Viime viikon MOT synnytti epäoleellisuuksiin ajautuneen keskustelun kovien ja pehmeiden rasvojen paremmuudesta. Jostain syystä toimittaja Martti Backman halusi jatkaa kolesteroliskeptikoiden rasvasotaa voin, kerman ja muiden tyydyttyneiden rasvojen puolesta.

MOTin tulilinjalla oli erityisesti THL:n pääjohtaja Pekka Puska, joka symboloi suomalaisille virallisia ravintosuosituksia ehkä vielä enemmän kuin dosentti Mikael Fogelholm, joka kuitenkin on tällä hetkellä suomalaisena mukana pohjoismaisia ravintosuosituksia laativassa työryhmässä.

MOT ja torstain suorastaan karnevalistinen A-talk päästivät Puskan ja Fogelholmin liian helpolla. Tyydyttyneet rasvat eivät ehkä ole niin epäterveellisiä kuin on luultu, mutta tutkimusnäyttö pehmeiden rasvojen paremmuudesta koviin rasvoihin verrattuna ei ole kadonnut. Argumentaatiota kotikatsomosta seurannut joutui antamaan Fogelholmille ja Puskalle pisteitä, kriitikoille lähinnä varoituksia. Tylsä pistevoitto establishmentille.

Puskan vuosikymmeniä edustama virallinen ravitsemusoppi kuitenkin on todettu vääräksi, minkä Fogelholmkin myöntää. Mutta ei siksi, etteikö kovien ja pehmeiden rasvojen välillä olisi eroa, vaan lähinnä siksi, että nopeat hiilihydraatit ovat vielä kovia rasvojakin haitallisempia terveydelle.

Hiilihydraattimyönteisellä ravitsemuspolittikalla on aiheutettu melkoista tuhoa. Paitsi että monet valistukseen kritiikittä uskoneet ihmiset ovat muuttaneet ruokavalionsa huonosta vielä huonommaksi, elintarviketeollisuus on tuottanut loputtomiin vähärasvaisia kevyttuotteita. Sellaiset eivät tietysti maistu miltään, koska juuri rasva saa ruoan rasvaliukoiset aromiaineet kulkeutumaan makureseptoreihin. Ja kun ne eivät maistu miltään, "kevyttuotteisiin" lisätään sokeria. Tai sitten ihmiset syövät enemmän, kun muuten eivät tunne tulevansa kylläisiksi.

Hiilihydraattimyönteisessä liturgiassa rasvoja - siis kaikkia rasvoja, myös terveellisiä pehmeitä rasvoja - on pidetty myös painonhallinnan kannalta ongelmallisina mitä kummallisimmin argumentein. Yksi hassuimmista kuulemistani on se, että rasvat sisältävät enemmän energiaa painoyksikköä kohden kuin hiilihydraatit. Totta, mutta mitä väliä sillä on. Pitäisikö ennemmin mitata kuinka monta kaloria ruoka sisältää tilavuusyksikköä kohden?

Sille, että runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio pitäisi nälän kurissa paremmin kuin runsasproteiininen ja ehkä reippaasti rasvaakin sisältävä ruokavalio, ei ainakaan tietääkseni ole tutkimusnäyttöä. Ennemminkin päinvastoin, varsinkin proteiinit pitävät nälän loitolla hyvinkin tehokkaasti. Veikkaisin, että tässä suhteessa yksilölliset makuerot ovat melkoiset.

Painonhallinta on merkittävä kysymys, koska ylipaino on terveysongelma jo itsessään ja lihavuus vaikuttaa myös veren kolesteroliarvoihin. Koska kaikkia ihmisiä ei saada syömään kaikkein terveellisimmällä tavalla, olisi ehkä hyväksyttävä kovienkin rasvojen syöminen pienempänä pahana kuin lihominen hiilihydraatteja syömällä, olivatpa nuo hiilihydraatit niitä hyviä hitaita tai huonoja nopeita. Paras on usein hyvän vihollinen, ja terveyspolitiikassa tämä hokema vaikuttaa pätevämmältä kuin missään muualla.

Puska on oikeassa siinä, että ravitsemussuosituksien on perustuttava tieteelliseen tutkimukseen, eikä tavallisten kansalaisten mielipiteisiin. Lukisin mielelläni siitä tieteellisestä näytöstä, joka puoltaisi nykyisiä rasvojen ja proteiinien energiaosuuksien ylärajoja ja hiilihydraattien alarajaa. Vuoden 2005 suosituksissa proteiinien osuudeksi suositellaan 10-20 prosenttia koko ravinnon energiasta ja rasvoja 25-35 prosenttia. Ruoan energiasisällöstä 50-60 prosenttia tulisi olla hiilihydraatteja.

En toisaalta ole nähnyt sitäkään tieteellistä näyttöä, joka puoltaisi hiilihydraattien suosituksen ylärajan merkittävää alentamista ja rasvan ja/tai proteiinien suositeltavan vähimmäissaannin merkittävää korotusta. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Jos pystyy noudattaamaan mautonta, suositeltua ruokavaliota, ei kai sekään suoranaisesti hengenvaarallinen ole. Mitäpä jos siis unohdettaisiin koko kolmijako rasvat-proteiinit-hiilihydraatit ja keskityttäisiin suosituksissa niihin kolmeen asiaan, joilla on tutkitusti merkitystä: 1) kalorien kokonaismäärä, 2) rasvojen laatu ja 3) hiilihydraattien laatu.

Kommentit (47)

Öljyä laineilla

Miten käy rasvaliukoisten vitamiinien, jos rasvan käyttöä pyritään minimoimaan?

Neonomide

Hyvä kirjoitus. Erityisesti tuo hiilihydraattikulttuurin muuttuminen Villiksi Länneksi on hyvin olennainen huomio. Lisäksi uudemmat tutkimukset kasviöljyistä ovat viitanneet lihavuusriskin nousuun eläimillä ja ihmisillä. Jos niitä runsaammin nauttii, ovat kylmäpuristetut ykkösvaihtoehto.

Minusta kaikkein tärkeintä on kuitenkin viimeisessä virkkeessäsi mainitsemisi lisäksi myös proteiinin laatu, mistä pääsemme tärkeimpään, eli RUOAN laatuun. Esimerkiksi tässä suomeksi selostetussa tutkimuksessa saatiin tuloksia, jotka viittaavat nimenomaan länsimaisten eikä vain raffinoitujen ruokien aiheuttamiin metabolisiin ongelmiin:

http://www.jussiriekki.fi/?p=375

Tyydyttyneiden rasvojen bulkkaaminen yhteen on myös outoa, koska lähinnä vaikkapa voissa palmitiinihappo nostaa LDL-kolesterolia, eivät muut. Samalla voitaisiin niputtaa kaikki monityydyttymättömät yhteen, vaikka eihän sekään toimi - on kolmosia ja kuutosia.

Terapeuttisessa mielessä ei myöskään ole ollenkaan yhdentekevää, millaiset makrosuhteet eli rasva/hiilarit/prode ovat. Jos siis uskotaan, etteivät länsimaiset ruoka-aineet kuten viljat, maitotuotteet ja kasviöljyt aiheuta ongelmia. Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla monella tapaa terapeuttinen:

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/2/1/31
http://www.nutritionj.com/content/5/1/26

Kuten jälkimmäisestä näkyy, vähähiilariset ruokavaliot sisältävät usein paljon kasviksia - päinvastoin kuin luullaan. Harva haluaa syödä toista pihviä kun perunan ottaa pois, joten parsaa ja salaattia tulee tilalle.

Diabeetikoiden (10% suomalaisista) suhteen tilanne on se, että jo maltillinen hiilarien vähennys parantaa glukoosinhallintaa:

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/pdf/1743-7075-7-64.pdf

Jos haluaa hoitaa diabetestaan, todennäköisesti kannattaa joka tapauksessa vähentää hiilarikuormaa:

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/pdf/1743-7075-5-36.pdf

Hiilarirajoitus jopa nostaa "Graalin maljaa" eli HDL-kolesterolia riippumatta painonpudotuksesta:

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/3/1/24

Eli minusta tässä on kysymys lähinnä siitä, luottaako aina huonompiin epidemiologisiin tutkimuksiin vaiko rehellisesti vertailtuihin kontrolloituihin tutkimuksiin. Suositukset kun perustuvat - varsin heikosta todistusvoimasta huolimatta - edellisiin.

Ehkä ongelmana tosiaan ovat länsimaiset ruoat (ja elämäntavat). En nimittäin tiedä kuinka kukaan haluaa olla "normaali länsimaalainen" luettuaan tämän artikkelin:

http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/26/24/2605.full

Ravintosuositusten ongelma on se, että ne sopivat optimaalisesti vain tietylle joukolle ihmisiä. Liian monille muille todennäköisesti käy paremmin jokin muu vaihtoehto.

