Usein väitetään, ettei muka ole mitään helppoa, nopeaa ja kustannustehokasta ratkaisua vähentää hiilidioksidipäästöjä liikenteessä. Investoinnit parempaan teknologiaan, vaikka sähköautoihin, ovat kalliita ja kestää vuosikymmeniä, ennen kuin esimerkiksi autokanta on muuttunut. Biopolttonesteetkään eivät näytä nyt ollenkaan niin hyvältä ratkaisulta kuin pari vuotta sitten. Biopolttoaineista jatkuvasti saarnaava pääministeri ei tosin näytä seuranneen niistä käytävää tieteellistä keskustelua.

On kuitenkin olemassa keino, joka ei maksaisi mitään. Se vaikuttaisi päästöjä alentavasti samana päivänä, kun päätös astuisi voimaan. Lisäksi se säästäisi ihmishenkiä. Se ei lisäisi eriarvoisuutta. Eduskunta voisi säätää sen viikossa. Käsittely ei vaatisi perustuslainsäätämisjärjestystä.

Pienenä haittapuolena olisi vain liikenteen (varsin vähäinen) hidastuminen. Sekään ei koskisi lento-, laiva- tai junaliikennettä.
Tämä konsti olisi nopeusrajoitusten alentaminen maanteillä.

Auton moottori ei ole energiatehokkain niillä kierrosluvuilla, joihin isoimmalla vaihteellakin ajaessa joudutaan, kun nopeus on lähelle satasta tai yli. Ennen kaikkea lisääntyy kuitenkin ilmanvastuksen vaikutus. Taloudellisimmillaan autot ovat noin kuudenkympin nopeudessa, mutta jo satasen rajoitusten alentaminen kahdeksaankymppiin voisi alentaa päästöjä huomattavasti.

Suurimmat päästövähennykset tulisivat moottoriteillä, jos 120 km/h alueet pudotettaisiin samaan kahdeksaankymppiin, mutta turvallisuussyyt ehkä puoltavat keskittymistä maanteihin.

Suuri osa ohittelustahan johtuu siitä, että rekat ja syystä tai toisesta "alinopeutta" ajavat autot ovat kiireisempien tukkeena. Jos rajoitus olisi kaikille sama 80 km/h, ohittelun tarve vähenisi lähes olemattomiin. Ohituskaistojen kohdalla rajoitus voisi olla 100 km/h, niin mahdollisesti tarvittavat ohitukset saadaan hoidettua ripeästi.

Auton kilpailukyky ajassa mitattuna vähän kärsisi raideliikenteen hyväksi. Ei kauhean huono asia sekään.

Ehdotukseni ainoa huono puoli on, ettei se ole poliittisesti realistinen. Vai olisiko sittenkin? Asenteet ilmastonmuutokseen ovat muuttuneet huimasti parissa vuodessa.

Etsin oikeastaan tietoa mustasta jäästä - teen siitä juttua marraskuun lehteen - mutta paljon muutakin kiinnostavaa löytyi Liikenneturvan ja Tilastokeskuksen kirjasesta Tieliikenneonnettomuudet 2007 (pdf). Niiden, jotka haluavat säilyttää epäilynsä nopeuden vaikutusta tieliikennekuolleisuuteen, ei ehkä kannata näihin tilastoihin perehtyä. Nopeudella on juuri niin suuri merkitys turvallisuuteen kuin autokoulussa opetettiin.

Mutta tilastot yllättivätkin. Kuten tunnettua, 1970-luvun alusta viime vuosiin tieliikenne on muuttunut paljon turvallisemmaksi. Mutta tuolla aikavälillä on muitakin selkeitä trendejä. Jalankulkijoiden osuus liikenneonnettomuuksissa kuolleista on laskenut 30 prosentista runsaaseen kymmeneen! Minä kun kuvittelin, että turvallisuus olisi parantunut ennen kaikkea auton sisällä - on paremmat tiet, turvavyöt ja -tyynyt. Oliko jalankulkijan turvallisuus lapsuudessani todella noin huono?

PS. Sunnuntaina 28.10. Heurekassa on mielenkiintoiselta vaikuttava Hajujen kemiaa -yleisötapahtuma, jossa voi muun muassa nuuhkia VTT:n hajunäytteitä - osaatko tunnistaa erilaiset hajut. Erot ihmisten välillä voivat hajuaistin kohdalla olla valtavia, joten ei kannata hämmästyä, jos kaveri erottaa ja tunnistaa kaiken ja itse ei oikein mitään.

Esimerkiksi viinin korkkivian aiheuttavan 2,4,6-trikloorianisolin erotuskynnykset voivat pienessä seurueessakin vaihdella niin paljon, että tarkin erottaa 100 kertaa pienemmän pitoisuuden kuin keskiverrot ja huonoin tarvitsee vielä tästäkin sata- tai tuhatkertaisen pitoisuuden, ennen kuin huomaa viinissä mitään vikaa. Ikävää seurueen kannalta, jos sommelier maistattaa koko seurueen viinin juuri tällä kaikkein epäherkimmällä.

Kommentit (2)

Boris Winterhalter

On selvää, että nopeuden kasvaessa auton polttoainekulutus kasvaa, mutta eiköhän polttoaineen hinnan nousu hillitse ainakin jonkin verran kaahailua. Omalta kohdaltani olisi todella valitettavaa, jos hyville teille tulisi 80:n yleisrajoitus. Tuolloin maantiet ruuhkaantuisivat ja yleinen jonon eteneminen hidastuisi merkittävästi alle tuon 80.

Vielä toteaisin, että ilmastonmuutokseen autojen nopeusrajoituksilla ei ole minkäänlaista vaikutusta, sen sijaan autoilun vähentäminen parantaisi kyllä ilman laatua taajamissa. CO2:n vaikutus ilmastoon on häviävän pieni kuten olen kotisivullani ja blogeissani osoittanut.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009