Viikon puhutuin uutinen, Nokian puhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille, on herättänyt muutaman täysin epäanalyyttisen reaktion ja joitakin osuvia lyhyen aikavälin markkina-analyysejä. Ensimmäisestä mainittakoon emotionaalinen parku "Sammon ryöstöstä" ulkomaille.

Nokia sai lähes arvottomasta liiketoiminnasta melkoisen summan rahaa. Pörssikurssien noususta päätellen Nokia oli kaupan voittaja ja Microsoft häviäjä. Noin miljardin yksikkö vaihtoi omistajaa yli viidellä miljardilla eurolla. Ei huono juttu Nokian osakkeenomistajille.

Nokian osakkeenomistajat siis voittivat, mutta lisäksi on huomattava, että Nokian omistuksesta valtaosa on ulkomailla. Siinäkään mielessä tässä ei siis lähtenyt mitään kansallisvarallisuutta Suomesta Yhdysvaltoihin. Eikä Microsoft vie Nokian Suomessa sijaitsevaa osaamista pois. Jos Suomi on houkutteleva ympäristö, Microsoft-puhelimien kehitys tapahtuu täällä.

Nokialle jäi verkkoliiketoiminta, paljon rahaa kassaan ja joitakin rönsyjä. Rahoista osa palaa osinkoina osakkeenomistajille, ja uutta kasvua Nokia hakee sitten ilmeisesti keskittymällä verkkoihin.

Suomi ehkä menetti osan maabrändistään, koska kuluttajatuotteistaanhan maa tunnetaan, eikä sellaisista B2B-tuotteista kuin verkkoteknologiat. Mutta itse jäljelle jääneen Nokian kannalta voi olla hyväkin, että matkapuhelimet eivät ole enää sen riesana. Se markkina kun on kuluttajien muuttuvien makumieltymyksien johdosta hyvin ailahteleva.

Voi myös olla, että jo neljännesvuosisadan ikäinen tuotekategoria, käteen sopiva viestintäkapula, alkaa olla elinkaarensa lopussa, tai ainakin lopun alussa.

Tähän asti kännykkä on ollut aivan uskomaton musta aukko, joka on syönyt valtavan määrän toimintoja ja yhdistänyt ne laitteeseen, jolla on yksilölle suuri tunnearvo. Kännykkä on paljon henkilökohtaisempi laite kuin rannekello, tabletti tai tietokone. Älypuhelimessa on suunnilleen kaikki, mitä työ- ja olohuoneessa aiemmin oli, ja lisäksi joukko vempaimia, joita yleensä pidettiin autotallissa. Siis radio, tv, videot, skanneri ja niin edelleen, mutta myös taskulamppu ja vatupassi.

Ensin tuli tekstiviesti, sitten datayhteys, matopeli, herätyskello ja niin edelleen. Mitähän seuraavaksi?

Ennustan, että tämä integroiva kehityskulku yhteen laitteeseen alkaa kääntyä siihen, että yhä useammassa laitteessa on kännykän ominaisuuksia. Apple aloitti musiikkilaitteella josta kasvoi älypuhelin, ja samalla se loi markkinoiden säännöt uusiksi. Seuraava suuri yllättäjä markkinoilla voi olla se, joka lopettaa kännykän valtakauden.

Se voi tapahtua käyttöliittymän eriytymisenä omiksi, puettaviksi tuotteikseen. Google Glass on ensimmäinen askel "silmikkään" johtavalla tiellä (käytin sanaa silmikkä ensimmäisen kerran Tiede-lehden tulevaisuusnumerossa muutama vuosi sitten - mutta odotin silmikkää ennemminkin 2020- tai 2030-luvulla).

Voi myös olla, että tämän vuosikymmenen loppupuolen suuri markkinataisto käydäänkin ranteen herruudesta.

”Nyt on meneillään ranteen valloitus”, digitaaliseen palvelumuotoiluun erikoistuneen Fjord-designtoimiston toimitusjohtaja Olof Schybergson sanoo.

Schybergsonin mukaan 1990-luvulla kilpailtiin työpöydän herruudesta, tietokoneiden ja niiden sovellusten markkinaosuuksista. Viime vuosikymmenellä kamppailu siirtyi taskuun, kun älypuhelimista tuli käyttöliittymä internetiin.

Vaikka välillä näytti siltä, että kännykkä olisi tehnyt rannekellon tarpeettomaksi, seuraava taistelu käydään älykkäiden rannekellojen ja älyrannekkeiden markkinoilla, Schybergson väittää.