Loko

Kiitos, olisi mennyt tämä MOT:n jakso ohi ilman blogimerkintääsi :-)

Tänään on viimeinen päivä katsoa pätkä Areenasta: http://areena.yle.fi/ohjelma/de81459305398c88048a05a620fb4717 (miksi ihmeessä MOT:n jaksot ovat esillä vain viikon? :o)

Arkikokemuksella on helppo sanoa, että proteiinipitoisella ja rasvaisella ruualla kokonaisenergiamäärät pysyvät paremmin kurissa. Hiilareita suosivan suosituksen isoin kompastuskivi on se itsekuri, mitä nopeiden hiilareiden välttely vaatii. Jos alitajuisesti välttelee lihaa ja rasvaa, energiatarve tulee herkästi täytettyä leivällä, pastalla, perunoilla tms. Sikäli Puska on oikeassa, että ravintosuositusten mukainen syöminen olisi terveellistä. Sen noudattaminen on kutenkin monille vaikeaa - hiilarit ovat helposti huonolaatuisia. Rasvaisen protskupitoisen ruuan kanssa salaattikin maistuu paremmalta, useimmille.

Loko

Lisäyksenä edelliseen: energiatarpeen sijaan pitäisi puhua nälän tunteen ja energiatarpeen suhteesta. Se, mitä puhutaan karkeista, limppareista yms., pitää paikkansa myös pastaan, perunaan ja leipään. Nopeiden hiilareiden energiamäärässä on iso epäsuhta verrattuna niiden vaikutukseen nälän tunteeseen.

Ex-urheilijana tuohon törmää, mutta sama ongelma koskee lähes kaikkia: nuorempana sitä liikkuu enempi, joten hiilaripainotus voi ja pitkääkin olla suurempi. Konttorityöläiselle alkaa kuitenkin kertyä kiloja, vaikka ruokamääriä vähentäisikin jos hiilareiden osuutta ei laske reippaasti. Yksinkertaisesti vähentämällä pelkkiä annoskokoja on koko ajan nälkä.. Opittu on kantapään kautta. Ongelman hoksaaminenkaan ei ole helppoa, koska terveysihmisten viesti menee ohi maalin. Rasvan vähentäminen ei auta, koska se ei ole se todellinen liikaenergian lähde.

Jormap

Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan. Tiivistelmänä voisi vaikka todeta, että kohtuus kaikessa ja tervettä järkeä näihin ravitsemussuosituksiin. Täällä villissä pohjolassa kun on yleisempää mennä äärimmäisyydestä toiseen (rasvat ja liha pois -> vain rasvaa ja lihaa) ja unohtaa se kapea keskitie.

Tässä on mielestäni ravitsemusneuvonnan ja -suositusten suurin ongelma: kaikki mikä on suositusten ohi, kielletään ja demonisoidaan. Sen sijaan että suositeltaisiin kohtuutta ja malttia niin annoskoossa kuin kokoonpanoissa.

Loppujen lopuksi, kaikki mitä syömme on terveysvaikutteista. On vain määrästä kiinni kuinka positiivista tai negatiivista tuo vaikutus on.

Tiedemies

Proteiinien kovin suuri saanti ei ole aikuiselle mitenkään kovin hyvä idea. Korkeat proteiinimäärät vahingoittavat munuaisia pitkällä aikavälillä. En nyt löytänyt heti viittausta ihmistutkimuksiin, mutta sioilla ainakin [1]. Muistaakseni ihmisillä, jotka syövät paljon proteiinia, on myös munuais- ja virtsakiviä tms, joten en oikein lähtisi suosittelemaan proteiinin lisäämistä ruokavalioon. Jos jotain, niin monet aikuiset, etenkin miehet, saavat sitä todennäköisesti liikaa.

[1] http://jn.nutrition.org/cgi/content/abstract/140/9/1646

Peraldo

Tuon näläntunteen kanssa on myös itsehankittuja ongelmia, kyllä se siitä helpottaa kunhan ei anna ihan heti periksi:-)

Minä olen itse kasvanut perheessä, jossa jouduin jo lapsena sotajalalle äitini ja mummoni kanssa ruoan suhteen, kumpikin edusti runsaasti rasvaa ja suolaa -koulukuntaa. Minä taas olen pienestä pitäen (siis jo kauan ennen Puskan ja kumppaneiden valistukselle altistumista) inhonnut runsasrasvaisia ruokia. 1970-luvun palvikinkkukin oli nykyiseen verrattuna kammotus kun siitä piti irrotella läskit pois. Eli lapsesta asti olen ollut pastan ja riisin ystävä, eikä tästä ole mitään lihavuusongelmaa seurannut - vaikka olen ns. istumatyöläinen enkä harrasta juuri nimeksikään liikuntaa, on painoindeksini lähes täsmälleen 21. Ja tämän salaisuus on kevyen aamu- ja iltapalan ohella ainoastaan yksi varsinainen ateria päivässä, ei mitään taikakonsteja.

Marko Hamilo

Tiedemies, voi olla että aidon, striktin Atkinsin dieetin proteiinimäärillä voi proteiinista olla joitain haittoja. Silti tuo vähintään 50 prosenttia hiilihydraatteja ei vaikuta mitenkään näyttöön perustuvalta raja-arvolta.

Oikea Tiedemies

Ihmisillä proteiinitankkaus ei aiheuta munuaisvaivoja, toisin kuin sioilla, sillä ihminen hikoilee ylimääräisen typen pihalle. Silti on idioottimaista syyttää ruokavaliota ihmisten typeryydestä, hiilihydraatit ovat liikkuvan ihmisen ravintoa (siis oikeasti liikkuvan, joka ei pysty puhumaan puuskuttamatta liikkuessaan).

Neonomide

Ei taida olla edes "aidon, striktin Atkinsin" proteiinimääristä haittoja ainakaan terveiden munuaisille:

http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=9620&page=137

Sen sijaan tuossa koosteessa ehdotetaan, että matalaproteiiniset dieetit voivat olla jopa haitallisia iäkkäille. Lisäksi on näyttöä kontrolloiduista tutkimuksista, että runsas proteiniien saanti voi ehkäistä mm. tyypin III diabetesta, korkeaa verenpainetta, osteoporoosia ja munuaiskiviä.

Neonomide

Lisäksi pitää huomauttaa, että on iloisen omituista kritisoida juuri korkeaproteiinisia ruokavalioita, koska ihmiset ovat ilmeisesti eläneet sellaisilla evolutiivisesti paljon kauemmin kuin Ravitsemusvaliokunnan kasvispainotteisilla suosituksilla - erityisesti näin pohjoisessa meidän leveyksillä, jolloin on elelty pitkälle hylkeen, kalojen ja riistan varassa:

http://www.cathletics.com/articles/proteinDebate.pdf
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/71/3/682?ijkey=KPJ8NPKvC6lVQ#top

^ errondum, ei tyypin III vaan tyypin II diabetesta. ^^

Reipas

Hyvä kirjoitus Marko Hamilolta. Kuitenkin Marko kuin myös yleinen valistus unohtaa, että ei ole olemassa oikeastaan kuin yksi rasvatyyppi josta olemme yksimielisesti samaa mieltä sen hyvyydestä. Nimittäin eläinperäinen omega-3. Jos viitsii hiemankin syvemmälle kaivaa näitä muita "hyviä" monityydyttymättömiä rasvoja (pufat - kasvis omega-6 ja omega-3) ja niiden epäiltyjä riskejä, voi alkaa hivenen pelottamaan.

Linolihapon epäillään vahvasti aiheuttavan syöpää ja muita hauskoja tauteja. Kaiken lisäksi runsas linolihapon/omega-6 saanti vähentää omega-3 hyväksi käyttöä elimistössä. Kasvisperäinen omega-3 taas on enemmän jätettä elimistölle. Vain noin 5-10% siitä elimistö pystyy muuntamaan käyttökelpoiseksi EPA/DHA:ksi.

On siis syntymässä toinen harha hyvien rasvojen osalta. Toivottavasti tämä ei kestä 40 vuotta puhkaista. Nykyinen hokema tyydyttyneiden korvaamisesta monityydyttymättömillä (sen tarkoittaessa kasviöljyjä) on hyvin heppoisen todistuksen varassa. Asian tiedotusta kun kuuntelee huomaa taas kuinka painotetaan, että on lukuisia tutkimuksia tätä perustelemaan. Oikeasti on pari tutkimusta jossa hyötyjä on tavattu mutta niissä otosjoukkojen osalta on tehty melkoista kähmintää. Sitten on monia tutkimuksia, joissa tätä yhteyttä ei ole. Enemmän on tutkimuksia ja vahvistuksia saatu mm. maitorasvan hyödyllisyydestä ja hiilareiden korvaamisesta rasvalla/proteiinilla kuin tyydyttyneiden korvaamisesta pufilla.

