Tämä ei mahtunut Journalisti-lehden debattipalstalle, mutta ehkäpä sille löytyy kiinnostuneita lukijoita täältä. Aiemmat puheenvuorot ovat Taru Taipaleelta ja minulta ja tässä Ari Lahdenmäen alkuperäinen juttu.

Journalistissa 6/2010 Jukka Lindgren väittää, että keskiajalla olisi pidetty "tieteellisenä tosiasiana", että Aurinko kiertää Maata. Väite on kyseenalainen, koska keskiajalla ei edes ollut tiedettä siinä merkityksessä kuin me sen nyt ymmärrämme. Modernin tieteen voi ennemminkin katsoa syntyneen osana juuri sitä maailmankuvan järkiperäistymistä, jossa havaintoihin nojaten ymmärrettiin Maan kiertävän Aurinkoa.

Lindgren viittaa yhteen modernin tieteen tunnusmerkeistä: itseäänkorjaavuuteen. Tieteellinen tosiasia voidaan aina korvata paremmin todellisuutta vastaavalla, eikä mitään kritiikin ulkopuolelle jäävää Absoluuttista Tieteellistä Totuutta ole.

Sitten Lindgren siirtyykin johtopäätökseen, jonka mukaan "myös vastakkaiselle näkökannalle on annettava mahdollisuus esilletuloon – tuntui se näkökanta nykytietämyksen valossa kuinka epäuskottavalta hyvänsä". Kuulostaa järkevältä, mutta toisin kuin Lindgren vaikuttaa ajattelevan, tämä periaate onneksi toteutuu jo nyt.

Tiedeyhteisön pelisääntöjen mukaan kuka tahansa voi lähettää tieteelliseen lehteen artikkelikäsikirjoituksen, joka osoittaa nykykäsityksen vääräksi. Jos tutkimus on aineistoltaan, menetelmiltään ja päättelyltään laadukas, se tulee ennemmin tai myöhemmin läpäisemään tieteellisen laadunvarmistuksen, vertaisarvioinnin.

Jos jokin vertaisarvioitu tieteellinen lehti julkaisisi tutkimuksen, jossa osoitettaisiin Auringon sittenkin kiertävän Maata, kaikkeuden sittenkin koostuvan neljästä alkuaineesta (tulesta, maasta, ilmasta ja vedestä) - tai jonka mukaan ilmaston havaittu lämpeneminen olisi sittenkin selitettävissä pelkästään luonnollisilla tekijöillä - olisin ilman muuta ensimmäisten joukossa uutisoimassa tuon artikkelin.

Näin mehevien skuuppien äärelle en ole tiedejournalistina vielä päässyt, mutta toivossa on hyvä elää.

Marko Hamilo

tiedetoimittaja

Kommentit (33)

Kari

Vielä yksi näkökulma. Aurinkokeskeinen eli kopernikaaninen maailmankuva vakiintui vähitellen 1600-luvulta alkaen tiedeyhteisön hyväksymäksi kannaksi. Tämä konsensus syntyi epäsuorasti, koska sekä Kopernikuksen ideamalli että Keplerin ja Newtonin matemaaattisemmat mallit näyttivät tukevan sitä. Havainnointiin perustuva varmennus tuli kuitenkin vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin havaittiin kiintotähtien vuotuinen parallaksi. Ja tätä pidettiin jo varsin vakuuttavana (ks esim Raimo Lehti: Tanssi auringoin ympäri).

Voiko tästä tehdä johtopäätöksiä? Ehkä sen, että tiedeyhteisön konsensus voi syntyä muutenkin kun ratkaisevan evidenssin pohjalta - ja voi olla jopa todenmukainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että pitäisi kannattaa jotain postmoderrnia "sosiaalista konstruktiota" tai relativistista hurlumheita.

Jouni J Särkijärvi

Pehmeissä tieteissä ei asia ole aivan näin yksinkertainen. Niissä voi olla niin vahva vallitseva doktriini, että sen kanssa ristiriitaisia käsityksiä ei sallita tiedeyhteisössä, mikä tarkoittaa sitä, että niistä ei voi julkaista tutkimuksia eikä niiden kautta pätevöityä tieteellisesti. Suomessakin on tätä esiintynyt takavuosina yhteiskuntatieteissä (mm. evoluutiopsykologian kieltäminen, sukupuolten ja rotujen erojen tutkimuksen vastaisuus), psykoanalyysin pitämisessä tieteenä ja ilmeisesti jossain määrin filosofiassakin. "Naistutkimus" puolestaan asettuu edellä selostetun länsimaisen kriittisen tieteen tradition ulkopuolelle, vaikka sitä harjoitetaankin yliopistojen suojassa.
Ajatus siitä, että aina tulisi esittää "vastakkainen näkökohta" tieteellisen rinnalla, on absurdi. Ei-tieteellisten näkökohtien määrä on rajaton; minkä tahansa tieteellisen teorian sijaan voidaan esimerkiksi esittää, että asia on näin, koska Suuri Kurpitsa on niin päättänyt ja Suuri Kurpitsa on kaikkivoipa.