Jonkinlainen tukiasema ja laskentakeskus pitää tulevaisuudessakin olla taskussa tai repun pohjalla. Mutta ehkä kovimmat katteet tehdään erilaisilla puettavilla käyttöliittymillä, jolla sitä käytetään.

Samsung julkistikin uuden älykellonsa tällä viikolla. Samsung on matkapuhelinvalmistaja, mutta on täysin mahdollista, että ranteen herruudesta kilpailee vielä valmistaja, joka tulee jostain aivan puun takaa. Suunto? Nokia, sittenkin?

Millaisilla laitteilla tulevina vuosina nettiä käytetäänkin, laitteen pitää joko suoraan tai bluetooth-linkillä toisen laitteen kautta päästä nettiin. Se tapahtuu niillä teknologioilla, joihin Nokia päätti keskittyä. Yhtiön kannalta tulevaisuus näyttää aivan lupaavalta.

Kommentit (8)

Juhani Puhakka

Olisipa presidentti Halosella ollut Nokia-lausuntoa antaessaan yhtä paljon liike-elämän ymmärrystä kuin tämän jutun kirjoittajalla on!

Uutispommi vai suutari

No jaa... Olisi tuosta putiikista voinut paremmankin hinnan saada, mutta kun kytkennät Microsoftiin olivat niin vahvat, eikä ollut riittävästi kykyä tai rahaa odottaa kehitystä parempaan...

Kalliilla osakkeita ostaneiden lisäksi tämä ehkä kirpaisee eniten työntekijöitä. Ei ehkä vielä, mutta sitten kun tajuavat, että lupaukset työpaikkojen säilymisestä antoi johtaja, joka ei kohta enää ole talossa töissä. Amerikkalaiset yritykset antavat armotta kenkää, jos tulosta ei synny. Nythän on näyttänyt, että sitä ei ole syntynyt...

Kännyköillähän voi periaatteessa tehdä kaikenlaista muutakin hyödyllistä ja kiinnostavaa kuin kommunikoida tai surffailla netissä. Modernissa kännykässä on hyvä mikrofoni, kamera, paikannuskyky ja monenmoista ympäristön tapahtumia havainnoivaa sensoria. Niitä hyödyntämällä voi kehittää hyödyllisiä ja kiinnostavia sovelluksia. Toki joissain palveluissa sensorien pitää vielä kehittyä (= uusia ominaisuuksia, halvempi hinta, pienempi koko, vähäisempi virrankulutus).

Koska Nokian kännykät häipyvät nyt rapakon taakse, koska valtiovalta kaipaa koko ajan 'uutta Nokiaa' ja koska on odotettavissa suuri potkuaalto, ehdotan kansallista 'ideatalkoota' uusien palveluiden ja sovellusten kehittämiseksi. Siispä joku voisi pistää pystyyn sivustot, johon porukka voi ladella itseä kiinnostavia (kännykkä)sovelluksia, joita ei vielä ole laajasti saatavilla. (Tästä ei ole patentointimielessäkään haittaa, koska idea on karkea esitys, jota ei pysty ilman yksityiskohtaisempaa teknistä kuvausta patentoimaan.) Pois potkittavat insinöörit voivat niistä sitten kehittää itselleen vaikka omaa bisnestä. (Toki Nokialla ja muualla on jo ideoitu kaikenlaista, mutta suurin osa ideoista on hautautunut byrokraattisen rojun alle ja sen takia unohtunut. Osa ideoista ei ole ollut aikoinaan toteuttamiskelpoisia teknisten esteiden takia, mutta nyt tilanne voi olla toinen.)

Tässä muutama aloitusidea
- liikennevalojen/katuvalojen ohjausjärjestelmä, joka osaa osittain säätää itseään sen mukaan montako kännykän käyttäjää saapuu paikalle tietystä suunnasta
- hissien kulun optimointi sen mukaan, montako kännykän käyttäjää kunkin hissikerroksen ulkopuolella oleilee
- sairaalakäyttöön suunnitellut mikrobeja tappavat kännykkäpinnoitteet
- kännykkäsivellin: heiluta kännykkää siveltimenä ja tuloksena on maalaus telkkuusi tai muuhun diginäyttöön
- piirtämisen opettaja: lataa älykynään tiedot piirroksesta ja kynä ohjaa kätesi liikeratoja, jotta opit saman piirrostyylin

Tulostimeni on rojua vaikka si...

