Uutinen Steve Jobsin kuolemasta sai monet lataamaan i-laitteeseensa App Storesta kynttiläsovelluksen "suuren keksijän" muistoksi. Vallankumouksellisen yritysjohtajan kutsuminen keksijäksi on tosin hieman hassua, koska käsittääkseni Jobsilla ei juuri ole patentteja. Applella tietysti oli, mutta Nokialla taisi olla vielä enemmän. Jobsin nerous olikin siinä, että hän osasi Nokian johtajia paremmin ennakoida kuluttajian maun muutoksia.

Olin lojaali Nokian kännyköiden - erityisesti kommunikaattorien - käyttäjä vielä viime vuoteen asti. Sitten hankin N97:n, ja noin viikon kokemuksen jälkeen julistin Facebookissa, että Nokia on kriisissä, josta se selviytyy vain vaihtamalla ylimmän johdon ja Symbian-käyttöjärjestelmän. Mielestäni N97:n kutsuminen teollisuuden historian surkeimmaksi tuotteeksi on understatement.

Sittemmin hankin ensin iPadin ja alkuvuodesta iPhone4:n. Jälkimmäinen on niin maaginen tuote, että olisi vähättelyä kutsua sitä teollisuuden historian upeimmaksi yksittäiseksi tuotteeksi. Kukaan ei tiedä, mihin Apple pystyy tulevina vuosina, eikä edes sitä, millaisia tuotteita Applelta olisi tullut Jobsin johdolla. Jobs kuoli ainakin tässä mielessä uransa huipulla. Vaikka sentimentaalisuus onkin mielestäni vastenmielisimpiä ajan ilmiöitä, annettakoon nyt anteeksi ne kynttilät.

Jotain iPhone4:n maagisuudesta kertoo se, että sen ostettuani en ole kauheasti tarvinnut iPadia. Retina-näytöltä pystyy vaivatta lukemaan tiedelehtiä, pdf-tiedostoja ja useimpia web-sivuja. Luen digitaalisesti käytännöllisesti katsottuna kaikki tiedelehdet. Kaikki iPad-lehdet ovat olleet luettavissa yhtä hyvin iPhonellakin Wiredia lukuunottamatta. Suomessa monilla lehdillä on digitaalisia näköislehtiä - kuten Hesarilla, Lääkärilehdellä ja Tieteellä - jotka edellyttävät Flashia - eli PC:tä. Niitä siis ei periaatteessa voi lukea millään iLaitteella. Mutta viikonloppuna oli hieman ylimääräistä aikaa tutkia, mitä uusia helmiä sovelluskaupasta löytyy. Kuinka ollakaan, sieltä löytyi Photon-selain, joka kierrättää Flash-sovelluksia pilvipalvelun kautta. HS:n näköislehden lukeminen onnistui, vaikka se vähän hidasta olikin.

Sovelluskaupasta löytyi muutakin aidosti hyödyllistä: Skyfire-selain, jonka avulla voi katsoa myös Flash-videoita sekä iDownloader-selain, jonka avulla netistä löytyviä tiedostoja voi hallitusti tallentaa laitteelle ja vaikka Dropboxiin.

Tiedetoimittajana ilahduin kuitenkin enemmän valtavasta joukosta etupäässä lähes hyödyttömiä, mutta aivan riemastuttavia - ja fysiikan ilmiöitä miettimään saavia sovelluksia. Kun laitteessa on gps, mikrofoni, kamera, kaiutin, magneettinen kompassi ja kiihtyvyysanturi, mitä kaikkea sovelluskehittäjät niistä keksivätkään tehdä?

No, esimerkiksi metallinpaljastimen. En tiennytkään, että magneettivuon tiheys kotonani on keskimäärin 50 mikroteslaa, mutta nytpäs tiedän. Kun vien iPhonen lähelle metalliesinettä, luku ruudulla nousee parhaimmillaan yli kolmeensataan. Säädin piippausarvoksi 60. Sillä ei ihan erota kolikkoa taskunpohjalta, mutta pistoolin tai revolverin kyllä mainiosti.

Ja tämä siis on ihan oikea sovellus. Sovelluskaupasta löytyy myös pilailuversio sormenjälkitunnistimesta, joka päästää vain omistajan jatkamaan puhelimen käyttöä. Kosketusnäyttö ei kuitenkaan pysty oikeasti tunnistamaan sormenjälkeä, joten oikean käyttäjän on tiedettävä jippo (sormella pitää koskettaa tiettyä kohtaa ruudulla).

Antureita voi kuitenkin käyttää luovasti yllättävän moniin tarkoituksiin. Pelkän mikrofonin avulla voi esimerkiksi tunnistaa lakanoiden kahinan perusteella nukkujan unen vaiheen. Ideana on herättää nukkuja aamulla unisyklin sellaisessa vaiheessa, jossa herääminen on miellyttävintä.

En kokeillut anemometriä. Sovelluksen kehittäjä väittää, että iPhone osaisi mitata tuulen voimakkuuden sen perusteella, miten voimakkaasti tuuli tuivertaa laitteen mikrofonissa.

Kaikuluotaukseen perustuva "mittanauha" naksutteli aika epämääräisiä tuloksia kotini seinien välisiksi etäisyyksiksi. Ehkä en vain osannut käyttää sitä. Kameraa, asennon tunnistavia kiihtyvyysantureita, omaa pituuttani ja kolmiomittaustrigonometriaa hyödyntävä etäisyyssovellus oli tarkempi.

Desibelimittaria olisin tarvinnut jo pari vuotta sitten, kun tein melusta juttua Tiede-lehteen.