Ollaan nyt tarkkoina tässä

Reipas

Esc

Loistava kirjoitus!

Itse vielä reilu vuosi sitten vannoin nykyisten ravitsemussuositusten nimeen. Olinhan nähnyt hienoja käyriä, joissa näkyy, kuinka rasvan kulutus ja sydäntautien määrä ovat suorastaan romahtaneet 60-luvulta. Yhtä hyvin käyrässä olisi voinut olla omistettujen autojen määrän ja sydäntautien määrän laskun käänteisesti verrannollinen yhteys. Taustoja tarkastellessani tutkimuksia lukemalla, ei voi muuta kuin ihmetellä kuinka mielettömiä nykyiset ravitsemussuositukset ovat! Pahimmat ongelmat ovat juuri liiallinen hiilareiden saanti - jota voisi erittäin hyvin korvata terveydelle neutraalilla eläinrasvalla -, liiallinen omega-6:n saanti, homeopaattisen pienistä D-vitamiinin annossuosituksista puhumattakaan.

""" Neonomide: Lisäksi pitää huomauttaa, että on iloisen omituista kritisoida juuri korkeaproteiinisia ruokavalioita, koska ihmiset ovat ilmeisesti eläneet sellaisilla evolutiivisesti paljon kauemmin kuin Ravitsemusvaliokunnan kasvispainotteisilla suosituksilla. """

- Pakko huomauttaa, että evoluutiotausta ei itsessään takaa minkään ravintoaineen turvallisuutta - vaikka se olisi ollut keskeisessä osassa ihmisen muinaista ravintoa. OLETETAAN hypoteettisesti että liiallinen proteiinin saanti olisi pitkässä juoksussa erittäin haitallista munuaisille. Nämä munuaisongelmat olisivat suurella osalla väestöä ilmaantuneet vasta reippaasti lisääntymisiän jälkeen, jolloin ei olisi syntynyt valintapainetta runsaalle ravinnon proteiinimäärälle toleranttien munuaisten valikoitumiselle. Evoluutiohistoria tarjoaa hyviä hypoteeseja testattavaksi. Testaus täytyy tehdä kliinisissä kokeissa, eikä vetoamalla siihen, että "näin on syöty aiemminkin".

Alan Dorkin

Useimmat lukijat tietänevät käsitteen "aasialainen paradoksi", joka näissä ravintoasioissa tarkoittaa sitä, että Aasiassa syöpä- ja verisuonitaudit ovat harvinaisempia kuin länsimaissa. Esim. Japanissa peräti 51% miehistä tupakoi, mutta siitä huolimatta kuolleisuus ei korreloi korostetusti verrattuna vaikkapa Suomeen tai yleensä länsimaihin. Syistä kiistellään. Yksi mahdollinen selitys on se, että japanilaiset ovat kalansyöjäkansaa; toki siellä syödään myös runsaasti riisiä ja juodaan teetä...

Neonomide

Esc, kirjoitit:

"- Pakko huomauttaa, että evoluutiotausta ei itsessään takaa minkään ravintoaineen turvallisuutta - vaikka se olisi ollut keskeisessä osassa ihmisen muinaista ravintoa. OLETETAAN hypoteettisesti että liiallinen proteiinin saanti olisi pitkässä juoksussa erittäin haitallista munuaisille. Nämä munuaisongelmat olisivat suurella osalla väestöä ilmaantuneet vasta reippaasti lisääntymisiän jälkeen, jolloin ei olisi syntynyt valintapainetta runsaalle ravinnon proteiinimäärälle toleranttien munuaisten valikoitumiselle. Evoluutiohistoria tarjoaa hyviä hypoteeseja testattavaksi. Testaus täytyy tehdä kliinisissä kokeissa, eikä vetoamalla siihen, että “näin on syöty aiemminkin”."

Cordainin 160+ lähdeviitteen yllä viittaamassani koosteessa evoluutionäkökulma nivottiin yhteen parhaaseen tämänhetkiseen kliiniseen tietämykseen. Runsaan proteiinien saannin edut on havaittu lukuisissa kontrolloiduissa tutkimuksissa mm. diabeteksen, sydäntautiriskitekijöiden ja painonhallinnan suhteen ja turvallisuus on kauttaaltaan erinomaista. On myös syytä huomata että proden lähteet ovat olleet usein huomattavasti monipuolisemmat kuin nykyään. On eläinten munia ja mätiä, hyönteisiä, matelijoita, sammakkoeläimiä ja pienriistaa. AIemmin konservatiivisena pidetty, evoluutionäkökulman ykköstutkijana pidetty Cordain suosittelee 2010 vuoden Paleo Diet -kirjassaan ensimmäistä kertaa vapaasti eläinrasvoja, heittää rypsiöljyn pois ja kookosöljyn tilalle.

Japanissa on muuten lisätty tyydyttyneiden rasvojen kulutusta ja uudessa suuressa tutkimuksessa todettiinkin, ettei yhteyttä sydänsairauksiin - jälleen vihoviimeisen kerran - ollut. Aivohalvaukset vain vähenivät suuremmalla safa-saannilla lähes tilastollisesti merkitsevästi. En ymmärrä, miksi edelleen jaksetaan lässyttää ravintorasvoista, kun niiden saannin NEGATIIVINEN rooli on niin mitätön. Kolmoset kuntoon, vähän kutosia ja eläinrasvaa kehiin - mutta höttöhiilarit minimiin. Ihan ihmisten sosiaaliset suhteetkin lisäävät sydäntautiriskejä ja kuolleisuutta enemmän kuin rasvasuhteet ikinä. (ks. PLoS Medicinen uusin numero)

Evoluutionäkökulma on siitä hyödyllinen, että se toimii. Possuilla ja ihmisillä on yliopistotutkimuksissa ad lib kalorinsaannilla peruutettu esidiabetekset ja dyslipidemiat viikoissa, jopa 8 vuotta keskimäärin sairastaneet diabetekset on saatu paljon parempaan hallintaan kuin virallisella diabetesdieetillä. Epidemiologiavetoinen arvailu mitä kutsutaan eufemistisesti ravintotieteeksi, ei toimi. Ihmiset ovat nykyisin lihavia, diabeettisia, masentuneita, stressaantuneita ja yleisesti ottaen degeneroituneita. On käsittämätöntä, että nykyisen näytön valossa evoluutionäkökulma ei ole koko keskustelun keskiössä. Onneksi Evolutionary Medicine Society perustettiin lopultakin.

Lopuksi Harvardin ravitsemustieteen kakkosmiehen mielestäni viisas kaneetti viime vuodelta:

"This study confirms the importance of reducing carbohydrates in the diet. There has been too much emphasis on saturated fat. Bagels, white bread, potatoes and soft drinks are the real bad guys in our diet."

Frank Hu, MD, PhD
Associate Professor of Nutrition and Epidemiology
Harvard School of Public Health

Neonomide

Liittyy tuohon evoluutionäkökulmaan ja rasvakeskusteluunkin:

http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=36&t=44228

Väittelin pari kuukautta entisen KTL:N pääjohtajan ja Lääkäriliitto Duodecimin puheenjohtaja Jussi Huttusen kanssa siitä, olisiko paikallaan kirjoittaa yksi ainoa lähdeviite oikein, liittyen luonnonkansojen rasvojen, proteiinien ja hiilihydraattien saantisuhteisiin. Hän suostui kahden peräkkäisen korjauksen kompromissiin Duodecimin nettisivuilla, mutta silti alkyperäislähteen "kivikaudella syötiin enemmän rasvaa" muokkautui vain muotoon "rasvan saanti vaihteli". Paha r-r-rasva... ******

Niin ja ne Pyhät Hiilihydraatit... Voi pyhä maria jumalan äiti. x-(

mauri jo hirvonen

"ruususen unesta" HERÄTYStalkoot
-keskustelupuntari kohti kehittävää H A A S T E T T A osa 1

"Ymmärrysvajeen tie" ei voi jatkua ilman että kansan elinvoima hiipuu. Pyydän anteeksi tekstin määrää, mutta hyvä tarkoitus on Suomen aika koittaa, viel.

. . . pienen tutkailun jälkeen totesin hiljaa itsekseni thl-tv-illan jälkeen, että kylläpä kevyin eväin Suomen kansan terveydenhuollon piireissä on ymmärretty vastuunkanto, asiantuntijajohdon ja pääjohtajan vastuu- ja olomuoto -ilmenemänä.

Tuli vääjäämättä mieleen, aivan kuin terveystaantuma olisi tiettyjen piirien itsepintaisesti harjoittama mustavalkoinen "uskonto". Huomio kiinnittyi piirteeseen, missä kansalaisillemme ei anneta juuri arvoa, heitä halutaan hallita ja tiivistää aivopesu-menetelmähallinnalla (sotilastermi; mantroilla höplästävetäminen toistaa historiallisesti menestynyttä "hajoita ja hallitse"-menetelmää). Miksi näin?

