Suomi lähtee jalkapalloilun EM-kiojen puolivälieriin lohkovoittajana ja kahden voitokkaan matsin jälkeen penkkiurheilijan ruokahalu kasvaa syödessä. Minne asti tässä päästäänkään?

Väitän, että sellainenkin ihme on mahdollinen, että huuhkajattaret jatkavat loppuun asti. Olisi kiva jos joku muu yllättäisi ja pudottaisi Saksan pois tielltä jo matkalla. Mutta olisiko naisjalkapalloilussa ylivoimaisen tuntuisen Saksan voittaminen finaalissa mahdottomuu?

Ainakin Suomella on puolellaan yksi asia: kotikenttäetu, tai turnauksessa siis isäntäetu (vai emäntäetu, tässä tapauksessa?).

Kotikenttäetu on siitä mielenkiintoinen urheilun ilmiö, että vaikka sen olemassaolosta ei ole mitään epäilyksiä - se on tilastollisesti merkitsevä llä tavalla vahvistettu lukemattomissa lajeissa, miehillä ja naisilla, aikuisilla ja junioreilla,  ammattilaisilla ja harrastelijoilla - sen syistä on vain arvailuja.

Hypoteesit voi luokitella muutamaan pääryhmään: kannattajien vaikutus pelaajiin, kannattajien vaikutus tuomariin, pelikentän tuttuus (esimerkiksi jos on tottunut tiettyyn kaukalon leveyteen tai nurmeen) sekä säännöt (jääkiekossa kotijoukkue saa vaihtaa jälkimmäisenä) ja matkustamisen vaikutukset.

Yleensä nuo kaikki tekijät vaikuttavat samanaikaisesti, joten niiden eristäminen toisistaan on mahdollista vain joissakin harvoissa tilastoaineistoissa sekä joissakin koetilanteissa laboratoriossa (esimerkiksi tuomareita on pyydetty arvioimaan videolta vapareita riketilanteissa joko niin, että videossa ääni eli kotijoukkueen kannattajien mylvintä on päällä tai ei).

Isäntämaan etu on ainakin miesten jalkapalloilun MM-kisoissa huikea. Jos tarkastellaan pelkästään maita, jotka ovat joskus voittaneet MM-turnauksen ja olleet joskus isäntiä, vain Brasilia on menestynyt huonommalla prosentilla isäntänä kuin muualla. Ja jos tarkastellaan isäntiä, jotka eivät ole koskaan voittaneet turnausta, melkein kaikkien näiden maiden kautta aikojen paras tulos on kotikisoista. Poikkeuksia oli muistaakseni pari, ja niissäkin tapauksissa kotikisamenestys ylitti kuitenkin keskimääräisen menestyksen.

Kiinnostavaa on myös se, että Euroopassa vain kerran ei-Eurooppalainen maa on voittanut: Tukholmassa (joka on sitä paitsi vähän ulkona varsinaisesta jalkapalloilun sydän-Euroopasta) Brasilia. Eurooppalainen maa taas ei ole koskaan voittanut Euroopan ulkopuolella. Saksan kisoissakaan 2006 tuo lainalaisuus ei rikkoutunut.

Tein nuo tarkastelut 2006 MM-kisojen alla Hesarin tiedesivujen grafiikkaan. Onkohan joku käynyt läpi vastaavalla tarkastelulla (miesten) EM-kisoja? Naisten EM-kisojen aineisto on vähän tylsää. Pelataan missä tahansa, Saksa voittaa.

Kommentit (4)

ROOSTER

"Suomi voittaa jalkapallon EM-kisat"

Suhtaudun erittäin skeptisesti tämmöiseen vaihtoehtoon. Tilastot eivät väitettäsi tue koska Suomi ei ole koskaan aiemminkaan voittanut - ainoastaan lapsenuskoinen idealisti voi kuvitella jotain tuollaista.

Marko Hamilo

Pointti olikin siinä, että tilastoihin ja rankingeihin nähden suorastaan ihmeellinen ylisuoritus on mahdollista kotikisoissa jos jossain. Niitä ei ehkä ole ihan hetikohta tänne tulossa uudestaan, joten ensi viikolla on paljon pelissä.

Tapio

Kotikisoissa voi myös tulla alisuoritus paineiden takia (toivotaan ettei näin käy). Jos Suomi voittaa torstaina Englannin, tie finaaliin on auki, sillä vastaan tulee voittaja ottelusta Ranska/Hollanti, jotka mielestäni ovat voitettavissa. Uskoisin kuitenkin, että Saksa on liian vahva kenenkään muun voitettavaksi. Jos Suomi selviäisi finaaliin, ottelu Saksaa vastaan olisi tietysti unelmafinaali, jossa altavastaaja (Suomi) voisi ilman paineita yltyä loistosuoritukseen. Pahimmat paineet ovat tietysti Englanti-ottelussa (jota siis pelkään; onneksi on omat treenit samaan aikaan ettei tarvitse pelolla seurata matsia!).

Ajatuksia jalkapallosta - blog...

[...] isännöi naisten jalkapalloilun EM-kisoja kolme vuotta sitten. Kirjoitin silloin optimistisesti, että Suomi voittaisi kisat. Ideana oli, että kisaisäntinä yleisö olisi se kuuluisa 12. pelaaja. Sillä kertaa veikkaus [...]

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009