lektu

Perusvoimien löytäjät, Newton, Maxwell jne. oli hihhuli uskovaisia, ja kun Newton keskiajalla alkoi sitten alkemistiksi, niin hän oli siinä mielessä oikeassa, että radioaktiivisuuden avulla kultaa (ja muita aineita) voidaan luoda. Melkoinen visio.

Jos hän olisi löytänyt tiettyjä (lyhytikäisiä) radioaktiivisia aineita, niin olisi voinut jopa valmistaa kultaa.

lektu

Bosoneita on 4 kpl (fotoni, gluoni, W, Z)

Leptoneita 4 kpl (elektroni, positroni, myoni, tau)

Aristoteles ja muut 2500 vuotta sitten eläneet tiedemiehet oli Miehiä.

Tuli, maa, ilma, vesi on vain väärin tehty tulkinta.

nappi

@lektu

Minulla oli ala-asteikäisenä OCD-tyyppinen pakonomainen tarve numeroon neljä. Minun piti tehdä kaikki neljän sarjoissa. Ja näitä neljän sarjoja piti viel tehdä neljä kappaletta. Ja niitä taas... Ymmärrät pointin. Tämä alkoi mennä turhan pitkälle siinä vaiheessa, kun pyrin hengittämään neljän sarjoissa. Pääsin itsekseni näistä tavoista eroon suurimmalta osin. Nykyäänkin teen vielä vahingossa jotain asioita neljän sarjoissa, mutta en koe mitään ongelmaa lopettaa sitä heti kun huomaan näin tekeväni.

Pointti oli, että olen nähnyt Nelosen Maailman. Ei siellä ole mitään.

Ei ole hedelmällistä ottaa satoa/tuhansia vuosia sitten otettu hailea havainto ja verrata sitä satojen/tuhansien vuosien sen havainnon jälkeen tehtyyn, johonkin täysin siihen liittymättömään, tapaukseen ja vetää johtopäätös, ettei se voi olla sattumaa. Kyllä voi. Muita löytyjä on myös tullut tuon ensihavainnon jälkeen. Enemmän löytyjä, joissa numero neljä ei esitä isoa roolia. Mutta koska löytyjä on monia, on myös niitä nelosia lähes välttämättä oltava mukana. Yksinkertaista todennäköisyyslaskentaa.

Näin jälkeenpäin on helppoa ottaa kaksi itsessään merkityksetöntä asiaa, pistää ne yhteen ja huutaa ihmisille, että onko tämä sattumaa. Pääsääntönä voidaan pitää, että juuri silloin se on. Olen avoin poikkeuksille, jos pystytte niille jotain evidenssiä osoittamaan.

Muita vastaavia: Mayojen kalenterin uusivuosi, useat UFO-havainnot, lääketieteelliset salaliittoteoriat, ...

Dille

Tässä mielipiteidenvaihdossa käsitellään niin perusasioita, että kyseistä väittelyä ei uskoisi edes esiintyvän korkeasti koulutettujen ihmisten kesken. Luulisi faktatiedon ja mielipiteen eron olevan selvän jokaiselle toimittajaksi itseään kutsuvalle.

Toisaalta kun avaan päivän lehden, niin huomaan luottamukseni turhaksi, joka päivä. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa maanantailta otsikot Helsingin Sanomista liittyen Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitykseen ja vertaus tuon selvityksen otsikkoon:

Kuluttajatutkimuskeskus: "Selvitys: arvonlisäveron alennus siirtyi kuluttajahintoihin"

HS: "Ruuan hinta nousi arvolisäveron laskun jälkeen"

Helsingin Sanomat päätyy totuudesta poikkeavaan, mutta sensaatiohakuiseen otsikkoon jättämällä kausituotteiden hintamuutokset huomioimatta, ja vääristelee näin koko selvitystä. Hyvää ja eettistä journalismia vai taas yksi keino kiihdyttää kansaa ja myydä lehtiä?