HURJAA. MIKSI TÄTÄ SALLITAAN NYKYAIKAISESSA KORKEATASOISEKSI ITSE MAINOSTAMASSAMME YHTEISKUNNASSAMME?
- Mikäli vastaavasta joutuisi kiinni yksityinen liikkeenharjoittaja, niin kettinki jalkaan kilahtaisi viipymättä.

. . . erityisesti olen kiinnittänyt huomiota tiettyjen terveydenhuollon johtoasiantuntijoina esiintyvien lausumiin, missä heiltä on puuttunut taito jäsentää ja ymmärtää kevyitäkin elämän rajapintoihin liittyviä asiayhteyksiä. Yhdistävänä tekijänä kaava, "epärelevanttiuksiin taipuva todistelutapa" ja nojautuminen ylimielisesti ylimmän asiantuntijaviranomaisen arvovaltaan. Näinkö on tapana kumota vakavat terveystosiasiat?

Todella huolestuttava piirre, järkyttävää, mikäli thl:n asiantuntijajohtajaporukka toimii "mistä rima on matalin", heppoisin perustein tai kevytkenkäisesti rintarottingilla "ammattilaisen elkein" julistamassa matalatasoista ymmärrystään!

Onko kysymyksessä jotain tähdellistä, mitä veronmaksajilta salataan vai saavutetuista etuuksista tai taivaspaikoista kiinnipitämisestä? - Kuitenkin jo lieveilmiöiden tai vaihtoehtoiskustannusten ilmoittamatta jättäminen on asiantuntijan taholta häpeä ja "perisynti".

. . . suomalaisessa niin-asiatuntemuksessa on ilmeisesti tapahtunut juuri sitä, mistä aistimastani vaarasta olen koittanut nuoruudessani itseäni opinnoissa suojella. "Putkikoulutuksen ja teoretisoinnin autuustila": "terve järki jätetään hyllylle" ja "vastuunkanto" vähemmän oppineille. Pelkkä tutkinto ei riitä, jos äly ei kulje mukana!

- Olen tavannut lukuisia eri-ikäisiä terveydenalan ammattilaisia ja lääkäreitä, jotka ovat lakonisesti maininneet, osa valittaen, että he eivät ymmärrä ravintoaineista yhtään mitään, koska koulutus ei ole aihetta sisältänyt. "Vakava koulutuspuutteen epäkohta ja järjettömyystilan jatkumo!" Miksi THL? Miksi?

Parhain ja kehittävin terveisin kaikille lukijoille maurijohirvonen, järjestelmäasiantuntija

mauri jo hirvonen

“ruususen unesta” HERÄTYStalkoot
-keskustelupuntari kohti kehittävää H A A S T E T T A osa 2

Asiantuntijajärjestelmät ovat todella heppoisia, nimenomaan medioissa esiintyneillä thl:n edustajilla, johtajilla, P, K, ... ja
heidän asiantuntija-avustajillaan. Todella järkyttävän suppea katsantokanta ja uskomuksensa esittäminen totuutena on ala-arvoista ja näinollen asiantuntija ei ole vastuunkantokelpoinen. Tällaiset asiantuntijat pitäisi heti siirtää toisiin tehtäviin.

"Tieteeseen vedoten" -tyypit taitavat olla pahinta laatua tyyppejä, sillä heillä ei ole kaiketi kokemusrajapintoja todellisuudesta, kokemuksesta tai ylipäätään viisaudesta - vaan ennemminkin kliseitä, joita he käyttävät mantranaan ja pääsevät "ratsastamaan" tyhjän ymmärrystiedon naamioiduilla kliseillä uraputkella, pitkälle ja pitkään, ellei kukaan tajua sanaa SEIS.

Parikyt vuotta sitten olisi taatusti täällä päin annettu selkäsauna näille ala-arvoisen tietoaineksen totuutena julistaville
asiantuntijoille - kyse on todella suurestä maassa vallitsevasta ymmärrysvajeesta.

Olennaista huomoitavaa thl:n toiminnassa on se, että virheitä ja harhaista toimintaa monistetaan edelleen. Onko kyse autuudesta
kansalle vai kansan hiljentämisestä. Onkin jo toinen juttu, kuin TABU, missä viipyy thl kytkösten paljastukset ja viralliset tutkimukset teollisuuden etujen ajamiseen? - Margariini erityisesti teollisuustuotteena tuntuu olevan pääjohtajan kielen päällä esiintyessään mediassa. Kuka maksaa suositusvirheistä?

Ottakaa haaste vastaan: "Vain ketterästi kehittämällä yhdessä voimme vaikuttaa suomalaisen terveystaidon olemukseen ja onnellisuus-tavoitetilan saavuttamiseksi, kaikille meille, hymyssä suin."
Asiantuntijan vastuulliseen ominaisuuteen kuuluu monipuolisesti kehittää syy-seuraus-suhteiden tuntemusta. Vastavaikutuksen lain olemassaolo olisi syytä huomioida/tunnistaa ja syväluotausmallinnustaitojen kehittäminen on avain erikoisasiantuntemuksen huipulle. Rehellisyys on opittava pitää arvossa.

"Peräänkuulutan, että pyytäkää moniosaajia ja keksijöitä avuksi syväluotaustehtäviin. Voiko nyt olla aika kehittää ja hyödyntää Suomea suomalaisiin sisäänrakennetulla erityisosaamisella ja hyödyntää tarvittavaa yksityistä asiantuntemusta - ainutlaatuista syväluotausmallinnusosaamista? (unohtaamme toviksi mustavalkoisuus, kateuden katkeruus, vallan/etuuksienhimo ja amerikkalaiset kaupalliset globaaliyritysten tutkijakonsultit, vaikka sieltä mammonaa jaettaisiinkin harvojen tarkoitusperien tähden)

"Onnellisuusihmisen" tavoitetilan voimme saavuttaa yhdessä suosimalla ja lisäämällä elinvoimaisuuden ja voimaantumisen lähteitä. Nostakaamme suomalaisuuden älyn käytön lippu korkeammalle!

Olemme joukolla valmiita vaativimpiin haasteisiin kaiken elämänalan ja busineksen rajapinnoille - "Funktionaalinen Level-2 tutkimus ja kehitys" & "itsehoitoyhdistys" maurijo hirvonen eatkk(a)elisanet.fi

Matti Tolonen

Kirjoitus on varsin hyvä analyysi nykytilanteesta yleisellä tasolla. Jos halutaan mennä vähän pintaa syvemmälle, niin täältä löytyy selitystä sille kuinka ravinnon eri rasvat säätävät terveyttä ja hyvinvointia.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=173

Rasvakammon kummisedät Huttunen, Aro, Puska ja Fogelholm eivät ole hoitaneet sairaita ihmisiä, joten heiltä puuttuu näkemys ja kokemus, jonka lääkäri voi saada potilapalautteestaan. Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta (40 000 typin 1), 620 000 popsii statiineja, yli 400 000 syö mielialalääkkeitä jne. Se "terve keskivertoväestö", jolle ravintosuosituksia ja vitamiinien ja kivennäisaikeiden saantisuosituksia laaditaan, on kovin vähissä. Kansanterveyden pahin vihollinen on todennäköisesti hiljainen krooninen tulehdus (inflammaatio), jota nykyinen ravitsemusneuvonta on omiaan pitämään yllä. Rasvakammosta luopuminen, kalaöljyn ja D-vitamiinin lisääminen lapsesta asti jokaisen ruokavalioon voisi saada aikaan miljardien eurojen säästöt vuosittain.

Alan Dorkin

Saanko reunahuomautuksena kysyä sitä, että kun v. 2010 Suomessa syntyvän tyttövauvan elinikäennuste on 81 vuotta, kuinka korkeaksi se voitaisiin nostaa "oikealla" ravitsemustiedolla, jos tähän asti on mennyt pieleen? Saattaako ihmisen (keskimääräinen) elinikäennuste ylipäätään nousta vaikkapa yli 90:n vuoden?

Marko Hamilo

Yli vuosisadan on odotettu, että eliniän kasvutrendi taittuu mutta se on ollut hämmentävän lineaarinen 1800-luvun lopusta asti.

Ainakin yksi tekijä todennäköisesti nostaa nyt syntyneen eliniänodotetta useita vuosia. Nyt syntyvistä harva aloittaa tupakointia tai ainakaan jatkaa sitä kovin pitkään.

Arttu

"erityisesti olen kiinnittänyt huomiota tiettyjen terveydenhuollon johtoasiantuntijoina esiintyvien lausumiin, missä heiltä on puuttunut taito jäsentää ja ymmärtää kevyitäkin elämän rajapintoihin liittyviä asiayhteyksiä."