Kiihtyvyysmittarit ovat hauskoja. Kuinka suuria g-voimia omasta autosta lähtee, kun painaa kaasun pohjaan? Kuinka kovaa hissi kulkee? Entä jos epäilisin tulleeni ulkoavaruuden sivilisaation sieppaamaksi? Jos mittari näyttäisi 0,38 geetä, paras arvaus olisi, että minut on viety Marsiin. Tähän asti sovellus on kuitenkin näyttänyt pöydällä tasan yhtä geetä.

iSeismometri osoittaa ainakin sen, kuinka herkkiä laitteen kiihtyvyysanturit ovat. En ole vielä keksinyt sille suoranaista hyötykäyttöä. Ehkä krapulainen voisi mitata sillä käsien vapinan objektiivisesti. Asun metrotyömaan lähellä, joten tietysti räjäytyksien aiheuttaman tärinän kotona voisi mitata tällä sovelluksella, jos pitäisi todistella oikeudessa.

Vatupassisovellukselle voisi olla oikeaakin käyttöä. Tämän lehden päätoimittaja kertoi suoristaneensa sillä tauluja.

Parin tunnin sovelluskauppasurffailun antia oli anturisovellusten lisäksi iElements. Helppo, nopea palvelu, josta löytyy jaksollinen järjestelmä ja kaikki alkuaineista tarvittavat perustiedot.

Nämä kaikki yhdestä laitteesta olisi kuulostanut tieteiskirjallisuudelta sellaisellekin, joka 1990-luvulla intoili kaikista niistä ominaisuuksista, joita Nokia oli onnistunut sullomaan Kommunikaattoriinsa.

Steve Jobsin nerous yritysjohtajana sai voimansa siitä, että hän kykeni yhdistämään nörttimäisen rakkauden teknologiaan humanistiseen asenteeseen - paras teknologia piti aina paketoida silmiä hivelevään ulkokuoreen ja saada toimimaan intuitiivisella käyttöliittymällä. Jotain tällaista uutta kai tavoitellaan Aalto-yliopistossa, joka yhdistää TKK:n nörtit ja TaiKin taiteilijat kauppakorkealaisten bisnesvaistoon.

Paitsi että siinä ei ole välttämättä mitään uutta. Oikeastaan Steve Jobs edusti yritysjohtajana sitä klassista sivistysihannetta, jonka edistämiseksi Wilhelm von Humboldt muotoili sivistysyliopiston ideaalin - jonka J.V. Snellman toi Suomeen. Ajatuksena oli, että yliopistosta valmistuva ei saa jäädä vain oman alansa tuntevaksi fakki-idiootiksi. Harmi kyllä viime vuosikymmenien yliopistouudistukset ovat ennemminkin murentaneet sivistysyliopiston perinnettä kuin vaalineet sitä.

Kommentit (41)

Jaki

Mainitsemistasi sovelluksista monet ovat saatavilla N900:lle ilmaiseksi. Kiihtyvyysanturille löytyy useita sovelluksia, jaksollinen järjestelmä löytyy, valoisuusmittari, desibelimittari (decibelmeter), viivakoodinlukija löytyy, sanakirja ja tekstintunnistin. Jopa äänestä unenliikkeet tunnistava uniohjelma löytyy N900:lle.

Tiedetoimittaja on yksisilmäinen, jos hän näkee kaikki vain Apple-silmälasien läpi. Tieteen tekijän sokeus tiedolle on erittäin huolestuttavaa.

Onko vaikea ymmärtää, että keksintöjä syntyy, kun laitteet tekevät ne mahdollisiksi?

Toinen Timo

Ja mikään muuko puhelin ei siis pysty moiseen? Aika varauksetonta ja estotonta tekstiä ottaen huomioon, että ollaan tieteellisellä sivustolla.

Ei sen puoleen, varmasti iPhone4 ihan hyvä puhelin on, mutta maailmassa on aika paljon ihmisiä, teollisuusmaissakin, jotka eivät tunne minkään tason tarvetta hankkia itselleen sen enempää tätä jo vanhaksi käynyttä kuin sen uudempaakaan S-versiota. Eikä yksistään siitä syystä, että siinä on se ompun kuva kuoressa tai evp. Jobs on siihen kytkösissä niinkin kovasti.

Mielikuvamarkkinoinnin Jobs kyllä osasi.

Marko Hamilo

Löytyy toki sovelluksia muillekin alustoille. En vain ollut aiemmin huomannutkaan, kuinka moneen tarkoitukseen näitä muutamaa anturia (jotka todella ovat suunnilleen samat kaikissa älypuhelimissa) voi käyttää. Uskon että Windows/Nokia-ekosysteemi voi hyvin haastaa Applen parissa vuodessa. Nokia itse on paras esimerkki siitä, että huipulla on helppo sortua ylimielisyyteen, ja se voi olla seuraavana edessä Applella.

Teemu Jokela

"Oikeastaan Steve Jobs edusti yritysjohtajana sitä klassista sivistysihannetta, jonka edistämiseksi Wilhelm von Humboldt muotoili sivistysyliopiston ideaalin - jonka J.V. Snellman toi Suomeen."

No minusta amispojan viritetyn auton kiihtyvyyden tai krapulaisen käsien tärinän mittaaminen kännykkään sijoitetuilla antureilla, puhumattakaan taulujen suoristelusta, yleensäkin mainitut sovellutuskset ehkä iElementsiä ovat niin kaukana Humboltilaisesta sivistysyliopistosta kuin mahdollista. Bisnesmies Jobs saattoi olla, jopa humaani ihminen, mutta eipä nyt vielä kuitenkaan sekoiteta sivistystä ja rahantekoa.

Petteri Järvinen

Oma suosikkini on tähtitaivaan näyttävä sovellus, joka tunnistaa sijainnin ja katselusuunnan, ja piirtää virtuaalisen taivaan tähtikuvioineen. Siinä on todella mullistava apuväline esim. opetukseen tai tähtien tiirailuun. Tämä tosin toimii paremmin iPadissä, koska siinä on isompi näyttö.

iPhonessa oma suosikkini on lentokoneen taivaalta tunnistava Flight24.