Toimittajat, herätkää.

Panu

On tietysti hienoa, että esim. Lindgren on tutustunut tieteenfilosofiaan, ja pitää tietysti paikkansa, että tieteen kullakin hetkellä hyväksymät teoriat ovat aina alustavia ja periaattessa korjattavissa, eivätkä mitään abosluuttisia lopullisia totuuksia. Tätä ei kuitenkaan pidä ymmärtää väärin: lisäksi ajatellaan, että ainakin kypsissä tieteissä teoriat ovat *likimäärin* tosia; niitä voidaan joutua vielä korjailemaan pienissä yksityiskohdissa, mutta ne pitävät pääpiirteissään paikkansa; eri voi käydä niin että musta osoittautuisikin valkeaksi, tai että aurinko kiertäisikin maata, tms. Keskiajan "tiede" ei ollut kypsää tiedettä vaan "esitiedettä". Samanlaisia häräpyllyjä kun sen kohdalla ei voi enää tapahtua kehittyneessä tieteessä.
terv.
Panu Raatikainen
Teoreettisen filosofian dosentti

MrrKAT

Vai että semmoinen TV1:n kanavapäällikkö..joka ei tieteestä tajua höykäsen hajua.

Miten YLE kohta enää erottuu JIM ja sub ja moontv:stä ? Ei mitenkään ?

Onpa hyvä etten maksa roskatieteen ja humbuugin lähettämisestä ja vastaanottamisesta.

tv:tön MrrKAT

Eric

"tai jonka mukaan ilmaston havaittu lämpeneminen olisi sittenkin selitettävissä pelkästään luonnollisilla tekijöillä - olisin ilman muuta ensimmäisten joukossa uutisoimassa tuon artikkelin."

Eikös se Phil Jones kertoillut juuri että viiteentoista vuoteen ei ole lämmennyt. Tämähän ei tietenkään ole mikään tieteellinen todiste, mutta todella vahva väite ottaen huomioon missä leirissä hän aiemmin on ollut. Mehevää tieteellistä käännettä tästä ei valitettavasti saa koska väitettyä ihmisen aiheuttamaa ilmastonlämpenemistäkään ei liene todistettu.

Hauskinta tässä tiedeskandaalissa on ilmastomuutosuskovaisten järkkymätön usko asiaansa. Se on niin järkkymätön että jos lämpötilamittauksia vääristelleet johtohahmot astuisivat esiin ja sanoisivat että tämä kaikki oli petosta, meillä ei ole mitään perusteita väittää että ihminen aiheuttaa ilmastonlämpenemistä, niin nämä ilmastouskovaiset sanoisivat että "he valehtelevat!"

Tuomas

"Eikös se Phil Jones kertoillut juuri että viiteentoista vuoteen ei ole lämmennyt."

Kysehän on siis siitä, että tilastotieteessä ei voida tehdä varmoja päätelmiä trendeistä noin pienestä havaintosarjasta, kun kysessä on niinkin paljon vuosittain heiluva ilmiö kuin ilmasto. Jos viimeisen 15 vuoden aikana oltaisiin voitu varmasti osoittaa lämpenemistä, olisi se tarkoittanut sitä, että olisimme oikeasti ihan vitun kusessa. Trendin kun pitäisi olla todella jyrkästi ylöspäin, jotta varsin laaja virhemarginaali nousisi kokonaan plussan puolelle.

Noin kymmenen vuoden kuluttua saadaan trendille sen verran paljon jatkoa, että virhemarginaali viimeisten 15 vuoden osalta pienenee. Silloin voimme hyvin todennäköisesti sanoa ilmaston lämmenneen vuosina 1995-2010, vaikka tänään se ei vielä olekaan varmaa.

Ja kannattaa muistaa, että virhemarginaali ulottuu myös ylöspäin: eli yhtä todennäköistä kuin se, ettei ilmasto lämmennyt lainkaan viimeisen 15 vuoden aikana on että ilmasto lämpeni aivan vitusti viimeisen 15 vuoden aikana. Jostain syystä tästä ei revitty samanlaisia otsikoita, mutta tietenkään yksinkertaiselta journalistilta (jonka tarkoitus on vain myydä lehtiä) ei voi olettaa kovinkaan hyvää tilastotieteen tuntemusta.

Eric

Tuomas, luitko viestini ensimmäisen lainauksen?