Matemaatikotkaan eivät kysele mitä numerot ovat, mutta thl noudattaa epäilemättä ideatasolla yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia.
http://puppulausegeneraattori.fi/?avainsana=thl

Alan Dorkin

Marko kirjoitti:
"Yli vuosisadan on odotettu, että eliniän kasvutrendi taittuu mutta se on ollut hämmentävän lineaarinen 1800-luvun lopusta asti."

Niinpä niin! Minun henkilökohtainen elämänfilosofiani lähtee siitä, että mieluummin reuhaan ja rellestän itse valitsemallani tavalla vaikkapa vain seitsenkymppiseksi, kuin että vaihtoehtoisesti sinnittelisin raittiusseuramummojen, vitamiinihemmojen ja mattitolosten neuvojen pohjalta 100-vuotiaaksi. Kokemusta löytyy omaisvanhusten hoidosta ja totta totisesti: itse en oman biologisen kelloni käyntiä omatoimisesti halua pidentää.

Elämän pituutta ei kannata jatkaa sen laadun kustannuksella.
(Tämä oli juuri nyt itse keksimäni aforismi; saa lainata vapaasti!)

Marko Hamilo

Heikki Leskinen, "Puskan sanomaa puoltavassa" linkissäsi sanotaan

"Samalla suositellaan, että kova rasva korvataan pehmeällä rasvalla, mieluummin kuin hiilihydraateilla."

Nimenomaan näin. Fogelholm on jo alkanut julistaa tätä. Mutta se pitkä linja ravintosuosituksissa (jota Puska symboloi) on ollut korvata kova rasva hiilareilla.

Mie

Yleisesti ottaen Hamilo pysyy tässä "rasvasota"-vouhkauksessa järjen äänenä, mutta pari kohtaa ylläolevassa tekstissä herätti kummastusta.

"Hiilihydraattimyönteisellä ravitsemuspolittikalla on aiheutettu melkoista tuhoa."

Millaista? Mistä tämä väite saa tutkimusnäyttöön perustuvaa tukea?

"Hiilihydraattimyönteisessä liturgiassa rasvoja - siis kaikkia rasvoja, myös terveellisiä pehmeitä rasvoja - on pidetty myös painonhallinnan kannalta ongelmallisina mitä kummallisimmin argumentein. Yksi hassuimmista kuulemistani on se, että rasvat sisältävät enemmän energiaa painoyksikköä kohden kuin hiilihydraatit."

Ensinnäkin, mikä on tämä "hiilihydraattimyönteinen liturgia"? Sekö, että nykyvalistuksessa painotetaan täysjyvätuotteiden ja vihannesten sekä kasvisten nauttimista. Ai kauheaa.

Toisekseen, ruoan energiatiheyden on todettu olevan yhteydessä painonhallintaan. Tältä pohjalta on painotettu paitsi ravinnon energiamäärän tarkkailun tärkeyttä niin myös sitä että rasvoja(kaan) ei kannata nauttia määräänsä enempää.

Mie

"Linolihapon epäillään vahvasti aiheuttavan syöpää ja muita hauskoja tauteja."

Tälle on varmaan tarjolla lähdeviitteitä? Tai mikäli puhut eksessiivisistä määristä, niin jätä väliin. Samalla logiikalla esim. hengitysilmamme sisältämä happi on ihmiselle pahasta (onhan hapen liiallinen määrä vaarallista).

"Kaiken lisäksi runsas linolihapon/omega-6 saanti vähentää omega-3 hyväksi käyttöä elimistössä."

Itseasiassa liiallinen omega 6:n määrä heikentää omega 3-konversiota, ei niiden hyväksikäyttöä. Ts. mitä lähempänä suhteet ovat toisiaan, sen parempi.

"Kasvisperäinen omega-3 taas on enemmän jätettä elimistölle. Vain noin 5-10% siitä elimistö pystyy muuntamaan käyttökelpoiseksi EPA/DHA:ksi."

Samalla logiikalla proteiini on "jätettä", proteiinimetaboliassa energiankulutus kun on huomattavasti suurempi kuin vaikkapa rasvojen käsittelyssä. Tai glukoneogeesi on sekin "jätteenkäsittelyä", samasta syystä. Jne.

"Nykyinen hokema tyydyttyneiden korvaamisesta monityydyttymättömillä (sen tarkoittaessa kasviöljyjä) on hyvin heppoisen todistuksen varassa. "

Tutkimusnäyttö tämän puolesta on kokolailla selvä, minkä tunnustavat käytännössä kaikki alan tutkijat. Mm. vhh-leirin juhlistama Siri-Tarino et alin tekijät muistuttavat tästä kommentaareissaan aiheen tiimoilta; tuore Mozaffarian et al (2010) osoittaa tämän jne. jne.

Mie

"Japanissa on muuten lisätty tyydyttyneiden rasvojen kulutusta ja uudessa suuressa tutkimuksessa todettiinkin, ettei yhteyttä sydänsairauksiin - jälleen vihoviimeisen kerran - ollut. Aivohalvaukset vain vähenivät suuremmalla safa-saannilla lähes tilastollisesti merkitsevästi."

Viittaatko Yamagishi et al. (2010), "Dietary intake of saturated fatty acids and mortality from cardiovascular disease in Japanese: the Japan Collaborative Cohort Study for Evaluation of Cancer Risk Study", AJCN? Jos viittaat, niin tiedät kai että korkeimmillaankin tyydyttyneiden saanti oli länsimaalaiseen tasoon nähden maltillista ja että tällaista dieettiä noudattavat nauttivat myös runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sekä edustivat sitä paremmin toimeentulevaa kansanryhmää (korrelaatio tulotason kanssa).

Lisäksi en voi olla kuin ihmettelemättä että millä pokalla esität pseudotieteilevälle maallikolle tyypillisen ylimielisiä kommentteja "epidemiologiavetoisesta arvailusta" samaan hengenvetoon kun tarjoat lähteeksi väitteillesi ... Niin, millaisesta tutkimuksesta olikaan kyse? :-)

"Ihan ihmisten sosiaaliset suhteetkin lisäävät sydäntautiriskejä ja kuolleisuutta enemmän kuin rasvasuhteet ikinä. (ks. PLoS Medicinen uusin numero)"

Josta ei suinkaan seuraa sitä etteikö rasvojen suhteilla olisi merkitystä. Hiukkasen logiikkaa, pyydän. Jos ruokavaliointerventioilla saavutettavan edun rajallisuus on sinulle tuntematon, perehdy toki ensin siihen.

"Evoluutionäkökulma on siitä hyödyllinen, että se toimii."

Se kyllä korreloi nykykäsityksen mukaan päteväksi havaittujen ohjeiden (suosi vähän käsiteltyjä liha- tms. tuotteita, kasviksia & vihanneksia; tarkkaile energiansaantia jne. jne.) kanssa. Sinällään siitä millainen esi-isiemme (joiden suhteen jo stressorien määrä, liikunnan taso jne. jne. eroavat nykyväestöstä valtavasti) ravintomme oli voidaan päätellä vain rajallisesti siitä millainen ravitsemuksemme tulisi olla.

Reipas

Mielle...

P/S-suhteen noston hyödyistä esimerkiki kovasti viitattu Menten ym. selvitys sanoo yksikäsitteisesti: ”polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids …not significantly associated with CHD”. Skeaff ja Miller toteavat FAO/WHO-asiantuntijakokoukselle laatimassaan pohjapaperissa (Ann Nutr Metab 2009;55:173-201, sivu 188): ”High P/S diets reduced the risk of total CHD events (p = 0.050, siis juuri merkitsevyyden rajalla), mutta jatkavat sivulla 195 ”however, this (fatal CHD) was significant only after inclusion of results from the Oslo study which included smoking cessation as part of the treatment”.

Eli kaikissa tämän suuntaisen tuloksen saaneissa tutkimuksissa on tuo Oslon tutkimus mukana ja lisäksi joissakin myös Suomen mielisairaalatutkimus jostain kivikaudelta (jota ei tutkimukseksi voi hyvällä tahdollakaan sanoa). Ne missä nämä tutkimukset ei ole mukana ei ole saatu mitään hyötyjä P/S-suhteen nostosta.

Linolihapon vaaroista löydät tuloksia esimerkiksi Pubmedistä. Miksiköhän muuten Ranskan uusissa suosituksissa rajoittavat linolihapon saannin enintään 4% ja alan 1%? Koska ovat huolissaan mitä liiallinen linolihappo tekee elimistössä.