"...lisäksi on huomattava, että Nokian omistuksesta valtaosa on ulkomailla..."
Tähän ulkomaan omistukseen usein vedotaan pörssiomistuksen suhteen. On aika analysoida asiaa tarkemmin. Ulkomaan omistus tarkoittaa tässä usein ulkomaille rekisteröityjen rahastojen omistuksia. Ketkä sitten omistavat noita ulkomaille rekisteröityjä rahastoja? Jaa'a, vaikeampi kysymys. Veikkaan, että aika moni suomalainenkin.

Jegsie

Viime viikkoinen oli kolme vuotta sitten valitun kehityskulun päätös. Nokia kaksi ja puoli vuotta sitten hehkutti, ettei heidän kannata tehdä itse käyttöjärjestelmää. Nyt hehkutetaan, ettei käyttöjärjestelmää ja laitevalmistusta kannata tehdä kahdessa erillisessä yrityksessä. On selvää, että Nokian valitsema strategia oli väärä. Vime viikola minimoitiin enää katastroofin suuruus.

Vuosien varrella me suomalaiset olemme antaneet Nokialle muutakin kuin Tekes-rahaa. Me olemme tehneet lukemattomia ilmaisia ja lähes ilmaisia opinnäytetöitä, antaneet ilmaisia ideoita, ilmaisesti mainostaneet Nokiaa ulkomailla, sietäneet sitä, että olemme koekaniineja ja antaneet rakentavaa palautetta. Olemme kärsivällisesti sietäneet Nokian virheitä ja opastaneet korjauksissa. Nokian työntekijöiden selkänahkaa on koeteltu kovin käsin palkkatasolla, joka on kansainvälisesti edullinen. On tehty lukemattomia epäitsekkäitä valintoja.

On ihan ymmärrettävää, että me odotamme vastapalvelusta.

Nokia-johtajat saivat optiomiljoonia. Meille ei annettu mitään ja nyt se kaikki meidän tarjoama hyvä annetaan puoli-ilmaiseksi.

Mitä tästä opimme?: Jos olet työssä vain resurssi, älä missään tapauksessa ajattele yrityksesi tai maasi etua.

Tuomas Raanila

NSN oli vuosikausia tappiollinen ja tätä siedettiin kunnes se on nyt tynkänokian SE voittoa tuova yksikkö.

Sonera myytiin paniikissa, mutta nyt TeliaSonera on takonut jo vuosia voittoa.

Nokian puhelinyksikkö dippasi vähän aktiivisen sabotaasin seurauksena. Muutaman vuoden kuluttua sen tuloskunto palaa kohdilleen ja tulee tahkomaan uudelle omistajalleen satoja miljardeja vuosien saatossa.

Fiksua?

-Suomi on säälittävän sinisilmäinen liikeasioissa.

matti christensen

'makumieltymyksien johdosta hyvin ailahteleva'

Ja huhhuh. Nokia teki kansallisesti ja kansainvälisesti järkyttävän suuren virheen, ja minä ennustin tapahtumien kulun samana päivänä kun tuo uskomaton moka julkaistiin.
Aivan turhaa selitellä - eipä tainnut olla po.puhelinten valmistus tuolloin ihan yhdentekevää liiketoimintaa.
Ärsyttävää lukea arvostetun Tiede-lehden työntekijän asiattomia ja asiantuntemattomia kommentteja.

Realisti

Ettei vaan olisi niin, että Nokia oli liian pieni älypuhelinmarkkinoille. Vaikka olisivat tehneet ajoissa kunnollisen älypuhelimen, olisi pitänyt olla reilusti rahaa kaikenlaiseen kehitystyöhön sen ympärillä.
Nokialla ei ollut ohjelmointiperinteitä, sen paikkaaminen rahalla ja luominen tyhjästä voisi olla aika mahdoton asia.
Päätellen siitä miten Nokiaa hoidettiin Elopin saapumisesta eteenpäin, voisi olla, että tavoite on saavutettu eli oli jo päätetty, että MS saa puhelinpuolen, mutta se piti ensin saada myynti/siirtokuntoon.
Ja mistä tulee sitten "uusi nokia"?
Se tuskin tulee mistään muualta kuin jostain pajasta, joka ajattelee oikealla tavalla ja toimii oikealla tavalla, eikä siitä ole kukaan välttämättä edes kuullut vielä. Se ei tule päättämällä tai yleisöpalstoilla keksimällä.
Maailma on aina ollut ideoita täynnä. Moni rakastaa omia ideoitaan. Niillä vaan ei ole mitään arvoa. Arvoa on toteutetuilla ideoilla ja siihen tarvitaan tekijöitä, jotka eivät kaipaa toisten "hyviä ideoita".

Jan-823949263462364

Näin pahaa roskaa en ole lukenut vuosikausiin.

Nim. Ext-nokia.konsultti

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009