Gm-vapaata luomua läheltä vähillä pakkauksilla kangaskassissa kotiin tuotuna.

Jotenkin tällaisena perinteinen vihreä näkee mahdollisimman ympäristöystävällisen ruoan, mutta voisi tuskin olla enempää väärässä.

Tein aukeaman jutun ruoan ilmastovaikutuksista, ilmestyy kolmosnumerossa parin viikon päästä. Yritin koota yhteen juttuun kokonaisen joukon myyttejä lähiruoasta, pakkauksista ja niin edelleen. Lyhyesti: pakkauksien ja kuljetusten vaikutus ruoan ympäristöhaittoihin on marginaalinen, eikä muovikasseistakaan ole syytä olla huolissaan. Eikä se kuuluisa espanjalainen tomaatti suinkaan tule lähikauppaan lentäen. Lopputulos on, että kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki on moninkertainen espanjalaiseen verrattuna. Lukekaa loput lehdestä.

Mutta ihan kaikki mitä haastateltaviltani kuulin, ei edes mahtunut aukeaman juttuun.

Luomusta kuulemme usein hehtaarikohtaisia tarkasteluja. Kun otetaan huomioon luomutuotannon heikompi sato, luomun ilmastovaikutukset eivät ole sen paremmat kuin tehomaataloudenkaan.

Toinen juttu on sitten luomun vesistövaikutukset. Ymmärtääkseni tehotuotannosta valuu paljon suurempia määriä rehevöittäviä päästöjä vesistöihin kuin jos lannoitteita käytettäisiin kohtuudella. Mitenköhän voisin kuluttajana äänestää lompakollani järkevän lannoitteidenkäytön puolesta? Onko vaihtoehtojani todella vain luomu kaikkine oheisideologioineen tai sitten fosforin suruton syytäminen pelloille ilman, että se enää juuri edes parantaa satoa?

Kysyin geneettisesti muunneltujen kasvien ilmastovaikutuksista Jussi Tammisolalta, jonka sivustoa Kasvit, jalostus ja geenitekniikka pitäisi ehtiä lukemaan useamminkin.

Mitään lukuja Tammisolalla ei ollut vastata kysymykseeni, sillä eihän gm-tekniikkaa alkujaan ole otettu kasvinjalostuksessa käyttöön ilmastonsuojelullisista syistä. Positiiviset ympäristövaikutukset gm-viljelyssä liitttyvät ennen kaikkea torjunta-aineiden tarpeen vähenemiseen.

Gm-lajikkeiden ilmastovaikutukset ovat kuitenkin positiivisia, kahdestakin syystä. Kuinka paljon, siinä olisi tutkimuksen paikka.

Ensinnäkin gm-lajikkeet tuottavat paremman sadon ja kato on pienempi, koska kasvit kestävät esimerkiksi kuivuutta paremmin. Samoilla panoksilla saadaan siis enemmän, ja kun suuri osa viljelyn ilmastovaikutuksista on peräisin panoksien - esimerkiksi lannoitteiden - hiilijalanjäljestä, näin lopputuotteenkin hiilijalanjälki pienenee.

Toisekseen jos lopputuotetta käytetään rehuna, sitä tarvitaan vähemmän, mitä paremmin ravitsevaa se on. Näin voi olla esimerkiksi possuille syötettävän soijan tapauksessa. Gm-lajikkeet ruokkivat tuotantoeläimen paremmin.

Tavallinen kuluttaja ei vielä voi valita gm-tomaattia. Kun tilaisuus tulee, olen ensimmäisten joukossa äänestämässä lompakollani ilmastonmuutosta vastaan! Toivottavasti tuottajat ja kauppa eivät mitenkään häpeile gm-ominaisuutta vaan brändäävät sen ylpeästi edistyksellisen ihmisen valinnaksi.

Possun osalta tilanne on toinen. Pieni osa suomalaisista sioista syö jo gm-soijaa ja todennäköisesti tulevaisuudessa yhä suurempi osa. Hyvä niin. Mutta jos voisin äänestää tässäkin lompakollani, tekisin sen kernaasti jo tänään.

Kommentit (36)

veepee

Mitä tomaatteihin tulee, ostaisin mieluiten espanjalaisia luomutomaatteja, tai muuten järkevästi viljeltyjä. Monien luomutuotteiden kohdalla (esim porkkanat) tuotteen korkeampi laatu vastaa korkeampaa hintaa. Kansallinen omavaraisuuskin on ihan kiva juttu, mutta nykyään tuo kansallisuus olisi järkevää ulottaa kattamaan koko EU.

Muovikassien energian tai raaka-aineidenkulutus ei ole ongelma, mutta jätettä niistä syntyy, ja merieläimet tukehtuvat niihin ja niin pois päin. Olet varmaan myös kuullut siitä muoviroskalautasta tyynellämerellä?

Otsikon ekologia tarkoittanee lähinnä hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen vähentämistä? Harmillista miten nykyään tuo ilmastonmuutosasia on varastanut shown kun puhutaan ympäristövaikutuksista. Käsittääkseni geenimanipuloinnin uhkakuvat liittyvät riskeihin, jotka kohdistuvat ihmisten terveyteen tai luonnon monimuotoisuuteen.

Voisiko pelkistää, että luomutuotannossa vaihdetaan haitallisia päästöjä suurempaan maapinta-alan käyttöön, ja gm-tuotannossa noihin riskeihin. Käsittääkseni Suomen maatalouden tuottavuus on kehittynyt aika paljon myös suhteessa maapinta-alan tuottavuuteen, jolloin voisi ajatella, että luomutuotannon suurempi maankäyttö koostuu entisestä pellosta, eikä ole kovin merkittävä haitta luonnon monimuotoisuuden kannalta kun uutta peltoalaa ei raivata. Jos maankäytön (ja kaikkien muidenkin ympäristövaikutusten) eroa suhteuttaa lihantuotantoon, huomaa että lihankulutuksen vähentäminen (tai edes kasvun hidastaminen) on se juttu, millä on ihan oikeasti merkitystä, ja kaikki muu on näpertelyä.

Luulisin että geenimuuntelussa on tavallaan vähän sama juttu kuin ydinvoimassa suhteessa uusiutuviin: todellinen haaste on kulutuksen kasvun pysäyttäminen (vrt. lihan kulutus), ja gm-viljelyyn käytetyt tutkimusresurssit ovat pois ekosysteemipalveluja hyödyntävän tuotannon tutkimukselta. On hyvä muistaa että myös sillä alalla on odotettavissa paljon tuloksia jos siihen halutaan panostaa.

Ja hei, uudenaikaisessa luomutuotannossa ei ole kye mistään romantisoidusta kaipuusta vanhan ajan yksinkertaiseen maanläheiseen elämään. Toivottavasti et artikkelissa rakentele sellaisia olkinukkeja.

MrrKAT

Yhdistettyä ydinvoima+geenikauhua empiirisesti torilla:
Toripöydällä on kaksi tomaattikasaa, ilmaiseksi saa ottaa. Tomaatit on identtisesti samasta luomu-tarhasta, mutta toisen päälle on ripoteltu mineraalisuolaa, edessä lappu: "Sisältää geenejä, ripoteltu radioaktiivisesti gammasäteilevää terveyssuolaa (vain 6000 Becquerel/kg)".

(Seltin suola ollee radioaktiivisinta mitä kaupasta saa, kaliumia ja siis K-40:ää eniten..).

Marko Hamilo

Nimimerkille veepee:

Otsikon ekologia tarkoittaa muun muassa CO2-ekvivalentteja, mutta olihan tuossa puhe myös vesistöjä rehevöittävistä päästöistä.

Sinänsä iso kysymys, että onko ilmastonmuutos syönyt jo liiankin paljon huomiota perinteiseltä ympäristönsuojelulta tai aivan perinteisimmältä luonnonsuojelulta. Tätä olemme toimituksessakin pohtineet. Lopputulos oli, ettei ole syönyt.