ALA:n käsittely elimistössä tosiaan tuottaa pääosin elimistöä rasittavaa jätettä. Jos jonkun proteiinin käyttösuhden olisi yhtä huono (5-10% imeytyisi), olisi jotain pielessä

Mie

"P/S-suhteen noston hyödyistä esimerkiki kovasti viitattu Menten ym. selvitys sanoo yksikäsitteisesti: ”polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids …not significantly associated with CHD”"

Tämä sen jälkeen kun tuloksista oltiin erotettu kalalähteet ja omega 3, joka on ruokavalion kokonaisuuden kannalta ... no. kyseenalaista. Vrt. se miten pro-safa -leiri kommentoi (sinällään ihan validina huomiona) tyydyttyneiden käsittelyä yhtenä kokonaisuutena.

"Ne missä nämä tutkimukset ei ole mukana ei ole saatu mitään hyötyjä P/S-suhteen nostosta."

Vrt. uusi Mozaffarian. Myös Oslon tms. eksluusio on tietyssä mielessä keinotekoista sikäli että ruokavaliointerventio-RCT:t harvoin fokusoituvat yhteen ainoaan tekijään jo siksi että tämä on keinotekoinen lähestymistapa ihmisen ravitsemukseen (vrt. esim. maitotuotteiden positiiviset vaikutukset painonhallinnassa jotka eivät ole redusoitavissa kaseiiniin, kalsiumiin tms. tms.). Mutta presto! tämäpä ei enää olekaan ongelma kun tutkitaan Pyhää Tyydyttynyttä, vrt. nimimerkki Neonomiden tyylinäyte ylhäältä.

"Linolihapon vaaroista löydät tuloksia esimerkiksi Pubmedistä."

Ihanko totta? Tietänet kuitenkin miten tämä faktapohjaiseksi keskusteluksi kutsuttu tilanne ylipäätään etenee?

"Miksiköhän muuten Ranskan uusissa suosituksissa rajoittavat linolihapon saannin enintään 4% ja alan 1%? Koska ovat huolissaan mitä liiallinen linolihappo tekee elimistössä."

Aivan, liiallinen. Eikö mielestäsi ole älyllisesti epärehellistä hyökätä esim. nykykäsitystä vastaan tyydyttyneiden rasvojen osalta siksi että se painottaa järkevyyttä rasvojen suhteissa mutta jättää tämä sama periaate sitten unholaan pufan tapauksessa??

"ALA:n käsittely elimistössä tosiaan tuottaa pääosin elimistöä rasittavaa jätettä."

Niinkö tekee? Osannet varmaan eritellä tarkemminkin millä tavalla elimistö tästä rasittuu ja mikä on koko keissin merkittävyys ihmisen hyvinvoinnin (tai vaikkapa sv-tauti- tai syöpäriskin) kannalta?

Reipas

Osaat kyllä näppärästi heitellä sivistyssanoja mutta muuta ei oikein tekstistäsi käteen jää. Kiitos kuitenkin vastauksesta. Kehotan sinua seuraamaan muutama asiantuntevaa blogia (vaikka Sundqvist, Tolonen...)

Mie

"Osaat kyllä näppärästi heitellä sivistyssanoja mutta muuta ei oikein tekstistäsi käteen jää."

Tämähän olisi toki helppo osoittaa vastaamalla viestiini ja kysymyksiini, mutta sen sijaan ... kehotat lueskelemaan blogosfäärin antimia?

"Kiitos kuitenkin vastauksesta. Kehotan sinua seuraamaan muutama asiantuntevaa blogia (vaikka Sundqvist, Tolonen…)"

Sundqvistin blogi on käytännössä vhh/paleo/joku-muu-ei-väliä-mikä-kunhan-pääsen-kiukuttelemaan-Puskalle -leirin temmellyskenttä, joten ei kiitos. Liikaa urbaanilegendaa ja wannabe-Neonomideja. Sundqvist itse on kyllä ihan asiallisen oloinen kaveri.

Ja ihanko vakavissasi puffaat "tri" Tolosen blogia "asiantuntevana"?

siljamaarit

Hiilihydraattikeskustelussa niputetaan virheellisesti samaan luokkaan kaikki hiilihydraatit. Pitkäketjuiset hiilihydraatit, kansanomaisesti KUIDUT, on ruokavalion osa, joka tutkimusten mukaan on kiistattomasti terveellistä. Pelkästään rasvaa ja proteiinia sisältävästä ruokavaliosta ei tule riittävästi kuitua, siksi tulee syödä myös kuitupitoisia hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljavalmisteita ja kasviksia.

Jocce

Tässä vettä myllyyn - Uunituore kuuden tutkijan kirjoittama 82 lähdeviitteen kritiiki Yhdysvaltain maatalousministeriön uusia ravitsemussuosituksia kohtaan:

http://www.nutritionjrnl.com/article/PIIS0899900710002893/fulltext

Artikkeli on varsin ajankohtainen ja antaa toisenlaisen käsityksen nykyisten ravintosuositusten toimivuudesta - erityisesti hiilihydraattien vaikutuksesta liikalihavuuteen sekä mm. sokeritaudin lisääntymiseen.

Mie

"Tässä vettä myllyyn - Uunituore kuuden tutkijan kirjoittama 82 lähdeviitteen kritiiki Yhdysvaltain maatalousministeriön uusia ravitsemussuosituksia kohtaan:"

Juu, vhh-kansan vastaisku. Kirjoittajat ummistavat "kätevästi" silmänsä useilta seikoilta:

- esittäessään vhh-dieettien ylivoimaisuutta ne esittelevät lyhyen aikavälin tutkimuksia (esim. Volekilta) ja "unohtavat" mainita että useiden kuukausien jälkeen erot painon suhteen tasoittuvat
- eivät viittaa tuoreisiin meta-analyyseihin (mm. Mozaffarian) safa-tyydyttymättömät -vaihdon kohdalla, vaan "cherry-pickaavat" muutaman tutkimuksen joista kaikki eivät edes tue heidän väitettään (esim. viite 48; tutkimus ei suinkaan kyseenalaista ym. vaihdon mielekkyyttä, vaan muistuttaa että insuliiniresistentit henkilöt eivät saaneet aivan samaa hyötyä kuin muut)
- ym. liittyen, toisen tuoreen meta-analyysin (Jakobson 2010) käsittely on suoranaista vääristelyä: kirjoittajat väittävät, että ainoastaan alle 60-vuotiaat naiset hyötyivät vaihdosta - tosiasiassa myös miehet hyötyivät (alle 60-v. miehillä HR 0.90, yli 60-vuotiailla 0.81 HR - sv-tautikuolemia tutkittaessa vastaavat luvut olivat 0,83 ja 0,78) vaikkeivät yhtä selvästi
- kuidun hyötyjä vastaan hyökätään vinkumalla "viljateollisuuden rahoittamista tutkimuksista" ilman sen kummempaa kritiikkiä - välittämättä siitä, että tieteellisessä kritiikissä pääfokus on aina itse tutkimustuloksissa ja tutkimusten laadussa, ei spekulaatiossa mahdollisista eturyhmistä

Guille

Kyllähän ne painoerot tasoittuvat n. vuoden jälkeen noissa kokeissa mutta vhh jää silti "voitolle" vaikkakaan ei paljoa. Toisena positiivisena asiana pitää muistaa, että lähes kaikissa kokeissa vhh-ryhmien syöntiä ei ole kalorirajoitettu.

Eli jos minun pitäisi laihduttavana valita kahdesta ruokavaliosta, joista toisella tutkimusten mukaan saa aina paremman tuloksen, vaikkakaan ei paljoa, ja ei pidä kärsiä nälkää (kalorirajoittamaton eli ei-näännytysdieetti) niin eihän tuo ole edes valinta. Kuka hullu jättää menemästä siitä mistä aita on matalin jos siitä ei ole mitään haittaa vaan huonoimmillaan se on sama kuin menisi aidan ylimmästä kohdasta.

Tuosta S/P cherry pickkaamisesta sen verran, että eikös kyse juurikin ollut siitä, että kyseisen artikkelin kirjoittajat kritisoivat suositusten tekijöitä siitä, että heidän mukaansa vaihto on _yksiselitteisesti_ kannattava mitä se siis ei ole aina, ja nyt nämä näyttävät tutkimuksia jotka näyttävät asian toteen.

Mie

"Kyllähän ne painoerot tasoittuvat n. vuoden jälkeen noissa kokeissa mutta vhh jää silti “voitolle” vaikkakaan ei paljoa. Toisena positiivisena asiana pitää muistaa, että lähes kaikissa kokeissa vhh-ryhmien syöntiä ei ole kalorirajoitettu."

Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ole. Ja vhh-dieeteillä laihtuminen (siis rasvakudoksen pieneneminen, en puhu nyt esim. Atkinsin alkuvaiheen nopeasta, nestemäärän vähenemisestä aiheutuvasta painonpudotuksesta) perustuu tietenkin AINA negatiiviseen energiataseeseen, kuten kaikki laihtuminen.