"tai jonka mukaan ilmaston h a v a i t t u lämpeneminen...."

Eli ensin väitettiin että tämä asia on vuorenvarmasti havaittu. nytkö sitten väitetään että se on tulossa? Jos se on nyt vasta tulossa, eikö meille ole silloin valehdeltu? Jos samat valehtelijat kertovat sen olevan nyt tulossa, pitäisikö uskoa? Miksi pitäisi uskoa? Ilmeisesti heillä on ollut syytä valehdella aiemminkin. Mikä on se fysikaalinen ilmiö joka aiheuttaa lämpötilan nousua vasta tulevaisuudessa, kun nyt jo noin puolet fossiilisista polttoaineista on poltettu?

Tuomas

Lämpenemistä on havaittu, ainoana ongelmana on se, että ilmasto on sen verran paljon vuosittain heiluva ilmiö, että havainnoista koostetun tilaston virhemarginaali on hämmästyttävän suuri otoksen ollessa mitättömän pieni. Ja koska 95% varmuudella virhemarginaalin alapää juuri ja juuri yltää nollarajan alapuolelle, seuraa tästä tämä "ei tilastollisesti merkittävää lämpenemistä". Käytännössä sillä tarkoitetaan sitä, että noin lyhyen aikavälin tilastolla ei tee yhtään mitään.

Tuo viimeiset 15 vuotta on täysin hatusta repäisty aikaväli, jolla ei ole mitään merkitystä minkään kanssa. Pitemmällä aikavälillä lämpenemistä näkyy, ja tulevaisuudessa myös viimeisen 15 vuoden aikana havaittu lämpeneminen tulee erittäin suurella todennäköisuudellä olemaan tilastollisesti merkitsevää ja jatkamaan pitemmän aikavälin lämpenevää trendiä. Siis vaikka vaikka sitä ei sitä juuri tällä hetkellä voidakaan sanoa kuin noin 90% varmuudella, eikä tilastollisesti merkitsevällä 95% varmuudella.

Havaintojen valossa on yhtä oikein sanoa, että ilmasto lämpeni viimeisen 15 vuoden aikana aivan älyttömän paljon kuin on sanoa ettei ilmasto lämmennyt lainkaan. Molemmat ovat nimittäin täyttä fuulaa, ja oikeammin olisi sanoa, että kumpaakaan vaihtoehtoa ei voida täysin (siis 95% varmudella) sulkea pois. Ja kannattaa tosiaan muistaa, että tuo "lämpeni aivan älyttömän paljon" on täsmälleen yhtä todennäköinen vaihtoehto kuin "ei lämmennyt lainkaan". Nollarajassa ei ole mitään maagista, joka tekisi siitä yhtään merkittävämmän kuin muista virhemarginaalin sisään mahtuvista trendiviivoista.

Tilanne on tällä hetkellä se, että ilmaston lämpeneminen vuosina 1995-2010 johtaa lämpenemättömyyttä vastaan 6-1 kolmannen erän puolivälissä. Koska peliaikaa on vielä jäljellä 10 minuuttia, ei voittajaa voida julistaa, mutta jokainen järkevä vedonlyöjä on jo sammuttanut telkkarin. Muutama fanaattisempi kannattaja toki vielä toivoo ihmeellistä loppukiriä, mutta sallittakoon se heille.

Eric

Jopas tuli tilastotiedettä! Yritä myydä tuo ajatuksesi tavalliselle kadunmiehelle:
-Lämpenemistä on siis havaittu, mutta sitä ei näy.

Tuomas

Lämpenemistä on havaittu, ja se näkyy. Ainoastaan siitä on epäselvyyttä, johtuuko lämpeneminen todellisesta ilmiöstä (ilmaston lämpeneminen) vai onko kyse vain sattumasta.

Havaintojakson 1995-2010 jälkimmäinen puolisko oli täysin yksiselitteisesti lämpimämpi kuin ensimmäinen puolisko.

Eric

"Havaintojakson 1995-2010 jälkimmäinen puolisko oli täysin yksiselitteisesti lämpimämpi kuin ensimmäinen puolisko."

Otetaan 15 vuoden aikajakso miltä tahansa ajalta ja jaetaan se kahtia. Voidaan todeta että toinen jakso on ollut toista lämpimämpi.

Kun Jones totesi että tilastollisesti merkittävää lämpenemistä ei ole tapahtunut, tarkoitti se varmaankin sitä että aiemminkin on ollut yhtä lämmintä? Eihän tuosta voi muuta johtopäätöstä vetää.