Ilmastonmuutoksesta kun on tulossa suuri, ellei suurin uhka myös luonnon monimuotoisuudelle. Tavallaan tarvetta asettaa erilaisia ympäristöhaittoja rinnakkain ei siis ole. Jos on huolissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, kannattaa olla huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja siitä kannattaa olla huolissaan muistakin syistä.

Monimuotoisuutta uhkaa tietysti sekin, jos järkeviä keinoja vähentää päästöjä ei käytetä ajoissa, jolloin poliitikot etsivät paniikinomaisesti ratkaisuja järjettömistäkin keinoista, kuten hakkaamalla sademetsät biopolttoaineiksi.

Tuota peltopinta-alan laajempaa käyttöä et tainnut ymmärtää ihan oikein. Pointti oli, että luomun puolestapuhujat tekevät vertailut (koskivat ne sitten vaikutuksia vesiin tai vaikutuksia ilmastoon) vertaamalla luomuhehtaaria normihehtaariin eikä tuotettua luomutonnia normitonniin. Kilo luomutomaatteja ei ole parempi kuin kilo ei-luomutomaatteja.

Mielenkiintoista, että tuo ydinvoiman vastustajien argumentti on nyt tullut gm-vastustukseenkin; että panostukset yhteen olisivat pois toisesta. Ydinvoima kuitenkin todellisuudessa tuottaa verorahoja, joilla rahoitetaan investoinnit tuulivoimaan. Ontuukohan tuo gm-argumentti yhtä paljon.

Luomussa lienee päästy pitkälle "biodynaamisesta" viljelystä. Tilakokokin kai on suurentunut järkeviin mittoihin. Edelleenkään en vain ymmärrä, miksen voi valita mitään kahden äärimmäisyyden väliltä (optimi on harvoin samassa paikkaa kun minimi tai maksimi).

veepee

Joo, meni aluksi vähän ohi tuo "väärän toiminnallisen yksikön käyttö materiaalivirta-analyysissä" (pinta-ala vs. tuotettu tonni), kiva että selvensit.

Tuli myös mieleen että luomu on aika kökkö termi. "Luonnonmukainen" ei kovin suoraan tuo mieleen haitekkia, jossa hyödynnetään uusinta tietoa ekologisista verkostoista tms. Muiden kielten eco-etuliite on tässä suhteessa parempi, vaikka termit sikseen, toki kriteerit ovat ratkaisevia. Epäilemättä geenimuuntelun ja ekosysteemipalveluiden yhdistämisessä olisi eniten järkeä, ja tälläiseen on varmaankin paremmat edellytykset nykyisen gm-tuotannon kuin luomutuotannon piirissä. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, että millaisia haasteita koneelliselle työskentelylle tuo se kun yhdistellään lajikkeita sopivanlaisen ekologisen verkoston aikaansaamiseksi.

Hieman ironisesti minun mielestäni lihantuotannossa luomun pitäisi olla toistaiseksi ainoa sallittava tuotantotapa sen takia, että se nostaisi lihan hintaa, mikä vähentäisi kulutusta. Tai ainakin pitäisi vähentää lihantuotannon tukea. Luomun kriteereissäkin voisi vielä tiukentaa sääntöjä jotka koskevat tuotantoeläinten hyvinvointia. Aikanaan sitten liha tehdään jossain viljelmässä ilman mitään aivotoimintaa, jolloin tuotannon eettiset ja resurssienkäyttöön liittyvät ongelmat katoavat.

Oikeastaan syy miksi suhtaudun penseästi geenimuunteluun, liittyy pääasiassa talouteen. Kun GM-teknologia on selkeästi patentoitavissa, siihen liittyy kaikkea sellaista epäreiluutta (sitä kuuluisaa maailmantalouden rakenteellista väkivaltaa), joka ei tälläseen ihmisten elintärkeitä perustarpeita täyttävään toimintaan kuuluisi.

Eihän syy ole tietenkään itse tekniikassa, mutta luulen että reilun kaupan luomumeiningillä päästään (sosiaalisesti ja ekologisesti) kestävään kehitykseen helpommin, ja tällä on sitten kaikenlaisia vaikutuksia väestönkasvusta ilmastonmuutokseen. Olisiko immateriaalioikeuksien järjettömyyksien korjaaminen maailmantaloudessa helpomaa kuin reilun kaupan luomutuotantoon siirtyminen, mene ja tiedä.

Tämä immateriaalioikeusjuttu liittyy myös siihen, että luomufanien keskuudessa epäillään että uusien luomumenetelmien kehitykseen ei sijoiteta kunnolla verrattuna GM-tekniikkaan, koska se ei kai ole tuotteistettavissa. Tässä mielessä voidaan epäillä että panostukset GM-tekniikkaan ovat jossain määrin pois luomumenetelmien tutkimukselta. Julkisvallan tahoilta soisi aktiivisempaa otetta asiassa.

Mutta nyt ehkä lopetan tämän spekuloinnin kun en asiasta paljon mitään tiedä. :)

Marko Hamilo

1) Kenenkään viljelijän ei ole pakko käyttää patenttisuojattuja gm-lajikkeita, ellei katso hyötyjen ylittävän kustannuksia.

2) Julkisin varoin pitääkin tuottaa patenttisuojaamattomia gm-lajikkeita kehitysmaihin, ja niin myös tehdään.

Parempi maailma

Vastustan luomua periaatteellisista syistä. Keinotekoinen on lähtökohtaisesti parempaa kuin luonnollinen ja luonnonmukainen. Kaikki mikä vie yleistä kehitystä kohti laajempaa keinotekoisuutta, on toivottavaa.
Jos joskus saavutamme maailman ilman kärsimystä ja niukkuutta, se tulee olemaan suurimmaksi osaksi keinotekoinen.

Ostamalla luomua edistän keinotekoisuuden vastaista ilmapiiriä ja tämä kumoaa kaikki yksittäiset luomusta saatavat hyödyt.

tpyyluoma

Pitänee lukaista. Itse olen ihmetellyt seuraavaa, eli mistä ne lihan- ja maidontuotannon päästöt oikeasti muodustuu? Jäljitin joskus sen japanilaisen raportin ja ymmärsin että suurin osa päästöistä tulee kuljetuksista, eli soijan rahtaamisesta. Äkkiseltään tämä kuulostaa järkevältä, vaikka laivakuljetukset ovat energiatehokkaita niin tonnimäärät per lihakilo ovat suuria. Johtopäätös jonka vedin tästä on että pitäisi kuljettaa lihaa eikä rehua. En kuitenkaan jaksanut selvittää asiaa kovin perusteellisesti, eli voin olla väärässä. Tästä lukisi mielellään.

Hyvän ruuan ystävänä: Itse syön luomua osittain siksi että siinä ei ole tuholaismyrkkyjä eikä säilöntäaineita, ainakin kasvissyöjille kai tätä nykyään jo suositellaan, mutta ennen kaikkea siksi että ilmeisesti ainakin osittain jälkimmäisestä syystä luomukasvikset tuppaavat maistumaan paremmalla kun ne ovat väkisinkin tuoreempia. Tuoretuotteet ei seisomalla parane. Tuo peltoala on relevantti asia riippuen siitä mistä alueesta puhutaan, Euroopassa ei juuri ole pellosta pulaa, jossain Intiassa on. Vrt. makea vesi Suomessa ja Jordaniassa. Euroopassa on myös varaa ja laatutietoisia maksavia asiakkaita (jopa Suomessa) sekä perinnettä panostaa laatuun määrään kustannuksella. Ei tämä toki välttämättä luomua tarkoita, mutta esim. useimmat laatuviinit ovat käytännössä luomua.

