole.

Janne Pyykkö

Hyvä, kun Tiede-lehti ottaa näitä asioita esille. Tästä on keskusteltava, keskusteltava, keskusteltava, jotta eri osapuolilta putoavat ensin väärät käsitykset pois, jotta eri tulevaisuusvaihtoehdoista päästään sen jälkeen oikeasti keskustelemaan.

Itselläni on käsitys, että parasta mitä voimme (paikallisesti Suomessa) saavuttaa, on länsimaisen yhteiskuntamallimme hidas hiipuminen. Pahempi vaihtoehto olisi esim. äkkiromahdus -- ja senkin välttämiseksi täytyy mennä monta asiaa oikein. Meillä kun ei ole kokemusta talouskasvun pysyvästä lopusta eli mitä tapahtuu, kun globaalien logistiikkaketjujen osat alkavat kaatua. Jos kaatuminen tapahtuu ketjureaktiona, siinä sitä ollaan.

Käännös kohti tasapainoa

Todennäköisesti öljy ei tule loppumaan mitenkään kertarysäyksellä, vaan sopeutumisaikaa jää ainakin 50-100 vuotta. öljyn hinta on nyt jo kuitenkin inflaatiokorjattuna samalla tasolla kun 70-luvun öljykriisin aikaan, eikä kyse ole piikistä vaan pitemmän ajan trendistä.
öljyn hinnan noustessa muiden energiamuotojen kehittäminen tulee kannattavammaksi, kuten myös energiaa säästävien ratkaisujen kehittäminen ja toteuttaminen.

Biokaasuautoilija

Sanoista tekoihin! Me tavalliset kuluttajat voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa ilmastokuormitukseen aika yksinkertaisin keinoin: Tekemällä vähemmän kaukomatkoja lentokoneella, suosimalla kasvispitoisempaa lähiruokaa ja julkisia kulkupelejä tai biokaasuautoilua. Ja näillä valinnoilla on myös muita suotuisia ympäristövaikutuksia kuin pelkkä hiilidioksidikuorman pienentyminen!

Dredex

Luonnollisesti varautuminen vaatii erinäisiä toimenpiteitä, kuten energian säästämiseen ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen liittyvät investoinnit. Mutta jos sinä et kuluta, niin kyllä maailmalla on niin paljon ihmisiä, että kulutus jatkuu. Tarvitaan isompi ajattelun muutos, missä aletaan laskemaan paljonko mitäkin resursseja on ja miten niitä voidaan käyttää tehokkaimmin ja tasapuolisemmin. Nyt ei tarvitse vain suojella metsiä tms. vaan tarvitsee suojella elinmahdollisuuksia muutenkin. Jos energiasta tulee pulaa, niin täytyy keksiä ja suojella energian lähteitä. Jos kalanviljelylle ei löydy korviketta, niin täytyy suojella kalanviljelyä, jne... Eli tässä on kyse kestävästä kehityksestä. Miten pystymme ylläpitämään paisuvaa ihmiskuntaa tällä planeetalla. Marsiin on pitkä matka, ja tällä kertaa ei ole niin suuria rekiä, että väestöt pääsisivät uudisasuttamaan uusia alueita.

Öljyllä sähköä

Kannattaa myös muistaa, että isossa osassa maailmaa tehdään sähköä öljyllä - siis dieselillä. Kotimainen Wärtsilämme on toimittanut ja toimittaa jatkossakin voimalaitoksia, joissa suuret dieselgeneraattorit pyörivät 24/7/365 tuottaen sähköä. Hullu juttu näin suomalaisittain ajatellen mutta näin on. Lataa siinä siiten sähköautoa ja ajele öljyä muka säästellen...

Wärtsilässä töissä

Wärtsilän voi myös nähdä tuulivoimaintegraattorina, sillä nuo dieselmoottorit käynnistyvät (ja sammuvat) muutamassa minuutissa nollasta täyteen kapasiteettiin, kun aurinko menee pilveen tai tuuli tyyntyy. Lisäksi modulaarinen rakenne tarkoittaa sitä, että osakuormalla hyötysuhde ei putoa rajusti, kiten esimerkiksi kaasuturbiineilla, joita nykyisin käytetään tukemaan uusiutuvia monin paikoin. Kaasuturbiineilla ydinvoimasta puhumattakaan ei päästä edes tunnin aikana täyteen kapasiteettiin. Näin ollen Wärtsilän tekniikka voi, jos niin halutaan, edistää merkittävästi uusiutuvan energian arvoa. Jos öljyn tuotanto kääntyy pian laskuun (on ollut käytännössä vakio vuodesta 2004) niin monikaan ei ole enää kiinnostunut vuosikausia kestävistä laitosprojekteista, vaan silloin monet investoijat haluavat saada nopeasti energiainvestoinnista (Marko Hamilonkin kuvailema EROI tai EROEI) energiatuottoa ulos. Maailmassa ei ole monta voimalaitostoimittajaa, jotka saavat vuodessa-puolessatoista satojen megawattien laitoksen tilauksesta käyntikuntoon.

Jonkun täällä Suomessa on vientituloja tehtävä, jotta voimme ostaa öljyä ja autoja ulkomailta "Öljyllä sähköä" nimimerkille ja muutamalle muullekin. Velkaannumme siitä huolimatta ulkomaille koko ajan, mutta sentään hiukan vähemmän.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009