Mutta kuten kommentoijat sanoivat, antureita alkoi tulla puhelimiin jo Symbian-ajalla. Ehkä Applen ansio onkin siinä, että se loi verrattoman ekosysteemin ja sai kaikki sovellukset yhteen (tosin omaan ja täysin suljettuun) palveluun, josta ne löytyvät helposti. Tätä Nokia ei ikinä pystynyt tekemään ja siksi vastaavat hienoudet Nokialle jäävät löytämättä.

Applen tiukassa kontrollissa on varjopuolensa: on ohjelmia, joita ei lainkaan saa iPhonelle, koska Apple ei salli niiden jakelua. Siksi käytän rinnalla Android-puhelinta, johon näitäkin ohjelmia saa helposti.

Hannu Tanskanen

Jobs oli särmikäs ja "v-mäinenkin" tyyppi, jonka kanssa ei haluttu samaan hissiin. Näin usein yksilöillä,
jotka saavat jotain uutta aikaan, he eivät ole kuorolaulajia. Meillä jopa nk. "tiede"-media bännii ikuisiksi ajoiksi
tällaiset yksilöt palstoiltaan, en nyt kerro mikä ;=)

(saas nähdä, meneekö läpi ;)

Abi

minäLuuri edustaa humanistisen asenteen uutta tulemista

...koska siinä on hienot kuoret ja näppärä käyttöliittymä?

Anteeksi mitä? Voisiko toimittaja Hamilo selittää mitä tekemistä minäLuurilla on humanistisen sivistysihanteen kanssa?

Toinen Timo

Varmasti näinkin. Apple rupeaa muuten menettämään johtoasemaansa Androidille, mitä tulee markkinaosuuksiin. Android- ja miksei Windows-puhelinten lippulaivat suurimilta (Samsung, LG ja HTC) valmistajilta ovat jo hyvän aikaa olleet teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivertaisia verrattuna Applen (ainoaan) puhelimeen. Eikä Nokiankaan tuleva 800-malli ole enää sen takana ja uusia puhelimia työntää markkinoille piakkoin myös Samsung.

Applen uusi puhelin oli ominaisuuksiltaan pettymys jopa minullekin.

Tiedemies

Oma mielipiteeni on, että iPhone on suurin rip-off mitä ikinä on onnistuttu pyöräyttämään. Kenen tahansa skeptikon pitäisi oikeastaan olla samaa mieltä: Maailmassa on vain muutama bisnes, jossa vedetään samanlaisia katteita kuin Apple iPhoneistaan. Huumekauppa ja (laiton) asekauppa lähinnä tulevat mieleen, muita ei juuri taida olla.

Semminkin, kun puhelimessa ei ole oikeasti mitään sellaista, mitä ei olisi kaikissa muissakin puhelimissa. Logo on niin maaginen, että toki siitä kannattaa maksaa 50% preemio ja hirvittävää hyperbolaa? No, tällä kertaa menee muistokirjoituksen piikkiin.

Antti

Hei
Yleensä ottaen olen ollut tyytyväinen kirjoitustesi tasoon, vaikka toisinaan virheitä ja asenneongelmia esiintyykin. Nyt petyin kuitenkin pahasti, joten päätin ensimmäistä kertaa kommentoida.

Kirjoituksesi otsikko on: Steve Jobs ja klassinen sivistysihanne. Kirjoituksen 19 kappaleesta kaksi käsittelee Steve Jobsia ja yksi klassista sivistysihannetta! Pyydän, että vaihtaisit tämän kirjoituksesi otsikon ja kirjoittaisit uuden kirjoituksen käsitelleen laajemmin Steve Jobsin persoonaa ja sen yhteyttä klassiseen sivistysihanteeseen.

Antti

Tuomas

Hesarilla on ihan oma iPad-appinsa, jolla lehteä pääsee lukemaan. Ei tarvitse siis mitään ihmeellisiä flash-virityksiä.

Appin sisältö on sama kuin paperilehdessä, eli kyseessä ei ole HS.fi -appi.

Tiedemies

En edelleen ymmärrä iPhonen hehkuttamista. En ole yhtään ainutta iPhonen sovellusta vielä nähnyt, joka ei olisi myös Android-puhelimille, ja suunnilleen yhtä hyvänä. Niissä on ihan samat anturit, on magneettianturi, gps, g-anturit, kamerat, jne jne. Softatukikin on suunnilleen kaikelle. iPhonessa ihmiset maksavat siitä, että klikkauksia on (S-H arvio) 0.78 kappaletta vähemmän, teknologia on nätisti paketoitu ja se omenan kuva siinä pohjassa. That's it.

Se ylimääräinen hinta, jonka siitä suostutte maksamaan on ihan verrattavissa homeopatiaan tai reikihoitoihin.

Anssi

Kotioloissa ei pitäisi voida löytyä 50 uT magneettikenttiä, saati sitten 300. Sovellus ei tainnut olla aivan sitä mitä väitti.

Neonomide

Heart Rate on myös ovela appi. Sormi pistetään kameran ja salaman eteen ja puhelin mittaa sykkeen.

Marko Hamilo

Anssi, onkohan mulla jokin kertaluokkaharha? Yksikköä siinä sovelluksessa ei lue, mutta Appstoressa muistelin lkeneeni mikrotesloista.

Neonomide, toimiiko tuo appi myös oksimetrinä?

Ja myönnetään, että kirjoitukseni anturisovelluksia koskeva osa ei oikeastaan liity mitenkään erityisesti Appleen vaan samoja on Androidillekin. Halusin tuoda niitä esille tällä blogilla siksi, että niitä voi minusta käyttää fysiikan ilmiöiden opettamiseen vaikka koulussa.