Vihreähkö

En liputa gm-ruuan puolesta, koska Monsanto ja senkaltaiset suuryritykset yrittävät patenteillaan näin vallata maailman ruokamarkkinat, ostaa omistusoikeuden orgaanisiin eliöihin. Viljelijöiden ei ole pakko ostaa gm-lajikkeita, mutta lajikkeiden tahaton risteytyminen esim. tuulipölytyksen mukana uhkaa muun muassa luomuviljelijöitä. Monsanto on Meksikossa ja muualla maailmassa pyrkinyt myös rahastamaan paikallisia viljelijöitä, joiden sato on vahingossa risteytynyt gm-lajikkeen kanssa, josta on ollut viljelijöille itselleen vahinkoa.

Usein on esitetty väite, että gm-lajikkeet vähentävät torjunta-aineiden käyttöä, mikä ei ole pitänyt toistaiseksi paikkaansa. Esimerkiksi mainittu Monsanto kehitteli juuri sellaisia ravintokasveja, jotka sietävät paremmin heidän suosittua torjunta-ainettaan round-upia.
Torjunta-aineista on huonoja kokemuksia ympäristövahinkojen aiheuttajina, mutta geenimuuntelun aiheuttamat vaikutukset ovat toistaiseksi tuntemattomia. Kemiallinen myrkky voi joksikin aikaa tärvellä luonnon etenkin paikallisesti, mutta gm-lajin risteytyessä luonnonkasvien kanssa, tilanne on pysyvä. GM-tuotteen perimä jää ikuisesti luontoon, mitä ikinä vaikutukset sitten ovatkaan.

Mikään ei vakuuta minua gm-ruuan turvallisuudesta. GM-ruuan tullessa markkinoille vakuuteltiin, että ruoka sulaa nopeasti ihmisen elimistössä eikä voi vaikuttaa perimään. Tämä ei tutkimustiedon valossa pidä paikkaansa, vaan isovanhempien syömä ruoka voi vaikuttaa vielä sukupolvien päähän, kertoo tiedelehden artikkeli:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=685&vl=2006

Miten nyt voitaisiin tietää, miten gm-ruoka tulee vaikuttamaan pitemmällä aikavälillä, ja mitä mahdollisia haittoja ilmenee? Nyt on jo olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet tiettyjen kehitteillä olleiden lajikkeiden aiheuttaneen mm. syöpää koe-eläimillä. Ihminen ei ole tällä hetkellä niin viisas, että osaisi hallita vuosituhansia jatkunutta evoluutiota.

En ymmärrä Marko Hamilon kommenttia, että onko tehotuotannon vaihtoehto vain luomu "kaikkine oheisideologioineen." Miksei kuluttaja voisi ostaa luomua, vaikka ei kannattaisikaan kaikkea, mitä luomutuottaja? Tuolla perusteellahan kuluttaja, joka ei kannata keskustaa, ei voisi ostaa paljon mitään suomalaisia maataloustuotteita, tai ei voisi syödä eksoottista ruokaa, koska siihen voi liittyä jokin uskonnollinen oppi. Eikö tuollainen ajattelu ole vähän neuroottista?

Skeptisemmin suhtaudun hiilijalanjäljen laskemiseen. Ruuan tuottama hiilidioksidi ei ole ainut kasvihuonekaasu, ja ilmastonmuutos, taikka sen vaikutukset ovat toistaiseksi vain ennusteita. Epäilen, ettei ihminen pysty paljonkaan vaikuttamaan globaaliin ilmastoon, muuttuu se sitten lämpimämmäksi tai viileämmäksi. Metaanin sulaminen Siperiasta ja valtameristä mitätöisi ihmisten ponnistelut hiilidioksidin vähentämiseksi, Aurinko voikin toiminnallaan kääntää tilanteen minijääkaudeksi.

juulia

Hyvä Hamilo. Onpa surullista kuulla, että tämänsuuntainen varaukseton gmo-suitsutus on tulossa lehtenne seuraavaan numeroon. Jos olisin tilaaja, joutuisin katkaisemaan tilauksen. En onneksi ole. Ihan hyviä argumentteja esitit, ne vain eivät ole totta. Manipuloitujen viljely on odotusten ja toiveiden vastaisesti LISÄNNYT torjunta-aineiden käyttöä. Eivätkä satomäärätkään ole kasvaneet, päinvastoin, esim. Intiassa on suuria viljelijöiden itsemurha-aaltoja, kun rahat ovat menneet muunneltuihin siemeniin, jotka eivät sitten annakaan luvattua satoa. Myös karjanrehuista on huonoja kokemuksia.

Suosittelen Tammisolan sivujen seuraksi sivustoa gmovapaasuomi.fi
Kannustan omaan ajatteluun. Sääli, ettei Tiede -niminen lehti tätä nyt tue.

Marko Hamilo

Tpyyluomalle:

Lehmä on märehtijä, joten iso osa kasvihuonekaasuvaikutuksesta tulee metaanipäästöistä, elukan molemmista päistä.

Myös lammas ja vuohi ovat märehtijöitä, joten kaikilla juustoilla on melkoinen hiilijalanjälki.

Lehmä on myös erityisen tehoton prosessi muuttaa ruokaa ruoaksi. Sika on tehokkaampi, kana vielä parempi.

Peltoalasta vielä kerran: oleellista ei ole tässä yhteydessä se, kuinka tehottomasti luomu hyödyntää peltoalaa (vaikka siitäkin voi tulla globaali pula), vaan se, että luomun kannattajat mielellään tekevät vertailuja peltohehtaareittain, koska se näyttää heille edulliselta. Kun vertaillaan tuotettua kiloa, luomun ympäristöetu katoaa. Sen lisäksi luomu sitten kuluttaa enemmän peltopinta-alaa.

Vihreähkö huomautti, että ruoalla on terveysvaikutuksia ja mahdollisesti tuleviinkin sukupolviin. Ensimmäinen väite on tietysti totta, toinen on kiistanalaista. Mutta mitä tekemistä näillä on sen kanssa, minkälaisia geenejä ruoka sisältää?

Ne oheisideologiat eivät häiritse sinänsä. Sen kun on maajussi vaikka mikä biodynaaminen hörhö, kunhan tuottaa ympäristöystävällisesti. Mutta kun yritetään miellyttää tuotannossa kaikkia mahdollisia ideologioita, joudutaan tekemään kompromisseja. Minä taas haluaisin ruokaa, joka on mahdollisimman ympäristöystävällistä ja terveellistä, ilman kompromisseja.

Juulialle: Nämä blogiajatukseni ovat ylijäämää, lehtijutussani en käsittele geenikysymyksiä.

Geenimuuntelun vastustajille on kieltämättä käynyt vähän kuin eräälle Pekalle, joka mainosti suden saapumista. Kun on vuosien varrella kuullut niin monta väitettä, jotka sitten ovat paljastuneet paikkansapitämättömäksi propagandaksi, kynnys lukea taas uutta propagandaa on noussut aika korkeaksi.

Petrus Pennanen

Moi!

Asiallista juttua ja olen aivan samaa mieltä geenimuuntelun hyödyistä.

Isoin juttu ruoan ilmastovaikutusten kannalta on kuitenkin epäeettinen ja täysin tarpeeton lihansyönti. Saman ravintoarvon tuottamiseen lihalla tarvitaan n. 10 kertainen peltoala kasvisruokaan verrattuna, ja ilmastovaikutus on vastaava.

Luomun ja muovikassien vaikutus ilmastoon on paljon pienempi kuin lihansyönnin verrattuna kasvissyöntiin. Lihansyöjien ilmastokommentit ruoka-asioista ovatkin melkoista haihattelua ja vastuun kiertelyä, sillä he voisivat helposti tehdä paljon suuremman vaikutuksen lopettamalla lihansyönnin. Ja säästää bonuksena lukemattomat eläimet kidutukselta.