"Eli jos minun pitäisi laihduttavana valita kahdesta ruokavaliosta, joista toisella tutkimusten mukaan saa aina paremman tuloksen, vaikkakaan ei paljoa, ja ei pidä kärsiä nälkää (kalorirajoittamaton eli ei-näännytysdieetti) niin eihän tuo ole edes valinta."

Vhh-dieetit eivät sovi kaikille, joten valintakysymys on edelleen mielekäs. Vhh-dieettien suhteen esim. käytännön toteutus ja ekologisuus voivat nousta hankalammaksi kuin vaikkapa lautasmallin pohjalta operoiminen, riippuen täysin yksilön elämäntilanteesta.

"Tuosta S/P cherry pickkaamisesta sen verran, että eikös kyse juurikin ollut siitä, että kyseisen artikkelin kirjoittajat kritisoivat suositusten tekijöitä siitä, että heidän mukaansa vaihto on _yksiselitteisesti_ kannattava mitä se siis ei ole aina, ja nyt nämä näyttävät tutkimuksia jotka näyttävät asian toteen."

Vaihto on käytännössä yksiselitteisesti kannattava. Aina löytyy päinvastaista indikoivia tuloksia, mutta tilastollisen ja metodologisen tarkastelun jälkeen asiasta ei todellakaan ole epäselvyyttä.

Guille

“Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ole. Ja vhh-dieeteillä laihtuminen (siis rasvakudoksen pieneneminen, en puhu nyt esim. Atkinsin alkuvaiheen nopeasta, nestemäärän vähenemisestä aiheutuvasta painonpudotuksesta) perustuu tietenkin AINA negatiiviseen energiataseeseen, kuten kaikki laihtuminen.”

Kyllä on tutkimuksia joissa on saatu tilastollisesti merkitsevä ero näille ruokavaliolle. Jopa välimerenruokavalio pieksee tässä vähärasvaisuuden, eikä ainoastaan painonpudotuksessa vaan muissakin markkereissa.
http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa0708681

Saanko minäkin kertoa tautologioita paremman jutun puuttuessa?
Kaikki laihtuminen perustuu AINA siihen, että rasvakudoksesta otetaan enemmän tavaraa ulos kuin mitä sinne laitetaan.

Ja tottakai ihminen saa valita, millä ruokavaliolla elää ja laihduttaa ja itseään näännyttää. Paitsi tietenkin Suomessa virallisella taholla saa vain näännyttää itseään vähärasvaisesti. Itse arvostan nälättömyyttä laihdutuksessa. Toiset tietenkin saa kärsityttää itseään miten haluaa ja pitää sitä mielekkäänä jonkin muun valinnan suhteen.

Ja, ei se vaihto ole yksiselitteisesti kannattava aina vaan pätee vain noiden tutkimusten puitteissa.
Ja tuo mahdollinen hyöty tuosta vaihdosta on muutenkin aika mitätön ja pitäisi keskittyä muihin asioihin, kuten sen RCT meta-analyysin tekijä Mozzafariankin itse sanoi.
Toiseksi jos nykyinen safan saanti on jo n. 10% niin onnea vaan sille, että vähentää tämän 5:een prosenttiin ja pitää ruokavalion jokseenkin balanssissa vielä ja näin voi mahdollisesti saada laskettua riskiä saada sydäri 10:sta 9:ään prosenttiin 10 vuoden aikana ilman, että riski kuolla mihin syyhyn tahansa laskee ollenkaan. Oletko sinä tehnyt tämän vaihdon ja oliko se mielestäsi yksiselitteisesti kannattava?

Mie

"Kyllä on tutkimuksia joissa on saatu tilastollisesti merkitsevä ero näille ruokavaliolle. Jopa välimerenruokavalio pieksee tässä vähärasvaisuuden, eikä ainoastaan painonpudotuksessa vaan muissakin markkereissa.
http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa0708681"

Siis ... Miksi Välimeren ruokavalio ei pieksisi vähärasvaisempaa versiota? Sehän on ainoa josta on tilastollisesti hyvinkin kattavaa näyttöä.
Kuten linkistäsi voit lukea, ero oli Välimeren ja eräänlaisen Atkins-version välilä (jossa hiilarien osuus oli muuten 40+% eli se siitä "low carbista") kaikissa suhteissa marginaalinen.

"Saanko minäkin kertoa tautologioita paremman jutun puuttuessa?"

Jos haluat. Viittasin vain kohtaan jossa puhuit kalorirajoituksesta. Sillä ei ole mitään väliä onko Atkins-ryhmälle kerrottu tästä vai ei siihen nähden että heidän(kin) laihtumisensa perustuu nimenomaan energiansaannin muutokseen.

"Ja tottakai ihminen saa valita, millä ruokavaliolla elää ja laihduttaa ja itseään näännyttää. Paitsi tietenkin Suomessa virallisella taholla saa vain näännyttää itseään vähärasvaisesti."

Ravitsemussuositus ei ole "pakon" synonyymi, kuten tietänet? Ja vähärasvaisesti my ass. 30% kok.E:stä tulee rasvasta, tämä on käytännössä moderate fat. Vähärasvaisuus: alle 20 % kok.E:stä tulee rasvasta. Valitettavasti myös tutkimuskirjallisuudessa sekoillaan tässä suhteessa yhä etenevässä määrin.

"Ja, ei se vaihto ole yksiselitteisesti kannattava aina vaan pätee vain noiden tutkimusten puitteissa."

Vaihto on tutkimuskirjallisuuden valossa kannattava. Jos perustat arviosi johonkin muuhun, be my guest. Minä yritän keskittyä tieteelliseen näyttöön puhuttaessa tieteellisistä kysymyksistä.

"Ja tuo mahdollinen hyöty tuosta vaihdosta on muutenkin aika mitätön ja pitäisi keskittyä muihin asioihin, kuten sen RCT meta-analyysin tekijä Mozzafariankin itse sanoi."

Niinkö sanoi? Sitaatti? Toki tämä ei ole AINOA sv-tautikysymykseen vaikuttava tekijä, mutta etu on kyllä kiistaton. Sen "pienuus" ei puolestaan ole kontekstin huomioiden (vrt. ylipäätään elämäntapainterventioilla saavuttettava hyöty tässä kysymyksessä) suhteen mitenkään poikkeuksellinen.

"Toiseksi jos nykyinen safan saanti on jo n. 10% niin onnea vaan sille, että vähentää tämän 5:een prosenttiin ja pitää ruokavalion jokseenkin balanssissa vielä ja näin voi mahdollisesti saada laskettua riskiä saada sydäri 10:sta 9:ään prosenttiin 10 vuoden aikana ilman, että riski kuolla mihin syyhyn tahansa laskee ollenkaan. Oletko sinä tehnyt tämän vaihdon ja oliko se mielestäsi yksiselitteisesti kannattava?"

Minun rasvansaantini on linjassa nykysuositusten mukaan. N. 35 % kok. energiasta tulee rasvasta (prodea 1/4, loput hiilareita), tasapuolisesti kaikkia suhteita, pyrin saamaan mahd. paljon omega 3:sia. Kolesteroliarvot ja triglyt ovat ideaalit. Mites siellä puolella ruutua?

Guille

"Miksi Välimeren ruokavalio ei pieksisi vähärasvaisempaa versiota? "

Sitä voisi kysyä THL:ltä sun muilta Suomen ravitsemusterapeuteilta joiden mukaan rasvan vähennys on se mistä ensimmäiseksi puhutaan kun on kyse laihdutuksesta. Tätä Puskakin selitti A-Talkissa. Miksi?
Ja kiitos ravitsemussuositusten niin laitosruoka on aivan järkyttävää einestä ja menee tuossa rasvakammossaan jo liian pitkälle.

"Sillä ei ole mitään väliä onko Atkins-ryhmälle kerrottu tästä vai ei siihen nähden että heidän(kin) laihtumisensa perustuu nimenomaan energiansaannin muutokseen."

Ei mitään väliä? No tottakai sillä on ihan aikuisten oikeata käytännön väliä jos voi laihduttaa ilman, että laskee paljonko suuhunsa laittaa vaan antaa kehon tehdä itse se kalorilaskenta, kuten sen kuuluisikin tehdä. Nälännäkeminen ei ole miellyttävää pitkällä aikavälillä, tai edes lyhyellä, minun mielestäni ainakaan.

"“Ja, ei se vaihto ole yksiselitteisesti kannattava aina vaan pätee vain noiden tutkimusten puitteissa.”

Vaihto on tutkimuskirjallisuuden valossa kannattava. Jos perustat arviosi johonkin muuhun, be my guest. Minä yritän keskittyä tieteelliseen näyttöön puhuttaessa tieteellisistä kysymyksistä."

Tarkoitin sitä, että tuo tulos pätee vain niissä raameissa missä sitä testattiinkin ja siitä extrapoloiminen koskemaan kaikkia ihmisiä nykyaikana on politiikkaa.