Minun kokemukseni iPhonesta on värittynyt sillä, että edellinen luurini oli N97. Mutta Androidin tablettialustasta - kokelin kuukauden - jäi kyllä sellainen tuntuma, että asioiden löytäminen vaati melkoista etsimistä ja valikot yms. olivat rumia. Minusta Applen tuotteiden intuitiivisuus ja esteettisyys on aivan omaa luokkaansa, tosin se tulee sitten sillä hinnalla, että koko ekosysteemi on suljettu. Ja vaikka yrityksen tuotteisiin vaikuttaa miljoona asiaa ja lopputulos on tuhansien kehittäjien yhteisponnistus, juuri käytettävyyteen ja esteettisyyteen lienee eniten vaikuttanut Jobsin syrjähypyt insinööritieteistä taiteen ja muun humanismin suuntaan.

Abi

Edelleen haluaisin kuulla perusteet miksi minäLuurin näpsäkkä teollinen muotoilu ja teollisen muotoilun ohjelmistotason vastine (=käyttöliittymä) edustaisivat humanismista sivistysihannetta. Älypuhelinten suunnittelutaito ym. nörtteily voi hyvinkin olla oman alansa fakki-idiootteilua.

Miten tyylikäs ja ehdottoman kätevillä säätönumiskoilla varustettu bakeliittiradio edustaisi snellmannilaista sivistystä?

Sivusta seuraaja

@Abi:
minäPuhelin on yksi tulkinta. Alkuperäinen tulkinta i-liitteelle oli: internet, individual, instruct, inform, inspire - ei vain "minä".

Marko Hamilo

"Edelleen haluaisin kuulla perusteet miksi minäLuurin näpsäkkä teollinen muotoilu ja teollisen muotoilun ohjelmistotason vastine (=käyttöliittymä) edustaisivat humanismista sivistysihannetta. Älypuhelinten suunnittelutaito ym. nörtteily voi hyvinkin olla oman alansa fakki-idiootteilua."

En tiedä, miksi luurin muotoilu ja käyttöliittymä edustaisivat mitään sivistysihannetta, koska kukaan ei ole sellaista väittänytkään.

Sen sijaan muuan Steve Jobs ehti harrastaa välillä muutakin kuin tekniikkaa, ja se on ilmeisesti vaikuttanut varsin paljon näiden luurien kilpailukykyisiin ominaisuuksiin. Periaatteessa designia voi ostaa kuten käyttöliittymäsuunnitteluakin, mutta Jobsilla ilmeisesti oli sellainen kokonaisnäkemys, jota kilpailijoilla ei ollut - ja sen ansiosta nämä i-luurit nyt myyvät niin kuin myyvät - ja hyvällä katteella.

Tiedemies

HTC:n puhelimessakin on magneettikenttämittari, ja se antaa lukeman mikrotesloina. Maan magneettikentän voimakkuus on maan pinnalla 20-60 mikroteslaa. 50 sopii siihen kuvaan ihan hyvin, ja minun puhelimeni antaa lukemia 30-50, jääkaappimagneetin lähellä päästään tuhansiin mikrotesloihin.

J.B

Harvinaisen syvällä suossa...Heppu joka kuolee vaihtoehtopelleilyn takia, ansatsisi enintään darwin awarsin.
Hamilo, herää jo.
Siinä meillä skeptikko.

Marko Hamilo

En tiedä Jobsin syöpähoidoista, enkä kommentoinut niitä.

Tähän itse asiaan täytyy kyllä sanoa, että kun olen noin kymmenen tunnin verran käyttänyt kahden laitteen iOS 5 -päivitykseen, niin nyt näyttää vähän siltä, että iLaitteissa on lähtenyt liikkeelle se kehitys, jota Jobs vastusti. Yhä enemmän turhia ominaisuuksia, yhä sekavampaa käyttää, yhä enemmän muisti- ja virtasyöppöjä sovelluksia taustalla moniajossa. Nokia/Windowsilla on nyt tilaisuus hyökätä.

Neonomide

@markolle:
Ei toimi oksimetrinä, mutta on kehitetty lisälaite mikä käsittelee ja tallentaa tiedot lääkäriä varten.

Sivistynyt Sika

"En tiedä Jobsin syöpähoidoista, enkä kommentoinut niitä."

No nyt tiedät.

"Sen sijaan muuan Steve Jobs ehti harrastaa välillä muutakin kuin tekniikkaa,..."

Mihin tämä Jobsin harrastuneisuus väite perustuu vai kehittelitkö ihan itse? (En löytänyt eng. wikipediasta mitään erityisen suurta harrastelua.)

Itselleni tulee paljon enemmän fakki-idiootti mieleen kuin klassinen sivistysihanne, kun lukee tuota pätkää elämänkerrasta:

http://www.hs.fi/talous/El%C3%A4m%C3%A4kerta+Steve+Jobs+oli+nero+sankari...

Musta tuntuu että tavis yritysjohtaja harrastelee liikaakin kaikkea muuta (golf ja bonukset mielessä), kun pitäisi keskittyä yhtiön tuotteisiin... no mutuilua vaan.

voitka

Kerokaa nyt mulle mikä hiiskatti on ekosysteemi tässä kontekstissa, humanistinen termi vai?

n.n.

Näyttää Hamilo olevan autuaasti kuutamolla nykyisten älypuhelimien ominaisuuksista ja softatarjonnasta, kun kyyninen skeptikko äityy tälläiseen omenauskovaisten lelujen ylistykseen. Tuliko tilaustyö Sanomalta vai pitääkö muuten vaan mennä kaikkien muiden perässä tässäkin asiassa?

suolakaivos

Applessa minua kiinnostaa se lähes uskonnollinen hartaus jolla Apple-fanit suhtautuvat yhtiöön. Sitä voi verrata siihen lahkolaisuuteen joka on ominaista brittiläisille jalkapallofaneille tai jalkapallofaneille yleensäkin. Fanius on tietysti inhimillinen ominaisuus mutta eteenkin teknologiakysymyksissä siinä on se ongelma, että kriittisyys joutuu sivuraiteille. Lisäksi Applen ja Steve Jobsin merkitystä informaatioteknologian osalta on selvästi liioiteltu. Ei hän ollut aivan niin merkittävä mies kuin mitä korulauseitten esittäjät väittävät.