Marko Hamilo

Petrukselle:

Näin juuri on ja tuo onkin runsaan viikon päästä ilmestyvän juttuni keskeisin pointti ja kuvitusaihe.

Mutta tämä koskee erityisesti naudan- ja lampaanlihaa sekä näiden eläimen maidosta tehtyä juustoa - vuohenjuuston ystävänä pakko todeta, ettei vuohikaan ei ole sen parempi.

Kasvissyönti on monelle kovin periaatteellinen asia. Ilmaston kannalta kanankoipi silloin tällöin tai satunnainen herkuttelu parmankinkkualkupaloilla on kuitenkin hyvin pieni ongelma verrattuna johonkin isoon naudanlihapihviin.

k

Hei
Muovipussit ja roskat luonnossa ei ole terve tilanne. Tuotantovaiheen hiilijalanjälki, käyttöelinkaari ja jätevaikutukset pitäisi saada kokonaistarkasteluun. Muovipussi ei saa olla kehityksen huippu, joten sen vaikutusten vähättely on tyhmää. Mitä itse juttuun tulee, niin hyvä että ekologisuus-sanaa pöllyytetään, availlaan ja siivotaan nurkista pahimmat markkinointisloganit. Geenimanipulointi on ongelmallista myös siihen liittyvien eettisten kysymysten vuoksi. Voiko joku hallita jonkun lajikkeen ominaisuuksia, jos ne ovat dominoivia ja vapaasti valtaamassa elintilaa.

Vihreähkö

Kirjoitin, että edellisten sukupolvien ravinto voi vaikuttaa seuraavien perimään. Marko Hamilo kysyi, mitä tekemistä sillä on sen kanssa, millaisia geenejä ruoka sisältää. Linkittämässäni jutussa kerrottiin, että äidin ruokavalio voi vaikuttaa mm. jälkeläisen syöpäriskiin. Jutussa mainittiin, että yli vuosikymmenien ajan on jo tiedetty epigeneettisten tekijöiden periytymisestä mm. tiettyjen oireyhtymien kohdalla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen
Näistä asioista tarvittaisiin kyllä lisää tietoa, pointtini olikin se, ettei ruuan, eikä varsinkaan gm-ruuan vaikutuksista ihmisen terveyteen vielä tiedetä tarpeeksi pitemmällä aikavälillä.

Ilmastonmuutoksesta on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta alkaa jo ärsyttämään kaikki markkinointi, mitä sen nimissä koitetaan harjoittaa. Milloin myydään gm-ruokaa, milloin päästöoikeuksia, hybridiautoja, hybridilimusiineja.. mutta sensijaan maitotölkin ostaminen on suuri synti ja hehkulamppua polttava mökin mummo suuri saastuttaja. Ymmärrän, että ideana on vaan laskea hiilijalanjälkeä, mutta jokin siinä menee metsään..

Kukaan ei ole ennustaja, joten mitä jos ilmastonmuutos ei toteudukaan sellaisena kuin on odotettu?

Ilmastonmuutos -kaupustelijoille voi jonain päivänä käydä niin kuin eräälle Oscar Wildelle, joka koki olevansa väärässä silloin, kun monet ihmiset olivat hänen kanssaan samaa mieltä. Kun on vuosien varrella kuullut niin monta väitettä, jotka ovat osoittautuneet paikkansapitämättömäksi propagandaksi, kyky erottaa propaganda totuudesta on heikentynyt.

Unohda kaikki, mitä olet kuull...

Geenimanipuloidut kasvikset ja muu geenimanipuloitu ruoka on alunperin kehitetty vain markkinoiden tarpeeseen. Markkinamiehet ovat jälkeenpäin keksineet mainostarkoituksessa ja 'kasvojenpesuoperaationa' selitykset geenimanipuloidun ravinnon luontoa suojelevista ominaisuuksista.

Uuden sukupolven geenimanipulointituotteiden suunnittelussa on alusta asti otettu huomioon ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Itse odotan innolla seuraavaa. (Eivätkä nämä ole science fictionia, vaan jo tutkimuslaitoksissa kehitteillä olevia projekteja - tosin vuosiluvut saattavat heittää.):

Vuosi 2020: Ensimmäiset prototyypit ihmiskäyttöön soveltuvista geenimanipuloiduista selluloosaa ja muuta kuitua hajottavista kolonobakteereista markkinoille. Käyttötarkoitus: Ruoan parempi hyödyntäminen energiakäyttöön ja suolesta pursuavan töhnän minimoiminen.

Vuosi 2030: Ensimmäiset ruoan himoa vähentävät, glykogeenin varastointikykyä parantavat, varastorasvan hyväksikäyttöä lisäävät ja energiankulutuksta vähentävät geenisiirrännäiset istutetaan koehenkilöille. Käyttötarkoitus: Ruoan käytön minimoiminen ja kehon energiankäytön parempi hyötysuhde.

Vuosi 2040: Markkinoille ensimmäiset geenisiirränäiset, joilla pienennetään kehon vedentarvetta, tehostetaan kehonsisäistä vedenkierrätystä ja lisätään kehon kykyä hyödyntää hengitysilman mukana tulevaa vesihöyryä sekä pienennetään uloshengityksessä poistuvaa kosteutta. Käyttötarkoitus: Ratkaisu maailman vesikriisiin ja kehosta ulostulevan likaveden minimointi.

Vuosi 2050: Ensimmäiset vihersoluilla varustetut, geenimanipuloidut ihmiset. Käyttötarkoitus: Ratkaisu maailman ruokakriisiin poistamalla ihmiskehon ruoasta riippuvainen energiantarve. Arktisten alueiden ihmiset joutuvat kuitenkin talvisin edelleen turvautumaan 'perinteiseen' ruokaan.

Jussi Tammisola

Nimimerkki veepee kirjoittaa 24.2.:, että

a) luomuporkkanoiden korkeampi laatu vastaa korkeampaa hintaa
- Oikeasti et pidä luomuporkkanoiden mausta. Asiaa tutki Ã…sa Haglund väitöskirjassaan (1998). Valtaosa ihmisistä piti tavallisia porkkanoita maukkaampina kuin luomuporkkanoita – tieteellisissä kaksoissokkokokeissa. Luomuporkkanat he luokittelivat karvaiksi (kun siis maisteltiin oikeaa makua eikä ennakkoluuloa).
- Marieke Saher taas osoitti psykologian väitöskirjassaan sen tosiasian, että ihmiset (median myyntipuheiden vieminä) luulevat luomukasvisten maistuvan paremmilta – vaikka heidän makuaistinsa on oikeasti toista mieltä ( www.geenit.fi/LuomuMielik.htm ).

b) geenimanipuloinnin riskit kohdistuvat ihmisten terveyteen tai luonnon monimuotoisuuteen.
- Tuo on myytin rakentelua. Maailman biologit ovat jo kaksi vuosikymmentä kertoneet maallikoille ekologian perusteista, turhaan:
- Jalostetun kasvin hyödyt tai haitat ihmiselle tai ympäristölle eivät riipu käytetystä jalostusmenetelmästä (uusi puhtaampi vai vanha likainen jalostus) vaan kasviin jalostetuista ominaisuuksista ( www.geenit.fi/Euc1989.pdf www.geenit.fi/25Nobel.pdf www.geenit.fi/KL030907.pdf www.geenit.fi/EP101006LiiteIK.pdf). Se on sitten toinen asia, että vanhassa jalostuksessa niistä on paha (usein mahdotonta) päästä selville (tuhansia tuntemattomia geenejä...).