Gc

Tuomas,
vaikuttaa että puhut höpöhöpöä.
"Ja kannattaa muistaa, että virhemarginaali ulottuu myös ylöspäin: eli yhtä todennäköistä kuin se, ettei ilmasto lämmennyt lainkaan viimeisen 15 vuoden aikana on että ilmasto lämpeni aivan vitusti viimeisen 15 vuoden aikana. "

Siis ilmaston todellinen lämpötila on jotakin muuta mita saatiin mitattua eli mittausvirheet ovat todella suuria? Vai onko ilmaston todellinen lämpötila vuonna x jotakin muuta kuin mita mittaamalla voitaisiin periaatteessa sanoa vuodesta x? Et lisäksi näytä tajuavan etteivät muuttujan arvot mielivaltaisen kaukana mittauskeskiarvosta ole yhtä todennäköisiä, vaikka olisivatkin virhemarginaalin sisällä. Todennäköisin arvohan mittaustuloksille on juuri mittauskeskiarvo. Jos ilmaston lämpenemistä edistävät efektit ovat voimakkaana olemassa, pitkällä aikavälillä on tietysti todennäköistä, että lämpenemistä havaitaan. Ilmaston lämpötila vuonna x on kuitenkin se mikä se on, eikä se vuoden loputtua siitä enää miksikään muutu.

Marko Hamilo

Kun kirjoitin ilmaston havaitusta lämpenemisestä tarkoitin yli sata vuotta kestänyttä muutosta.

Mitä tuohon 15 vuoteen tulee, jotkut brittilehdet näköjään ottivat sitaatin Jonesilta ja pudottivat sitten otsikosta pois sen "tilastollisesti merkitsevän". Jonesin olisi pitänyt sanoa, että tilastollisesti merkitsevää lämpenemisen hidastumista tai pysähtymistä ei ole tapahtunut, niin häntä ei olisi voinut vääristellä yhtä helposti.

Tuomas

Ilmasto ja yksittäisen vuoden lämpötila ovat kaksi kokonaan eri asiaa, tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Yksittäisten vuosien mitatuista lämpötiloista muodostettu trendiviiva (eli mitattu ilmasto) viimeisten 15 vuoden ajalta on yksiselitteisen noususuuntainen. Koska yksittäisten vuosien välillä on todella suurta satunnaista vaihtelua, ei tätä trendiviivaa voida kuitenkaan pitää täysin tarkkana kuvauksena "oikeasta" ilmastosta (koska sattuma on saattanut vaikuttaa yksittäisten vuosien lämpötilaan paljonkin), vaan tarvitaan virhemarginaali, joka lasketaan yksittäisten vuosien lämpötilojen hajonnasta. "Oikea" ilmasto (siis sellainen, josta yksittäisten vuosien satunnaisvaihtelu on onnistuneesti suodatettu pois) on sitten jossakin tämän virhemarginaalin sisällä, 95% todennäköisyydellä (jossa 95% on hatusta vedetty mutta tilastotieteessä yleisesti käytetty varmuusraja).

Nyt viimeisen 15 vuoden aikana mitattu kasvava trendi on pienempi kuin tilastomatemaattisesti hajonnasta laskettu virhemarginaali, josta seuraa että nollaviiva mahtuu virhemarginaalin sisään. On siis mahdollista, että vaikka mitattu trendi näyttääkin yksiselitteisesti ylöspäin, on "oikea" - siis satunnaisvaihteluista suodatettu - ilmasto siitä huolimatta pysynyt vakiona. Tämän mahdollisuuden kanssa tilastomatemaattisesti yhtä todennäköinen vaihtoehto on, että "oikea" ilmasto onkin lämmennyt älyttömän paljon mitattua trendiä enemmän, mutta satunnaisvaihtelu onkin vaikuttanut mitattuun trendiin laskevasti.

Kommentti "ei tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä" tarkoittaa ainoastaan sitä, että "oikean" ilmaston lämpenemättömyyden mahdollisuutta ei voida sulkea kokonaan (siis 95% todennäköisyydellä) pois. Samasta datasta saadaan kuitenkin myös se, ettei massiivisen ylikuumenemisen vaihtoehtoa voida sulkea pois.