Uskon että kun riittävästi aikaa kuluu ja tietty etäisyys kohteeseen otetaan muutenkin alkaa kriittinen näkemys Steve Jobsista saada enemmän painoarvoa. Kyse on mitä ilmeisemmin perin vanhanaikaisen suurmiesajattelun pönkittämisestä.

Kari

Tämä juuri on yksi suomalaisen Nokian ja väittäisimpä koko suomalaisen insinöörikunnan heikkous. Pilkataan humanismia ja taiteilijoita ja rakennetaan sitten tuotteita jotka eivät käy kaupaksi. Kaupaksi eivät käy, koska tuotteita ei edes ole suunniteltu ihmisille, vaan insinööreille. Jotta tuote kävisi kaupaksi, sen tulee olla haluttava ja helposti kenen tahansa käytettävissä. Suomalaiselta insinööriltä kyllä onnistuu kustannuslaskenta ja lujuuslaskenta, mutta ei sen kaikkein yksinkertaisimman kysymyksen esittäminen: Mitä ihmiset haluavat?

Marko Hamilo

Ekosysteemi tässä kontekstissa: http://www.tietokone.fi/uutiset/elop_ekosysteemit_kisaavat_nyt

Analogia biologiseen ekosysteemiin on minusta ihan toimiva. Yksittäiset laitteet ("lajit") seisovat ja kaatuvat sen mukana, kuinka hyvin ne toimivat omassa ekosysteemissään. Kokonainen ekosysteemi voi myös tuhoutua ja viedä tuhoon laitteen, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa. Symbian ei tarjonnut kelvollista ekosysteemiä älypuhelimille, koska se rajoitti teknisesti puhelimen suunnittelijoita. Liian pieni ekosysteemi taas ei pysty elättämään laitteita ja palveluita, koska ei ole laitetarjontaa ellei sovelluksia ja kääntäen (Meego).

Olin muuten Nokia-uskovainen vuosikausia pitempään kuin sille oli mitään perusteita. Näiden iLaitteiden suosio hämmästytti minuakin, kunnes kokeilin. Käytettävyysharppaus oli vain niin älyttömän suuri.

Erityisen raivostuttavaa on, että kannettavien tietokoneiden käyttökokemus on ollut noin 15 vuotta Windowsilla aivan sama laitteesta ja käyttöjärjestelmäpäivityksestä toiseen, 3.1:stä 7:aan. Raskas laite käyttää kymmeniä watteja sähköä, kuumenee, humisee ja on hidas tai pahimmillaan kaatuu. Miniläppäreillä liikuttiin näppäimistön suhteen mukavan käytettävyyden rajoilla, mutta silti niissäkin päästiin vain kymmeneen wattiin.

Sitten tuli iPad, ja kaikki muuttui. Sivut avautuvat heti, laite painaa alle 700 grammaa, kulutus on noin 3 wattia, akkukesto lähes kymmenen tuntia 25 Wh akulla. Totuimme 15-20 vuotta siihen, että Windows syö vuosi toisensa jälkeen kaiken mitä Mooren laki tuo mukanaan. Sitten tuli Apple, ja vihelsi pelin poikki. Minusta se on pienen hehkutuksen ansaitseva juttu. Kuten kirjoitin edellisessä postauksessani, toivottavasti Windows/Nokia tuo seuraavaksi jotain uutta. Esimerkiksi tabletin ja netbookin yhdistelmän.

Mitähän älypuhelimen ominaisuuksia muuten en tunne? Oppisin mielelläni lisää.

Voi olla, että Android-puolella on tuotteita, jotka vastaavat iPhone 4:ta. Ekosysteemistä ainakin tuntui löytyvän kaikki samat tarpeelliset appit kuin Applelta. Mutta ainakin Honeycombin kohdalla oma kokemukseni oli: ruma ja epäintuitivinen.

Jotakin älypuhelinten ominaisuuksista kertoo se, mihin laitteeseen tarttuu, jos kaikki ovat periaatteessa käden ulottuvilla. Vaikka kaikki laitteet olisivat päällä ja pöydällä, lajittelen sähköpostini kansioihin mieluiten iPhonella. Jos läppäri on repussa, yksinkertaisia kirjoitushommia varten en jaksa kaivaa sitä esiin, jos iPad on päällä. Sen avaa vasta pitempään kirjoitussessioon.

Miten Android- tai Nokia-käyttäjillä? Millaisia toimintoja varten otatte läppärin esiin, mistä suoriudutte puhelimella / tabletilla?

Xyzzy

>Tämä juuri on yksi suomalaisen Nokian ja väittäisimpä koko suomalaisen insinöörikunnan heikkous. Pilkataan humanismia ja >taiteilijoita ja rakennetaan sitten tuotteita jotka eivät käy kaupaksi. Kaupaksi eivät käy, koska tuotteita ei edes ole suunniteltu >ihmisille, vaan insinööreille. Jotta tuote kävisi kaupaksi, sen tulee olla haluttava ja helposti kenen tahansa käytettävissä. >Suomalaiselta insinööriltä kyllä onnistuu kustannuslaskenta ja lujuuslaskenta, mutta ei sen kaikkein yksinkertaisimman kysymyksen >esittäminen: Mitä ihmiset haluavat?

Jaa tällä insinöörien osaamattomuudellako Nokia sitten saavutti 40% markkinaosuuden? Syyt siihen että Nokia ei pystynyt vastaamaan Applen haasteseen on varsin monisyisiä ja niistä iso osa on ihan teknisiä.

Puhelimen käyttöliittymää ja ulkonäköä ei muuten suunnittele insinööri. Insinöörit toteuttavat ne toisten ajatukset. JA sitten sitten siihen suomalaisuuteen: Melkoinen osa on jopa suomessa muita kuin suomalaisia.

Ja kolmas asia on että tuottaja markkinoilla Nokian asema oli luonnottoman hyvä luonnottoman pitkään. Totta kai se päättyi joskus.