c) ravinnon kulutuksen kasvu on pysäytettävä.
- Kysytäänkö nälkäisiltä? Niitä tulee miljoonia lisää joka vuosi - pian ehkä enemmän ( www.geenit.fi/kd150109.pdf www.geenit.fi/ALba9203.pdf www.geenit.fi/KU110309L.pdf www.geenit.fi/TP090109.pdf).
- Biologien ja terveystutkijoiden mielestä ruoan ravintolaatua pitää parantaa kasvinjalostuksella niin, että päivän yksi ateria antaa välttämättömät ravinteet. Puutostaudit vähenevät, vähemmän vainajia... Esimerkiksi proteiinimaissilla sika ja ihminen kasvavat kaksinverroin paremmin – ja luonnonvarojen haaskaus vähenee samassa suhteessa ( www.geenit.fi/TTF130209.pdf s.3-10).

d) uudenaikaisessa luomutuotannossa...
- ...on kahden vuosisadan takainen humpuuki eläinten ensisijaisena "hoitona" (homeopatia). Lainsäädännössä. Luonnontieteiden ydinalueet on luomussa kielletty (synteettinen orgaaninen kemia sekä biotutkimuksen kolme uusinta vuosikymmentä) ( www.geenit.fi/KU110309.pdf www.geenit.fi/TS110603.pdf www.geenit.fi/Ydin4_05.pdf www.geenit.fi/KU110309L.pdf).
Taikauskosta on vakavaa vahinkoa niin ihmiselle kuin luonnolle.
- Mutta on veepee kyllä osaksi oikeassa: miljardibisneksestä tässä "luonnon myymisessä" on kyse, eikä pelkästä romantiikasta. Varsinkin "maagista vettä" ravistelevassa (sairaat heitteille jättävässä) homeopatiateollisuudessa, mutta myös uskomuksiin nojaavassa luonnonvarojen haaskauksessa. Romantiikka on rajoittunut myyntimytologiaan.

Nimimerkki veepee kirjoittaa 25.2.:, että

a) luomu on hyvä, koska se nostaa lihan hintaa, mikä vähentäisi kulutusta.
- Niinpä. Luomuhinnoilla köyhäkin hoikistuu Mikki-Hiiren periaatteella: ”Maksat enemmän, syöt
vähemmän”: Luomua kotimaassa 4.3. (Stockmann Herkku): lanttu 7,45 eur/kg (tavallinen 1,29 eur/kg), keräkaali 5,29 (1,35), parsakaali 5,88 (1,59), maustekurkku 10,00 (2,55), paprika 8,33 (3,35), peruna 1,48 (0,85), banaani 2,75 (1,49), maissintähkät 11,25 (5,75), sekä bataatti eli ”köyhän miehen peruna” 16,11 (3,30) ( www.geenit.fi/KU110309.pdf ).
- Itse en halua olla moisessa kyynisyydessä mukana...

b) lajikkeiden tekijänoikeuksien suojaaminen on kauheata.
- No, Pasteur patentoi leivinhiivan "aika kauan" sitten. Kaikki jalostetut kasvilajikkeet on suojattu jo miltei vuosisadan ajan (ilmaiseksikos niitä pitäisi jalostaa – taitaisi porista kylvösiemenet köyhän geneetikon puuropadassa oman perheen elatukseksi...). Kansainvälisen UPOV-sopimuksen antama kasvinjalostajan suoja (oikeus periä jalostusmaksua siemenistä) kestää 20 vuotta kuten patenttikin. Sen jälkeen lajikkeet ovat vapaata riistaa.
- Kasvilajikkeita on patentoitu 1930-luvulta asti, siis niitä likaisilla vanhoilla menetelmillä jalostettuja. Mikäs nyt on muuttunut, vai onko? (Vastaus: katuteatteri uunottaa media-aikana kenties massiivisemmin kuin muinoin).
- Menneen ajan ns. maatiaislajikkeille "aatteelliset" piirit sitä vastoin ovat pystyttämässä paljon raskaampia linnoituksia. Joku muinainen kasvinjalostaja ne kehitti vuosisatoja sitten, mutta nyt niiden käytöstä rahastaminen haluttaisiin linnoittaa tietyn väestön "ikuiseksi" etuoikeudeksi. Siis ei suinkaan 20 vuodeksi vaan ainaiseksi! Ja pelkän satunnaisen, asuinpaikkaan liittyvän perusteen nojalla (vaikka joukossa ei olisi ainoatakaan jalostajan edes kymmenennen polven jälkeläistä). Tämä on epäeettistä mytologiaa.

c) luomun tutkimustulokset eivät ole tuotteistettavissa.
- Ovat tietenkin. Kyllä keksintöjen immateriaalioikeudet koskevat yhtä lailla myös luomualaa, jos jotain patentoitavaa vain saadaan aikaan. Luontaisrohtoihin jo lääketehtaatkin panostavat, koska niistä saa paljon pätäkkää vähäisillä sijoituksilla. Homepatian miljardibisness on toki ihan omaa luokkaansa tuotteistuksessa: mitä vähemmän sijoitetaan, sitä huikeammat voitot (”potensointi”)

Nimimerkki tpyyluoma kirjoittaa 26.2., että

a) luomussa ei ole tuholaismyrkkyjä eikä säilöntäaineita.
- Yleinen luulo, mutta perätön. Luomussa on usein käytössä vanhoja epäorgaanisia myrkkyjä, kun lakisääteinen taikausko estää turvallisten ja nopeasti hajoavien uusien (synteettisten) orgaanisten torjunta-aineiden käytön. Esimerkiksi myrkyllinen raskasmetalli, kupari, on pilannut suuren osan Sveitsin viiniviljelyrinteistä, ja luomussa sen käyttö aina vain jatkuu vuodesta toiseen.
- Mutta paljon pahempaa on, että luomukasvit ovat usein huonosti suojattuja (orgaaninen luonnontiede kielletty), joten niihin muodostuu enemmän myrkkyjä ( www.geenit.fi/HTkar902s.pdf www.geenit.fi/TS110603.pdf www.geenit.fi/KU110309.pdf www.geenit.fi/Kesakurp.pdf www.geenit.fi/MaisHome.htm ).

b) luomukasvikset tuppaavat maistumaan paremmilta.
- Myytti. Emme maistele ruokaa vaan ennakkoluuloa. Ruokaan ja terveyteen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa, osoitti psykologi Marieke Saher väitöskirjassaan Helsingin yliopistossa ( www.geenit.fi/LuomuMielik.htm). Luomu luulettaa helpoimmin, mutta kunnollisissa kaksoissokkokokeissa Sinä itse olet mauista hyvin todennäköisesti aivan muuta mieltä.

c)…kun ne ovat väkisinkin tuoreempia.
- Eivät todellakaan ole. Luomuperunat makaavat kaupassa niin pitkään, että ne ovat moninverroin useammin vihertyneitä kuin muut ( www.geenit.fi/KU110309.pdf). Kylmähyllyssä pilalle hyydytettyjen (ja usein muoviin pakattujen) luomuvihannesten kuntoa voi käydä tarkkailemassa monen monessa marketissa (alan ihmisten asiantunteva arvio on useimmiten: ”aika pilaantunut”). Toisaalta luomutomaatit ovat siksi toisinaan varsin kypsiä (jos vain sattuvat olemaan lämminhyllyssä), kun taas tavalliset espanjantomaatit ovat tänä talvena olleet usein kohtuuttoman raakoja.

d) useimmat laatuviinit
- ...eivät suinkaan ole luomua ("käytännössäkään"). Onneksi, sillä viinialalla se merkitsisi useimmiten steineriläisen antroposofia-uskonnon biodynamiikkaa (jossa uskomuksia on jopa enemmän ja ne ovat räikeämmin tieteen vastaisia kuin maallistuneessa "perusluomussa" – nojataan esimerkiksi tähdistä ennustamiseen eli astrologiaan).