Mozzafarian sitaatti löytyy viime kuun Lipids lehdestä.

Et vastannut kysymykseeni siitä, että oletko tehnyt tämän vaihdon jo ja kuinka pitkälle menit tässä vaihdossa? Safa 10%:ssa, 7%:ssa? Tarkistitko, että teit samat rasva/ölyvaihdot kuin näissä meta-analyysin tutkimuksissa?

Guille

"Puska on oikeassa siinä, että ravitsemussuosituksien on perustuttava tieteelliseen tutkimukseen, eikä tavallisten kansalaisten mielipiteisiin. Lukisin mielelläni siitä tieteellisestä näytöstä, joka puoltaisi nykyisiä rasvojen ja proteiinien energiaosuuksien ylärajoja ja hiilihydraattien alarajaa. Vuoden 2005 suosituksissa proteiinien osuudeksi suositellaan 10-20 prosenttia koko ravinnon energiasta ja rasvoja 25-35 prosenttia. Ruoan energiasisällöstä 50-60 prosenttia tulisi olla hiilihydraatteja."

Katsoin huvikseni noita 2005 vuoden suosituksia ja jäin myös ymmälleni. Miksi tuossa opuksessa ei ole lähteitä? Viitteet uupuu siis aivan kokonaan. Miksi näitä ei olla ilmoitettu? Pitäisikö tässä nyt olla kuin kekkoslovakiassa konsanaan ja luottaa, että kyllä ne lähteet jossain on ja vankka tutkimuspohja on näiden suositusten takana? Ei nykyajan kriittinen lukijayleisö voi ottaa tosissaan tuollaista paperinivaskaa missä ei ole lähteitä väitteille.

Mistä sitä nyt voi tietää mihin tälläiset lauseet ko. tekstissä perustuu ja mitä edes sillä tarkoitetaan:
"Transrasvahapot käyttäytyvät elimistössä tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan."

Saatikka nuo isommat linjaukset, eli mihin edes perustuu nämä nykyiset makro-osuudet?

Surullisen hauskaa oli se, että Suomalaisten suurin "kovien rasvojen" lähde oli viljatuotteet. Donitsi ftw.
Jos joku kysyy, että olenko tarkkaillut kovien rasvojeni saantia niin voinko siis sanoa, että olen vähentänyt oikein reilusti suomalaisten suurinta kovien rasvojen lähdettä kun en syö viljoja? (mahani, suoleni, ikeneni ja verensokerini ei kestä niitä)

Mie

"Sitä voisi kysyä THL:ltä sun muilta Suomen ravitsemusterapeuteilta joiden mukaan rasvan vähennys on se mistä ensimmäiseksi puhutaan kun on kyse laihdutuksesta. Tätä Puskakin selitti A-Talkissa. Miksi?"

Niinkö selitti? Miksi tämä ei kuitenkaan ole (Puskankin allekirjoittamissa) suosituksissa? Toki tilanteessa jossa energiansaanti on todella runsasta ruvetaan makroravintoaineita karsimaan mielekkäästi.

"Ei mitään väliä? No tottakai sillä on ihan aikuisten oikeata käytännön väliä jos voi laihduttaa ilman, että laskee paljonko suuhunsa laittaa vaan antaa kehon tehdä itse se kalorilaskenta, kuten sen kuuluisikin tehdä."

Tämä menee jo ohi huomautukseni ytimestä. Toki Atkinsilla laihduttaminen on joillakin kivuttomampaa kuin toisilla.

"Tarkoitin sitä, että tuo tulos pätee vain niissä raameissa missä sitä testattiinkin ja siitä extrapoloiminen koskemaan kaikkia ihmisiä nykyaikana on politiikkaa."

Pelleilet. Tutkimuksissa olevat otannat ovat täysin kattavia tähän tarkoitukseen. Jos sinulla on jokin perusteltu syy esittää muuta (esim. genotyyppierot), ole hyvä ja esitä se.

"Mozzafarian sitaatti löytyy viime kuun Lipids lehdestä."

Kyse siis tästä

"Thus, although recommendations to replace SFA with PUFA appear appropriate, the much larger CVD burdens caused by other dietary factors (e.g., low omega-3, low fruits and vegetables, high trans fat, and high salt) [89] appear to warrant much more attention."

Tottakai SFA --> PUFA -vaihdos häviää tarkastelussa useiden muiden tekijöiden yhteenlasketulle vaikutukselle. Tämän perusteella on kuitenkin turha vinkua tutkainta vastaan: etu on pieni, mutta selvästi havaittavissa. Huvittavaa asiassa on vhh-leirin itkupotkuraivari asiasta, joka perustuu ilmeisesti puhtaasti haluun vetää voilla kuorrutettua pekonia metwurstin kera ja juoda kermaa päälle (ja siihen että kys. ruokavalion tarjoamat rasvasuhteet eivät ole sv-terveyden valossa optimaaliset).

"Et vastannut kysymykseeni siitä, että oletko tehnyt tämän vaihdon jo ja kuinka pitkälle menit tässä vaihdossa? Safa 10%:ssa, 7%:ssa?"

Vastasin kysymykseeni. Olen ystävällinen ja toistan sen:

"Minun rasvansaantini on linjassa nykysuositusten mukaan. N. 35 % kok. energiasta tulee rasvasta ... tasapuolisesti kaikkia suhteita"

Mie

"Katsoin huvikseni noita 2005 vuoden suosituksia ja jäin myös ymmälleni. Miksi tuossa opuksessa ei ole lähteitä? Viitteet uupuu siis aivan kokonaan. Miksi näitä ei olla ilmoitettu?"

En tiedä mitä versiota olet katsellut, mutta tästä

http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf

ainakin löytyy lähdeluettelo lopusta.

" Mistä sitä nyt voi tietää mihin tälläiset lauseet ko. tekstissä perustuu ja mitä edes sillä tarkoitetaan:"

Jos vaikka tarkistaisi asian itse? Kys. tieto löytyy mistä tahansa tietosanakirjasta, mm. Wikipediasta.

Guille

Itkupotkuraivari :) Olkiukkoja vastaan taidat argumentoida.

Suositusten lähteitä ei ole kiva lähteä metsästämään kirjallisuuslistasta kun itse tekstistä uupuu viittaukset mihin lähteeseen väitökset perustuu.

Ja kyllä taas väistit tuon rasvanvaihtokysymyksen.

Uusi meta-analyysi PUFA:sta ja SFA/TFA vaihto RCT-kokeista;

n-6 Fatty acid-specific and mixed polyunsaturate dietary interventions have different effects on CHD risk: a meta-analysis of randomised controlled trials

http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid...

"RCT that substituted n-6 PUFA for TFA and SFA without simultaneously increasing n-3 PUFA produced an increase in risk of death that approached statistical significance (RR 1·16; 95 % CI 0·95, 1·42). Advice to specifically increase n-6 PUFA intake, based on mixed n-3/n-6 RCT data, is unlikely to provide the intended benefits, and may actually increase the risks of CHD and death."

Mie

"Suositusten lähteitä ei ole kiva lähteä metsästämään kirjallisuuslistasta kun itse tekstistä uupuu viittaukset mihin lähteeseen väitökset perustuu."

Se onko sinulla kivaa vaiko ei on totaalisen irrelevanttia asian kannalta. Ravitsemussuositusten kaltaisessa ohjeistavassa, vertaisarviointia läpikäymättömässä julkaisussa (ja tieteellisemmissäkin julkaisuissa tietyillä aloilla) se, että lähteet mainitaan vasta lopuksi on ihan yleinen käytäntö.

"Ja kyllä taas väistit tuon rasvanvaihtokysymyksen."

Ongelmahan ei ole siinä että minä olisin mukamas väistänyt mitään. Ongelma on siinä, että kieltäydyt hyväksymästä/ymmärtämästä saamaasi vastausta.

"Uusi meta-analyysi PUFA:sta ja SFA/TFA vaihto RCT-kokeista;"

Sinulla taitaa olla vaikeuksia ymmärtää tätä asiaa? Nykysuositusten ydin on [rautalanka alkaa] kohtuullisessa ja tasapainoisessa suhteessa eri rasvatyyppien välillä [rautalanka loppuu]. Lopputulokset? Esim. tällaiset:

"For non-fatal myocardial infarction (MI)+CHD death, the pooled risk reduction for mixed n-3/n-6 PUFA diets was 22 % (risk ratio (RR) 0·78; 95 % CI 0·65, 0·93"

Mutta mikäli omega 6:n saantia lisätään ilman että huomiota kiinnitettäisiin omega 3/6 -suhteen muuttumiseen, eivät mahdolliset haittavaikutukset yllätä. Kyseessä ei ole (tässäkään kohtaa) varsinaisesti uusi asia.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009