Marko Hamilo

Xyzzy, insinööriosaamisellahan Nokia sen markkinaosuuden sai. Tosin erityisen hyviä Nokialla oltiin logistiikassa ja suuruuden ekonomiassa. Nokia pystyi tekemään puhelimia halvenmmalla kuin muut. Siksi se pystyi tarjoamaan kuluttajille kilpailijoitaan houkuttelevamman hinta/laatu-suhteen niin, että sille jäi itselleen kilpailijoita parempi kate.

Kuten kirjoitin, kaikissa firmoissa hallitus ja operatiivinen johto vastaa siitä, että yhtiöllä on parhaat insinöörit, numeronmurskaajat ja designerit, mitä työmarkkinoilta löytyy, mutta Apple oli siitä erikoinen firma, että sen ylimmässä johdossa oli mies, joka oli fanaattisen kiinnostunut siitä, miltä firman laitteet näyttävät ja miten helppo niitä on käyttää. Näyttää siltä, että tämä näkemys - mistä lienee nuoruuden kalligrafiaharrastuksista ja -opinnoista se sai alkunsa - oli ratkaisevan tärkeä siinä, että Apple sai markkinoiden hintavimmassa päässä melkoisen markkinaosuuden hyvillä katteilla. Mutta ei se iPhone vain Nokiaa yllättänyt, vaan kaikki.

Nokian tarina on ihan omansa, koska se epäonnistui vähän joka hintaluokassa ja sekä estetiikassa, käytettävyydessä että lopulta jo siinä insinööripuolellakin. Kun lopulta opin käyttämään niitä ominaisuuksia joita N97:ssä oli - siitä tuntui riisutun monia mitä E90:ssä oli - nekin ominaisuudet toimivgat surkean hitaasti.

JPR

Verrattuna Markoon olen huomattavasti jähmeämpi käyttäjä. En omista edelleenkään yhtään Applen vekotinta, joskin kerran ostin yhden kannettavan vaimolle ihan estettisistä syistä (ja kun oli tarjouksessa). Enkä koskaan oikein oppinut Applen logiikkaa kun joskus oli pakko sitä käyttää. Minulla on Nokian E90, Nokian miniläppari, vanha kannettava ja Samsungin tabletti. Käytän edelleen E90 puhelimena, tekstiviesteissä, sähköpostin lukemiseen liikkeellä ollessa. Samsungia käytän muistiinpanoihin, kirjojen lukemiseen (ehdottomasti paras lukulaite), uutisten seuraamiseen, sääkartan katsomiseen jne. Nuo Markon ja muiden mainitsemat jutut (pulssimittari ym) ovat tablettikamaa. Kannettavan PC:n käyttö on jäänyt melko vähiin, eikä kannettavaa todellakaan viitsi enää kanniskella (minikannettavan otan kyllä matkalle mukaan). Helsingin kaupungin uusi kokoussovellutus superpainaville kannettaville oli kyllä onneton virheinvestoiniti. Eli avainsana on tässäkin että aparaatin täytyy olla kohtuullisen pieni ja näppärä, mutta puhelimilla joissa on vain numeronäppäimistö, ei meikäläinen tee mitään. Minulta kyllä yksi tabletti on jo luiskahtanut sormista ja näyttö hajonnut eli ne ovat melko hankalia käsitellä kun ei ole minkäänlaisia koukkuja missään. Pientä tuotekehittelyä siis kaivataan. Mutta siis vastauksena Markolle: ensin E90 ja sitten Samsung tabletti ja kolmantena oma pöytäkone ja neljäntenä miniläppäri, tässä järjestyksessä.

zeke

Itse en ole älypuhelimen osta pahemmin edes harkinnut. Harmittaa, kun siirryin Nokian 1100:sta nykyiseen värinäytölliseen malliin (3210 classic tjsp). Akkukesto lopahti. Vanhalla puhelimella akku kesti pari viikkoa yhdellä latauksella (vielä viisi vuotta vanhalla akulla), ja 3210 kestää ehkä 3-4päivää.

Sen mitä älypuhelimista olen lukenut, niin niitä saa latailla päivittäin? ja puhelinta pitää käyttää kahdella kädellä? Ei kuulosta keksinnöltä mitä minä tarvitsen.

Ehkä joku päivä vielä palataan puhelinten valmistamiseen.

Abi

@Sivustaseuraaja
"minäPuhelin on yksi tulkinta. Alkuperäinen tulkinta i-liitteelle oli: internet, individual, instruct, inform, inspire - ei vain “minä”."

Joo-o. Minua tämä englanninkielinen kohkaus ärsyttää, ja tahdon minäPuhelimea kutsua suomenkielisellä nimellä, ja merkityksistä mielestäni luontevin ja kuvaavin on "minä".

@Hamilo
"En tiedä, miksi luurin muotoilu ja käyttöliittymä edustaisivat mitään sivistysihannetta, koska kukaan ei ole sellaista väittänytkään."

No miten seuraava sitten pitäisi ymmärtää?
"Steve Jobsin nerous yritysjohtajana sai voimansa siitä, että hän kykeni yhdistämään nörttimäisen rakkauden teknologiaan humanistiseen asenteeseen - paras teknologia piti aina paketoida silmiä hivelevään ulkokuoreen ja saada toimimaan intuitiivisella käyttöliittymällä. - - Oikeastaan Steve Jobs edusti yritysjohtajana sitä klassista sivistysihannetta, jonka edistämiseksi Wilhelm von Humboldt muotoili sivistysyliopiston ideaalin - jonka J.V. Snellman toi Suomeen."

Mikä mielestäni on potaskaa. Kun Jobsia vertaa toiseen viime aikoina haudan lepoon saatettuun henkilöön, nimit. Erkki Toivaseen, on helppo havaita kuka oli sivistynyt ja kuka ei. Jobs oli nerokas yritysjohtaja, tämän vuosisadan Edison jolla oli visio, mutta sivistystä tähän soppaan ei mielestäni tulisi sopia.