Nimimerkki Vihreähkö kirjoittaa 26.2., että

a) patentti on omistusoikeus orgaanisiin (? onkos niitä muitakin) eliöihin.
- Ei ole. Patentti on hyödyntämisen ensioikeus 20 vuodeksi ( www.geenit.fi/MT270807.pdf www.geenit.fi/LahTiede250705.pdf www.geenit.fi/Vasabl040207.pdf ). Lajikkeita suojataan myös muilla vastaavilla järjestelmillä. Jos Stradivarius olisi patentoinut viulunsa, soisi nyt Kaustisillakin kauniimmin.

b) edistynein kasvinjalostusmenetelmä = ”paha” meksikolainen maatalousfirma.
- Myytti. Geenimuuntelu on nykybiologian tärkein tutkimusmenetelmä, jota käyttävät sadattuhannet elämän tieteiden tutkijat maailman yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

c) kaupallinen yritys yrittää rahastaa tuotteillaan.
- Totta. Niin ne tekevät kaikilla aloilla ja aina. Pitääkin. Mutta Monsantolla on esimerkiksi Amerikassa puoli miljoonaa farmaria asiakkainaan, ja väärinkäytösten vuoksi (viljelyä lupaa maksamatta) on oikeuteen mennyt vuosien varrella yhteensä 8 riitatapausta (jotka kaikki yhtiö on siellä voittanut). Varsin alhainen lukema (köyhäksi jää kapitalisti noilla "rahastuksilla"). On moisia väärinkäytöstapauksia monin verroin enemmän "perinteisten" kasvilajikkeiden puolella joka vuosi (on siis kaupattu tai viljelty vastoin UPOV-sopimuksen kasvinjalostajalle turvaamia oikeuksia). Täällä "lintukoto" Euroopassakin.

d) gm-lajikkeet eivät ole vähentäneet torjunta-ainekäyttöä.
- Outo myytti, jota vastustajat myyvät. Todellisuudessa hyvin suuria säästöjä viljelijöille ja ympäristölle on saavutettu – paljon suurempia kuin perinteisen jalostuksen puolella osataan juuri koskaan toivoa ( www.geenit.fi/MT110309port.pdf ). Mutta vielä paljon hienompia kestäviä lajikkeita on tulossa nobelpalkitun rna-häirinnän avulla ( www.geenit.fi/TTF130209.pdf s.11–20).

e) gm-tuotteen perimä jää ikuisesti luontoon.
- Ekologian vastainen myytti. Uuden jalostuksen geenit eivät poikkea populaatiogenetiikan ja ekologian suhteen mitenkään muista geeneistä.
- Jos saadusta geenistä olisi luonnonkasville hyötyä (mikä on varsin harvinaista), kasvi saattaa omaksua sen käyttöönsä. Sama pätee ihan jokaiseen seudulle uuteen geeniin (jollaisia perinnejalostuksen vuosisatoina on tuotu Suomeenkin maailman "eksoottisilta seuduilta" satojatuhansia). Kasville hyödyllisestä geenistä on kasville hyötyä, ei haittaa.
- Jos viljelykasviin jalostettu geeni on luonnonkasville luonnon oloissa haitallinen (kuten yleensä on asianlaita), se karsiutuu luonnonvalinnan tuloksena varsin nopeasti pois kasvin luonnonpopulaatioista.
- Nämä säännöt pätevät jokaiselle geenille, alkuperästä ja jalostusmenetelmästä riippumatta. ( www.geenit.fi/kjalym27.pdf www.geenit.fi/AgBioV060109.pdf ).

e) "rituaaliruokaa", joka on kasvatettu omituisten uskonnollisten oppien mukaisesti
- ...saa nimimerkin mukaan mieluusti myydä "pimein lyhdyin" pahaa-aavistamattomille kuluttajille? Mutta eikös heillä nyt pitänyt olla oikeus elintarviketurvallisuuteen, tietoon ja valintaan? Myytäköön siis, järkevin rajoituksin, mutta hieman rehellisyyttä voisi myyntipuuhaan kyllä toivoa ( www.geenit.fi/TS110603.pdf ).

Nimimerkki juulialla on 26.2. kirjoituksessaan muutama perätön väite:

a) tiedelehden tilaaja joutuu sovittamattomaan ristiriitaan, jos lehdessä on tiedettä.
- Täytyyhän myös elämän tieteiden tutkimustietoa saada tiedelehdestä Suomessakin. On sitä nykyisin Tieteessä jo varsin mukavasti – paremmin kuin eräitä vuosia sitten (jolloin lehti sai biologian osalta hävitä tanskalaiselle kilpailijallekin).

b) torjunta-ainekäyttö on lisääntynyt
- ...vaan kun ei gm-lajikkeilla. Torjunta-ainekäyttö on gm-lajikkeiden vuoksi vähentynyt roimasti varsinkin yökköskestävällä puuvillalla (vähintään puoleen, parhaimmillaan kymmenesosaan). Mutta myös rikkahävitettä kestävällä soijalla on saavutettu huomattavia ympäristöetuja ( www.geenit.fi/MT110309port.pdf www.geenit.fi/TTF130209.pdf s.41–46).

c) satotasot ovat laskeneet
- vaan kun eivät ole. "Hulluhan" huonompia lajikkeita viljelisikään (saati jos sato olisi puolet pienempi, kuten luomussa Suomessa). Viljelijät ovat rahanarkaa väkeä, sopii vain uskoa.
- Kasvinjalostuksessa kehitetään milloin mitäkin ominaisuutta, vuorollaan. Jos yhteen keskitytään liikaa, voivat jotkut toiset jopa kärsiä. Mutta maatalous on aina ollut taloutta, ja sen tuottavuus on 10000 vuodessa 10–30-kertaistunut. ( www.geenit.fi/VahSatoa.htm s.32–38 www.geenit.fi/EP101006LiiteIK.pdf ).

d) ...aiheuttaneet itsemurha-aaltoja Intiassa
- Myytti. Tosiasiassa muuntogeeninen puuvilla pelasti Intian puuvillateollisuuden ja pienviljelijöiden talouden ( www.geenit.fi/VahItsem.htm ). Ja vähentää viljelijöiden itsemurhia.
- Kestävyys suojaa viljelijää ympäristön ongelmilta – siispä vakuutusyhtiöt ovat jo ryhtyneet antamaan alennusta vakuutusmaksuihin kestäviä lajikkeita kasvattaville viljelijöille (Amerikassa, tietenkin).

Nimimerkki k kirjoittaa 27.2., että

a) voiko joku hallita lajikkeen ominaisuuksia, jos ne ovat dominoivia ja vapaasti valtaamassa elintilaa.
- Kaksoisvirhe (vastustajien aarteistosta). Ihan kaikki jalostusominaisuudet, yhtä hyvin perinteisessä kuin uudessa jalostuksessa, ovat vallitsevia (dominoivia) tai peittyviä (resessiivisiä) tai eriasteisesti välimuotoisia.
- Ja genetiikassa 'vallitseva' tarkoittaa jotain vallan muuta kuin elintilan valtailua (kuten netin uskonyhteisö luulee). Genetiikan peruskurssi varmaan auttaisi... (ei ihan mahdu tähän). Eli: kirkasta humpuukia tuokin, pelottelun tarkoituksessa.
- Juuri dominoiva geeni on muuten kaikkein helpointa poistaa populaatiosta (kerralla ja lopullisesti) yksinkertaisella mendelistisellä valinnalla... Jalostajat tekevät tätä leipätyökseen joka vuosi.

Nimimerkki Unohda kaikki jne. kirjoittaa 7.3., että

a) ensimmäisen polven gm-lajikkeet tehtiin vain markkinoille, ilman ympäristötavoitteita.
- Kukapa tietää. Mutta faktat ovat silti tärkeitä: nämä perinteiset muuntogeeniset lajikkeet ovat tuoneet – jotkut aika, jotkut hyvin – paljon etuja myös ympäristölle, ei vain kolmiyhteisesti viljelijän, kuluttajan ja jalostajan kukkarolle. Moralisointi on toki oma leipälajini, mutta tosiasiatkin on hyvä tunnustaa.