Ja tietenkään jokainen virhemarginaalin sisään mahtuva arvo ei ole yhtä todennäköinen, vaan todennäköisyys noudattaa jotakuinkin kellokäyrää. Koska "ei lämpene" on aivan virhemarginaalin rajalla (alapäässä), on se yhtä todennäköinen kuin yhtä kaukana mitatusta trendistä oleva "lämpenee vitusti", joka myös on virhemarginaalin rajalla (yläpäässä). Kumpikin vaihtoehdoista on hyvin epätodennäköinen, mutta kuitenkin tästä epätodennäköisestä "ei lämpene" -mahdollisuudesta revittiin valtavat otsikot, jotka edelleen näköjään johtavat ihmisiä harhaan.

Tilanne vastaa sitä, kuin jos viimeisin taloustutkimuksen puolueiden kannatusmittaus (joka näytti keskustalle 1,1 prosenttiyksikön nousua 1,8%-yks. virhemarginaalilla) olisi otsikoitu näyttävästi "Keskustan kannatus laski".

Gc

Tälläisissä asioissa 95 prosentin varmuusväli on aivan liikaa vaadittu, vaikka se standardikamaa onkin, on järjenkäyttö myös sallittua. Voisitko laittaa lähteen tuohon, että ilmasto on lämmennyt, mutta se on aivan satunnaisvaihtelun rajoilla ja tämä' varmuusraja on todella leveä? Tämän perusteella tuo ei vaikuttaisi olevan totta. http://www.factsandarts.com/articles/no-significant-global-warming-since...
Lisäksi e ole mitään järkeä sanoa, että ilmasto on lämmennyt viimeisen 15 vuoden aikana, jos lämpötilat eivät ole nousseet, tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Marko Hamilo

Tämä tuntuu olevan vaikea asia ymmärtää. Lämpötilat ovat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana. Kyse on vain siitä, millä todennäköisyydellä satunnainen vaihtelu vuosien välillä voisi saada tämän aikaan.

Aiemmin denialistit muistuttivat siitä että huippuvuotta 1998 ei ole ylitetty sittemmin (tosin 2006 vai oliko se 2005 oli käytännössä samoissa lukemissa).

Tuo on tietysti kirsikanpoimintaa ja hyväksyttävä vasta-argumentti onkin, että katsotaan trendiä, ja se näyttää lämpenemistä. Denialistien viimeinen vasta-argumentti on nyt itse vedota siihen että vuodet eivät ole veljeksiä (joka oli se mitä heille sanottiin tuosta vuoden 1998 ottamisesta viitepisteeksi) ja esittää että vaikka lämpömittarit näyttävät että lämpeneminen jatkuu, se voisi johtua myös satunnaisvaihtelusta.

Jos sanottaisiin, että tilastollisesti merkitsevää lämpenemisen pysähtymistä ei ole tapahtunut, joku denialisti selittäisi tämän saman ilmiön juurta jaksaen. Lämpömittarilukemien täytyisi nimittäin näyttää tosi voimakasta laskutrendiä että voisi sanoa että tilastollisesti merkitsevästi lämpenemistä ei ole käynnissä.

Mike

Professori David Karoly, yksi johtavista ilmastomuutosuskon saarnamiehistä myönsi, että lämpötilat ovat pudonneet vuoden 1998 jälkeen, sekä pintalämpötilat että avaruudesta mitatut ilmakehän lämpötilat. Itse asiassa pudotus lämpötiloissa vuodesta 2002 lähtien on pyyhkäissyt pois puolet viime vuosisadalla koetusta lämpenemisestä (Hadley Centre UK, NASAn Aqua satelliitti ja US National Climatic Data Centre). Ja ymmärtääkseni tiedepiireissä ollaan aika yksimielisiä siitä, että seuraavaksi on odotettavissa n. 20-30 vuotta kestävä entistä kylmempi ajanjakso.

Kiihkeimmät ilmastouskovaiset, prof. Karoly mukaanlukien, sanovat, että viime vuosien kehitys ei todista mitään, vaan että ilmasto alkaa pian uudestaan lämmetä. Toisaalta esim. prof. Ian Plimer Adelaiden yliopistosta korostaa, että näin monen vuoden ajan jatkunut jäähtyminen puhuu vahvasti ihmisen aikaansaamaa ilmastomuutosteoriaa vastaan.

Pari kysymystä ilmastouskovaisille. Miksi teidän ennusteenne meni niin raskaasti pieleen? Mitä ilmastouskon tilalle? Oletteko valmiita taistelemaan ilmaston jäähtymistä vastaan (ilmastonmuutostahan sekin on)? Ilmaston jäähtyminen kun on koko luomakunnan kannalta paljon vaarallisempaa kuin lämpeneminen.