SomebodyRandom

"En edelleen ymmärrä iPhonen hehkuttamista. En ole yhtään ainutta iPhonen sovellusta vielä nähnyt, joka ei olisi myös Android-puhelimille, ja suunnilleen yhtä hyvänä. "

- AmpliTubea tai vastaavaa en ole itse löytänyt Androidille. Voi olla että en ole etsinyt tarpeeksi kauaa, mutta viimeksi mitä katselin ei ole näkynyt. Kyseessä on siis ohjelmisto jolla saa kännykästä tehtyä kitaraefektilaitten, kitara vain kiinni ja erilaisia efektejä sitten iPhonesta. Mahdollisuus myös tallentaa niitä omia soittamisiaan kuivana ja jälkeenpäin muokata efektejä mieleisekseen.

- NanoStudio tai vastaava yhtä hyvä ja monipuolinen syntikkasofta jossa on myös sekvensseri. Mikä olisi Androidille vastaava (vai lieköhän jo saaneet tuosta Android-version tehtyä)?

- Moniraituriohjelmat. Näitä luulisi että Androidillekin löytynee, en ole kyllä varma.

- Kitaran soittamiseen liittyviä tabitusohjelmia jotka osaavat lukea GuitarPro-tiedostoja (esim. TabToolkit taisi olla tämän ohjelmlan nimi)

- Apuvälineitä kitaran soittoon kuten GuitarTookit jolla voi katsoa erilaisia asteikkoja, erilaisia sointuja ja niiden käännöksiä, mukana myös metronomi (joita varmasti toki Androidillekin), mutta onko yhtä hyvää sointujen näyttämiseen tarkoitettua ohjelmaa?

- Nota-niminen softa jolla voi katsoa erilaisia asteikkoja pianolle jos ei jaksa ruveta laskemaan päässä tai muista suoraan

- Myös yleinen lisälaitteiden saatavuus - millä tapaa (ja mihin Android-puhelimeen) voit kiinnittää kosketinsoittimen ja nauhoittaa puhelimelle MIDI-nuotteja ja soittaa niitä takaisin syntikkaan? Voitko varmuuskopioida jollain lisälaitteella + jollain Android-softalla syntikan/ulkoisen efektilaitteen yms. asetukset kännykälle jotta voit ne myöhemmin palauttaa takaisin?

Tässä nyt muutamat mitä itse käytän ja joista olen tykännyt enkä ole vielä ainakaan löytänyt Androidille vastaavia jotka ovat yhtä laajoja ja monipuolisia ja yhtä hyvin toimivia. Nämä siis ovat iPhone-ohjelmia. iPadille on myös saatavana mainio GarageBand jonka kaltaista en ole nähnyt tai kuullut Android-tableteille. Voi toki olla että tällainen on, mutta mikä? Miten siihen saa ulkoiset MIDI-laitteet kytkettyä?

"Niissä on ihan samat anturit, on magneettianturi, gps, g-anturit, kamerat, jne jne. Softatukikin on suunnilleen kaikelle."

Luultavasti näin on ominaisuuksien osalta, mutta ainakin iPhonelle on hyvin monia valokuvien muokkausohjelmistoja joilla saa helposti tehtyä pikamuokkaukset kuviin. Millaisia on Androidille jotka vastaavat esim. CameraBagia, Hipstamaticcia, ProHDR:ää, PictureShowia, ShakeItPhotoa, InShottia yms? En jaksa kirjoittaa kaikista näistä mitä ne tekevät eikä se ole olennaista, voitte toki etsiä itse jos kiinostaa, mutta lyhyesti tiivistäen mahdollistavat kameran fiksumman käytön kun kuvia voi suoraan muokata ottamisen jälkeen puhelimella ilman että pitää ensin siirtää koneelle. Toki varmasti Androidillekin on, mutta onko yhtä hyviä ja monipuolisia?

"iPhonessa ihmiset maksavat siitä, että klikkauksia on (S-H arvio) 0.78 kappaletta vähemmän, teknologia on nätisti paketoitu ja se omenan kuva siinä pohjassa. That’s it."

Näkemyshän se tuokin, mutta aika tyly kärjistys. Ehkä joidenkin kohdalla pitää paikkansa, mutta joidenkin kohdalla ei. Toki jos haluaa ajatella automaattisesti että iPhonea ostetaan vain että ollaan muka-trendikäs ja cool (edes omasta mielestään) niin toki, mutta oletko silti aivan tosissasi että iPhonessa ihmiset todella maksavat vain siitä "ylimääräistä" että se on nätisti paketoitu ja siinä on omenan kuva pohjassa? Puhelin ei siis voi joidenkin mielestä olla oikeasti omiin tarpeisiinsa paras vaihtoehdoista, vaan automaattisesti ihminen maksaa vain ja ainoastaan sen takia että siinä on Applen logo?

"Se ylimääräinen hinta, jonka siitä suostutte maksamaan on ihan verrattavissa homeopatiaan tai reikihoitoihin."

Ja perustelu tälle on mikä?

Arvostan sitä, että laitteeni toimivat helposti keskenään ja olen valmis maksamaan siitä enkä näe siinä mitään ongelmaa. Kyse ei ole hinnasta, kyse on arvoista - mitä kuluttaja pitää tärkeinä ominaisuuksina itselleen.