P.S. Anteeksi, että kirjoitan nimelläni.

Horizontal

Tieteelliset totuudet tämänkin asian tiimoilta ovat perin ristiriitaiset, koska gm-firmat tietenkin pyrkivät muokkaamaan mielikuvia myönteiseen suuntaan (markkinointia ja mielikuvamarkkinointia. Toisenlaistakin totuutta osoittavia tutkimuksia maailmalla liikkuu, mutta kuten aikoinaan radio ja televisio osoittivat mahtinsa kaupallisessa toiminnassa, nyt samoin nettiä on opittu käyttämään laajamittaisesti markkinointiin, informaation peittämiseen disinformaatiolla, kriittisen äänen leimaamiseen milloin milläkin epätieteellisellä argumentilla - tämä yleisesti viittaamatta mihinkään yksittäiseen. Nykyinen internet jos jokin, on pullollaan asiaa sekä puolesta että vastaan, lähes käsiteltävästä asiasta riippumatta, mutta ilmastonmuutos kelvannee esimerkiksi. Kovin vähän on ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutosta tieteellisesti perustelevia artikkeleita, mutta hyvin paljon löytyy toisiinsa tukeutuvia mielipidekirjoituksia.

No niin, pienen mutkan kautta asiaan - luomuruoka vs geenimuunneltu. Tärkein on minusta kokonaan unohdettu - ruoan terveellisyys.

Tieteellisiä ja riippumattomia tutkimuksia tarvittaisiin, sellaisiin on vain hyvin vaikea törmätä, koska bisneslobbarit eivät ole kiinnostuneita romuttamaan mahdollisia terveysmielikuvia. Kuvaavaa ehkä kuitenkin on, että EU-tasolla tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan väestö pääsääntöisesti suhtautuu geenimuunteluun kielteisesti - eikä kyse ole tieteen vastustamisesta, sillä vastustus kohdistuu vain geenimuunteluun, ei juurikaan muuhun uuteen tekniikkaan tai uusiin sovelluksiin. Mielenkiintoista on sekin, että enemmän kouluja käyneet ovat kaikkein eniten geenimuuntelua vastaan. Voidaan tietty spekuloida, että koulutetummat ovat varakkaampia ja heillä on varaa ostaa luomua. Voinee kuitenkin väittää, että koulutettu myös tietää tieteestä pääsääntöisesti enemmän ja kaiketi koulutettukin haluaa syödä terveellisesti.

Yhteen asiaan Tammisola ei jostain syystä ota kantaa - epigenetiikkaan, siihen miten syöty ruoka vaikuttaa elimistössä esimerkiksi hormoneihin, jotka puolestaan vaikuttavat geenien toimintaan. Syöty ruoka tosin vaikuttaa geenien toimintaan ilman hormoneitakin.

Tärkein eli kiistaton näyttö geenimuunnellun ruoan terveellisyydestä puuttuu ja sen mukana kaikki. Ja niin kauan kuin väestö keskimäärin vastustaa geenimuuntelua, markkinointi piilottaa geenimuuntelun (se nyt vaan ei satu olemaan markkinavaltti) ja tavallisen kuluttajan ainoa mahdollisuus on syödä luomua halutessaan välttää geenimuuntelua. Tästä yksinkertaisesta syystä luomu on piikki geenimuuntelun lihassa.

Horizontal

"Unohda kaikki, mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta.
Gm-vapaata luomua läheltä vähillä pakkauksilla kangaskassissa kotiin tuotuna."

Ensimmäinen virke kehottaa unohtamaan loput, oletettavasti väärinä olettamuksina.

Jos unohdetaan gm ja luomu (käsittelin aihetta yllä), niin
1) paljon pakkauksia on parempi kuin vähän pakkauksia?
2) kaukaa on parempi kuin läheltä?
3) muovikassi on parempi kuin kangaskassi?

Lienen lukenut huonosti, mutta vain kolmoskohta on perusteltu ja tosiaan, muovikassi saattaa joissain tapauksissa olla ekologisempi, ei kuitenkaan aina. Riippuu paljon siitäkin kuinka kauan kassia käyttää eli kauanko kassi kestää kauppakassina, valmistamiseen käytetystä energiasta ja materiaalista, sillä tilkuista tai matonrähjästä kyhätty kassi asiantuntevasti kestäväksi tehtynä lie varmasti ekologisempi kuin muovikassi.

Sen sijaan kohdat 1 ja 2 vaatisivat pintapuolista syvällisempää perustelua auetakseen meikäläiselle. Tieteellisen todistelun puuttuessa en katso voivani muuttaa mielipidettäni - lähellä tuotettu (ehkä jopa omalla vuokrapalstalla) ruoka lie ekologisempaa kuin kaukaa rahdattu ja että moninkertaiset kertakäyttöpakkaukset rasittavat luontoa enemmän kuin kestävät monikäyttöiset astiat. Toki kertakäyttöinenkin astia voi olla suht ekologinen ja esimerkkinä mieleeni tulee lautasena käytettävä kasvinlehti, jonka voi aterian lopuksi syödä. Kaatopaikoille ja meriin päätyvä muovijäte ei vaikuta kovin ekologiselta, vaikka osa merien eliöistä on pystynytkin käyttämään muoviroskaa kasvualustanaan.

Näin ollen ei voine kuin todeta, että otsikon viestille kaiken ekologisen unohtamisesta ei ole (juuri) mitään perusteita.

Teemu

En noista vihanneksista tiedä, mutta Argentiinalainen naudanliha on kiistatta noin tuhat kertaa parempaa kuin mikään Suomalainen, ja itse uskoisin että johtuu siitä että se on hyvinkin luomua (jos on siis paikallisia uskominen).

Eli sen sijaan että lehmät syö navetassa rehua niin ne lompsii Pampalla ja popsii ruohoa yms.

Tän lisäksi niillä on kuulemma ollut soijan kanssa ongelmia, että imee kaikki ravintoaineet maaperästä. Ilmeisesti kyse on siis tuosta gm-soijasta.

Ja tuosta vinkkelistä tuon lihansyönnin syyllistäminen vaikuttaa oudolta - ts. eikös esim Euroopassa muutenkin jo tuoteta ihan törkeenä ylituotantoa, jota sitten työnnetään tukiaisin 3.:n maanosan maihin tai kannetaan kompostiin?
Mihin sitä lisäpinta-alaa siinä enää tarvitaan? Ts. älä syö lihaa kun niillä resursseilla voisi tehdä 10x ylimäärästä ruokaa, joka päätyy kompostiin. Kuulostaa fiksulta. Ei varmaan kannattaisi ratkaista oikeita ongelmia ensiksi, kuten esim. köyhyys joka aiheuttaa liikakansoitusta yms. turhaa.

Marko Hamilo

Horizontal:

1) paljon pakkauksia on parempi kuin vähän pakkauksia?
2) kaukaa on parempi kuin läheltä?
3) muovikassi on parempi kuin kangaskassi?

1) Paljon pakkauksia voi olla parempi kuin vähän pakkauksia, jos pakkaukset säilyttävät elintarvikkeet paremmin ja hävikkiä tulee vähemmän. Pienetkin hyödyt hävikissä yms. kumoavat helposti lisäpakkauksien ympäristöhaitat, koska pakkauksien ympäristöhaitat ovat niin pienet.

2) Kaukaa on parempi kuin läheltä, jos kaukana tuotanto on edes jonkin verran ympäristöystävällisempää - koska kuljetusten osuus ympäristöhaitoista on varsin pieni.

3) Muovikassi, joka päätyy parin kauppa- ja pullopalautuskierroksen jälkeen sekajätteen roskapussina kaatopaikalle ja parhaassa tapauksessa ei edes vapauta siellä hiiltä ilmakehään (toisin kuin biohajoava muovikassi), on ympäristöhaitoiltaan yhdentekevä.