Gc

MH "Tämä tuntuu olevan vaikea asia ymmärtää. Lämpötilat ovat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana."

Lähde?

Gc

Annoin jo itse siis lähteen jossa näkyy, että vuosien 1995-2008 välinen lämpötilatrendi on aikalailla horisontaalinen suora, ainakin jos EL-Nino vuosi 1998 unohdetaan. Annetaan siis lähde toisen kertaan, katsokaa sitä ylempää kuvaa. http://www.factsandarts.com/articles/no-significant-global-warming-since...
Mikä on muuten Herra Hamilon koulutus? Voisit perustella väitteesi jotenkin muuten kuin epämääräisillä denialisti-heitoilla, jos osaat.

Gc

Korostan vielä, etten ole ottamassa kantaa onko ilmastonmuutos tapahtumassa, mitä se hyvinkin voi olla, vaan pelkkään tuohon viimeisen 15 vuoden trendiin.

Gc

Gc "Annoin jo itse siis lähteen jossa näkyy, että vuosien 1995-2008 välinen lämpötilatrendi on aikalailla horisontaalinen suora, ainakin jos EL-Nino vuosi 1998 unohdetaan."

Tai siis El-ninoa ei voi yksin unohtaa, koska tuossa sen kummmallakin puolella on el-ninat, kylmät ajat, jolloin meriin varastoituu lämpöä. Enivei kylmät ja lämpimät ajat näyttäisivät aika hyvin kumoavan toisensa.
Ilmeisesti ensimmäisessä tuossa näkyvässä El-Ninassa ja myös sitä edellisissä varautunut lämpö purkautui 1998 ~El ninossa. Toista, El-Ninon jälkeistä EL-Ninaa ei kuitenkaan seuraa mikään lämpöpiikki, vaan lämpötila on hiukan korkeammalla tasolla siitä eteenpäin, mutta ei kuitenkaan näytä enää nousevan. En ole asiantuntija, mutta minusta näyttää olevan mahdollista, että tämä lämpö on vapautunut meristä pikkuhiljaa aina meidän aikaamme saakka. Tämä vuosi oli muistaakseni El-nino vuosi, mutta ei ilmeisesti mitenkään voimakas, ei ainakaan kuten 98 superel-nino. Lyhyellä aikavälillä on ilmeisesti odotettavissa uusi El Nina. Mitä voimakkaampi (siis kylmempi) tuleva El-Nina on sitä todennäköisemmältä vaikuttaisi että tuo noin vuosien 2000-2008 välinen taso selittyy sillä, että meristä on vapautunut kokoajan tavallista enemmän lämpöä ilmaan ja maahan, joka on varautunut tuossa purkautumattomassa El-Ninassa. Tietysti on hyvä myös katsoa lämpötila eroja Tyynellä merellä verrrattuna muualle.

Marko Hamilo

Eikö tässä ollut jo lähdettä tarpeeksi:

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8511670.stm

Eli lämpenemistrendi on 15 viime vuoden ajalta olemassa, vaikka siihen sisältyy viimeisten vuosien osalta eli 2002 eteenpäin viilenemistrendi. Viileneminen ei ole läheskään tilastollisesti merkitsevä, lämpeneminen on melkein.

Koulutukseni on yhteiskuntatieteellinen kuten valtaosalla toimittajia. En toivottavasti ole antanut vaikutelmaa, että pyrkisin esiintymään jonkin luonnontieteen asiantuntijana. Tiedejournalistin tehtävä on välittää näiden asiantuntijoiden viesti lukijoille (katsojille, kuulijoille).

Gc

OK. Siis lämpömittarit näyttävät ajanjaksolla 1995-2009 0.12 Celsiuksen lämpenemistä per vuosikymmen ja trendi about 8 viime vuodelta on 0.12 Celsiusta negatiivinen. OK, kuitenkin IMHO tuo näyttää aika vähältä varsinkin kun ennusteiden mukaan ilmaston lämpeneminen on kiihtyvää, mutta useilla edellisillä vuosikymmenillä lämpeneminen oli ollut nopeampaa (n.0.15C) Tilanne ei olisi ollenkaan paha vaikka näin (lämpenemistahti 0.15C/ 10a) jatkuisi sata vuotta sillä se tarkoitattaisi vain 1.15 Celsiuksen lämpenemistä vuoteen 2110 mennessä, mistä tuskin aiheutuisi pahoja ongelmia. En kuitenkaan väitä että näin tulisi käymään, voihan olla että lämpeneminen alkaa kiihtyä. Olisi kuitenkin vaikeaa perustella rankat toimenpiteet kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi, ellei näin tule käymään. Ilmesesti lämpenemistä on joka tapauksessa odotettavissa, vaikka kasvihuoneilmiötä ei otettaisikaan huomioon, johtuen toipumisesta pikkujääkaudesta.