Jos pitää siitä että se on Applen tuote ja ostaa sen vaikka viisinkertaisella hinnalla muihin puhelimiin nähden, mitä sitten, keneltä se on suoranaisesti poiskaan paitsi häneltä itseltään? Jos kuluttaja pitää tärkeänä että tuote EI ole Applen tuote, mitä sitten, eikö hän samoin saa jättää ostamatta sitä jo ihan senkin takia että hän haluaa olla sen ostamatta vain merkin takia? Onko se jotenkin rationaalisempaa että jättää ostamatta tuotteen vain siksi, että se on Applen valmistama (kyllä, näitäkin tiedän elävässä elämässä) kuin se, että ostaa sen vain siksi että se on Applen valmistama?

iPhonelle saa myöskin monia softia jotka toimivat OSX:n kanssa hyvin yhteen ja niiden kanssa saa helposti ilman isompaa säätämistä asiat toimimaan. Painottaisin sanoja "ilman isompaa säätämistä". Esimerkiksi AirVideo-niminen softa OSX:lle (saa serverin kai myös Windowsille) ja iPhonelle joka mahdollistaa sen että voi katsoa elokuvia suoraan kännykältä tai iPadilta ilman että niitä tarvitsee siirtää sinne (eli serveri tekee on-the-fly kääntämisen jotta videon voi näyttää iPhonessa tai iPadissa). Toimii hyvin ja nykimättä.

Myös iPhonelle saa ohjelmia joilla saa helposti etähallittua koneella olevia ohjelmia (Adiumin eli "mesetysohjelman" etäkäyttöä), Spotifyn etäkäyttöä, tietokoneen näppäimistön ja hiiren korvikkeenakin voi käyttää iPhonelle löytyviä ohjelmia.

Myös yksi asia mistä pidän iPhonessa verrattuna Android-puhelimeeni: Android on jo tässä vaiheessa omaan makuuni liian pirstaloitunut alusta. Ostat Android-puhelimen uutena, kuinka todennäköistä on, että saat sille seuraavan ohjelmistopäivityksen? iOS-laitteissa on hyvin todennäköistä että saat seuraavan ohjelmistopäivityksen (vaikka siitä olisi joitain ominaisuuksia karsittu), mutta useammassa Android-laitteessa on tuki loppunut lyhyeen. Tuella tarkoitan siis sitä, että saako sille uusia Android-versioita jatkossa kun niitä tulee ulos.

Jatkossa jos ostan joskus Apple TV:n, voin myös kännykästä suoraan siirtää kuvaa ja videota langattomasti televisioon ilman isompia säätämisiä. Arvostan sitä, että asiat toimivat helposti ja maksan siitä mielelläni vaikka "ylimääräistäkin". Sitten jos realistisesti yhtä helposti ja vähällä säätämisellä toimivia Android-puhelimia, tietokoneita ja lisälaitteita tulee markkinoille jotka toimivat yhtä hyvin keskenään yhteen, sitten voin toki vaihtaa alustasta toiseen. Kuitenkin tällä hetkellä kyseessä ei ole vain yksi tuote, kyseessä on keskenään toimivien laitteiden ekosysteemi.

Mutta toki, koska tässä nyt koetin perustella miksi pidän itse iPhonesta niin tämän postauksenhan voi suoraan ohittaa "fanaattisena omenalasit päässä kulkevan fanaatikon tekstinä joka ei tajua että Androidissa tai muussa on asiat yhtä hyvin tai paremminkin". :)

Summa summarum: iPhone sopii itselleni parhaiten ja siksi käytän sitä. Jos se jollekulle muulle ei sovi, ymmärrän hyvin senkin ja silloin en näe mitään syytä miksi sellainen henkilö ostaisi iPhonen. Yleensä tuote kannattaa valita omiin tarpeisiinsa sopivaksi, olipa se tarve sitten mikä hyvänsä.

kse

Luulenpa tehneeni tänään aika hassun, mutta samalla toden havainnon.

Töissä postilokeroon oli ilmestynyt ihq uus N9! Pakkausta purkaessa kaiken muun sälän lisäksi löytyi - tietysti - tämä nykypäivänä niin kovasti tuttu kännykkäkortsu (eli siis se muovilärpäke, joka suojaa kännykkäsi reunat ja takakannen). Tottahan kaikissa nykypäivän älykännyissä on kortsu päällä, mutta miksi ihmeessä?

Hemmetti - usempi leegio insinöörejä polttaa tuhansia ja taas tuhansia tunteja luodakseen mahdollisimman ohuen ja spektakulaarisen kännykän - ja sitten päälle vetäistään joku pari millin kortsu päälle?!?

No - eiköhän vastaus löydy muodista ja omppu-uskosta - nämä kännykortsuthan syntyivät yksinomaan siitä syystä, että Applen nk. insinöörit ryssivät iphone nelosen antennisuunnittelun niin astronomisen totaalisen spektakulaarisesti, ettei koko omppufiman kökötin toiminut, ellei käyhttä pitänyt sormiaan juuri sopivassa asenniossa. Kun vian naamioimiseksi ja älyttömän kalliin takaisinkutsukamppanjan välttämiseksi kaikille iPjohen ostajille jaettiin ko. kännykortsu, niin aivan käsittämätön prosessi lähti liikkelle - kännykortsusta tulikin muoti-ilmiö ja kaikki täysin oikein suunniteltujenkin kännyköiden valmistajat joutuvat pistämään tämän täysin turhan kumin palan pakettin mukaan.

Älytöntä.

No, N9:stä voi ensivaikutelmien pohjalta sanoa, että aivan käsittämättömän pähee ja luikaskäyttöinen puhelin - vuosikymmenen edellä iTelefooneja ja anteoita. Valitettavasti vain N9 jäänee rotunsa ainoksi edustajaksi - Mä$än borgi stepHEN eFLOP tulee hoitamaan käskyjensä mukaisesti niin, ettei markkinoille jää yhtään ei USAlaista kännykkäjärjestelmää.

Marko Hamilo

Mulla on iPhone 4:n päällä 5Wh lisävirtaa tuottava suojakuori ja päällä mattapintakalvo. Onhan se aika möhkäle, mutta kun on Nokian kommareihin tottunut, niin vielä ihan riittävän siro. Mattapinta himmentää näyttöä hieman tai tuntuu kuin tervävyydestä ihan vähän olisi menetetty, mutta toimiipahan plotterina keskipäivän auringossa meloessakin.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009