Gc

Gc: "...tarkoittaisi vain 1.15 Celsiuksen lämpenemistä vuoteen 2110 mennessä..."

Siis 1,5 celsiuksen, mikä sekään ei ole paljon.

Marko Hamilo

Maapallo on jo lämmennyt sitten esiteollisen ajan, tuo 1,5 astetta tulisi sitten sen päälle. Onko se paljon? Tähän ei tietenkään ole objektiivista vastausta. Puolen litran pullossa voi olla objektiivisesti nestettä 250 millilitraa, mutta onko pullo puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä on tietysti subjektiivinen arvio.

Mitä tuosta lämpenemisestä sitten seuraa ekosysteemeille ei ole yhtä hyvin tunnettu asia kuin itse ilmaston lämpeneminen kasvihuonekaasupäästöjen takia (minkä varmasti ilmastouskovaisiksi kutsutut myöntävätkin). Mutta ennen kuin menen ostamaan väitteen että nuo pari astetta "eivät ole paljon", haluaisin kuulla hieman lisää perusteluja.

Poliittinen tavoite korkeintaan kahdesta asteesta on ymmärtääkseni vain poliittista realismia, hankaluuksia tulee 1,99 asteestakin mutta kukaan ilmastopoliitikko ei kai usko että kansainvälinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmä olisi niin suorituskykyinen, että lämpeneminen pystyttäisiin rajoittamaan vaikka 1,2 asteeseen.

Gc

Ilmastohan muuttuu jokatapauksessa johonkin suuntaan. Kyse on kai siitä, ettei muutos ole liian nopeaa, jotta sekä ekosysteemi että ihmiskunta ehtivät siihen sopeutua. Esimerkiksi joskus miljoonia vuosia sitten maapallo oli varmasti joskus lämpimämpi kuin nyt, silti maa ei ollut asuinkelvoton. Samoin sata ja risat vuotta sitten ilmasto oli yli asteen kylmempi kuin nyt, eikä tätä kai pidetä suurena syynä esimerkiksi massasukupuuttoihin.
http://zfacts.com/metaPage/lib/zFacts-global-temperature-1860-2005.gif

Tuomas

Muutoksen nopeuskin on tietysti suhteellinen asia, ja paikalliset ilmasto-olot muuttuvat jokatapauksessa eri tahtia kuin globaali lämpötila. Tuollainen 1,5 astettakin vuosisadassa voi olla hyvinkin fataalia, ja nimenomaan ihmiskunnan virittämälle talousjärjestelmälle.

Talousjärjestelmä on erittäin herkästi riippuvainen sopivista ilmasto-oloista. Maailman väkiluvun kolminkertaistuminen todella lyhyessä ajassa on suoraa seurausta siitä, että niin Amerikan keskilännessä kuin Kaakkois-Aasiassakin on ollut erinomaisen hyvät olosuhteet vehnän ja riisin tehoviljelyyn. Sattumoisin nuo kaksi aluetta voivat kärsiä merkittävästi jo varsin pienistä paikallisilmaston vaihteluista, jotka siis voivat olla paljon suuremmat kuin globaali ilmastonmuutos. Keskilänsi uhkaa kuivua kokonaan, ja Kaakkois-Aasiassa uhkakuvat muodostuvat monsuunisateiden lisääntymisestä ja Himalajan jäätiköiden sulamisesta.

Tällaisia paikallisilmaston muutoksia on tietysti vielä vaikeampaa tarkasti arvioida (eli käytännössä sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun), niihin kun vaikuttavat erittäin monet asiat jotka kaikki voivat muuttua eri suuntiin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Mutta juuri tällaiset paikalliset vaikutukset muodostavat tärkeimmän uhkakuvan ilmastonmuutoksen torjunnan resurssointia pohdittaessa. Sillä siitähän koko debatissa on kyse: mitkä ovat riskit ja paljonko riskien pienentäminen maksaa. Sillä eihän kukaan kai halua hiiltä polttaa ihan vain siksi, että se olisi itseisarvoisesti kivaa...

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009