Teemu: "Mihin sitä lisäpinta-alaa siinä enää tarvitaan? Ts. älä syö lihaa kun niillä resursseilla voisi tehdä 10x ylimäärästä ruokaa, joka päätyy kompostiin."

Pari vuotta sitten ongelma tuntui olevan vielä ylituotanto, mutta kaikki on muuttunut. Maailman peltoalan kysyntä on aika tiukalla johtuen aasialaisten ruokatottumuksien muuttumisesta lihaan ja maitotuotteisiin päin sekä biopolttoaineista.

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1011&vl=2008

Mutta tuo peltoalan säästäminen nyt ei muutenkaan ollut minun alkuperäinen argumentti, vaan siitä keskustelu syntyi täällä kommentoijien väärinymmärryksestä. Luomutuottajat usein vertaavat ympäristöhaittoja hehtaaria kohden, jolloin luomu näyttää hyvältä. Kun tarkastelu tehdään tuotettua tonnia kohden, luomu ei enää olekaan ei-luomua parempaa. Sen lisäksi luomu vaatii enemmän peltohehtaareita, mutta se on sivuseikka.

Ja se lihantuotannon syyllistäminen liittyy siis nyt ennen kaikkea ilmastovaikutuksiin eikä ruoan riittävyyteen.

Horizontal

1. Tottahan monet käärekerrokset voivat parantaa tuotteen säilyvyyttä, mutta ne voivat myös huonontaa sitä - riippuu tuotteesta ja käytetyistä kääreistä.

2. Kuljetusten osuus ympäristöhaitoista on pieni, hmm... onko se?

Ehkä kuljetusten osuus on jollain laskentatavalla pieni, mutta siihen liittyy monta asiaa, kuten pakkaukset, mitä pitemmälle ja kauemmin aiotaan kuljettaa, mitä enemmän tuotetta matkan aikana käsitellään, siirretään kuljetusvälineestä toiseen, sen monimutkaisempaa paketointia vaaditaan, etenkin ruoasta puhuttaessa.

Toiseksi, espanjalainen ja suomalainen tomaatti eivät välttämättä ole vertailukelpoisia. Nimittäin Suomessakin pystyy kasvattamaan tomaatteja, vaikkei ehkä ihan koko vuotta, niin suuren osan vuotta erittäin vähällä energiakulutuksella, verrattuna kuljetusten vaatimaan energiakulutukseen. Nykykuluttajat on vain turhaan totutettu siihen, että tuoretta tomaattia pitää olla saatavana ympäri vuoden - ei tarvitse.

Verrattaessa keskitalvella syötäviä tomaatteja, verrataan ympäristön kannalta vääriä asioita, kun Suomessakin kasvatettua vihannesta/juuresta ja muuta on mahdollista syödä keskellä talveakin, ilman moninkertaista paketointia ja ilman pitkiä rahtimatkoja. Varastointia silloin toki tarvitaan, mutta rahtikin on varastointia, kyse vain on liikkuvasta varastosta, joka systeemistä ja kustannuksien laskentatavoista riippuen voi olla hyvinkin edullinen tapa varastoida. Ympäristöystävällisyys on usein kuitenkin eri asia kuin tuotannollinen tehokkuus.

Suuri elintarvikebisnes toki suosii kasvatuksen keskittymistä sinne missä se on mahdollista tauotta ympäri vuoden. Ympäristön tai kuluttajan etu ei kuitenkaan ole aina sama kuin bisneksen etu. Pienviljelijät ja luomu eivät ole suuren bisneksen etu, mutta ihan maalaisella arkijärjellä ajatellen, ne ovat kuluttajan ja ympäristön etu. Tai mielelläni toki luen riippumattomista tutkimuksista, joissa kiistatta todetaan, että pienviljely tuhoaa ympäristöä enemmän kuin keskittynyt suurtuotanto.

Hiili ja hiilidioksidi ovat edelleen jonkinlainen muotipeikko, ilmeisesti ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemiskonseksuksesta johtuen. Tietääkseni tieteellisiä todisteita ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä ei vieläkään ole. Niin tai näin, ympäristön- ja luonnonsuojelua pitää lisätä. Nykymenon huono puoli on kuitenkin se, että pyrkimys ei todellakaan ole vähentää kulutusta tai edes energian käyttöä, vaan koko ajan pyritään kasvattamaan tuotantoa, bruttokansantuotetta jne. suuren bisneksen ja valtiontalouksien ehdoilla, josta hiilidioksidipäästökauppa on hyvä esimerkki.

Vielä lyhyesti: hiilidioksidi ei ole saaste, sen sijaan on monia muita saasteita, sellaisia, jotka oikeasti haittaavat eliöstöä ja tuhoavat luontoa. Soisin mielelläni puututtavan saasteongelmiin ja puhuttavan niistä enemmän - mutta sekään ei ole kansainvälisen suurbisneksen etu.

Raili Leino

suomalaisen ja espanjalaisen tomaatin vertailussa pitää ottaa taseeseen mukaan sekin, että tomaatti kasvaa useimmiten kasvihuoneessa myös espanjassa. Lämmityskulut voivat olla pienemmät kuin suomessa, mutta toisaalta vedestä on monilla seuduilla kova puute. Vertailut ovat oikeasti monimutkaisia.

Ekologisinta taitaisi olla syömättä tuoreita tomaatteja talvella. Tyydytään säilöttyihin. Niin ne italiaanotkin näyttävät tekevän...

Maura Ryömä

Kanariansaarilla on kuulema hyvinkin lämmintä silloin, kun Suomessa on talvi eli siellä siis ei tarvitse juuri kasvihuoneita lämmitellä. Kanariansaaret kuuluvat Espanjalle.

Jussi Tammisola

Nimimerkki Horizontal kirjoittaa 17.3., että

a) Tieteelliset totuudet ovat ristiriitaisia
- Tämä on sitä liiankin tuttua ”aatteen” moniarvoista ”totuus”käsitystä: jokaiselle jotakin. Luonnontieteissä asia on paljon yksinkertaisempi – päätelmät perustuvat tutkimustuloksiin. Asiaa ymmärtävät ammattilaiset tarkentavat kunkin tieteen näkemystä kaiken aikaa uudelleen. Muilta se ei onnistu.

b) Maailman sadattuhannet biotieteilijät – nobelistit, tiedeseurat, tuhannet biologian tiedejulkaisusarjat – ovat ”firmojen juoksupoikia”
- Tämä väittämä on tieteenvastaisen yhteisrintaman perustyökaluja. Mutta toki ”sitä itseään” eli ”luomulannoitetta”.
- Mistäs ne biologit löytyvät, jollei biologeista ( www.geenit.fi/25Nobel.pdf ). Bongareita kyllä riittää (mutta bongailu ei ole biologiaa – ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pettymykseksi).

c) Tieteellisiä ja riippumattomia tutkimustuloksia tarvittaisiin
- Kunhan eivät ole niitä ’tieteestä riippumattomia’, netin uskonyhteisöistä…
- Yli 6 000 geenimuuntelun turvallisuuteen liittyvää tiedejulkaisua on kerätty Biosafety Biobliographic Databasen (ICGEB) tietokantaan kaikkien saataville ( www.icgeb.org/~bsafesrv/databases/databases.html ). Julkaisut ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa (laatuvarmistetuissa) tieteellisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1990 lähtien.

d) EU-tasolla tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan väestö suhtautuu…
- Tästäkin tutkimuksesta levitetään laajasti ”kotikutoisia” väitteitä. Itse asiassa ihmisten geenipelot ovat lientyneet tasaisesti tällä vuosituhannella ( www.geenit.fi/Geenit2008.pdf ). Ja tietämätön pelkää eniten…

e) Epigenetiikasta pitäisi puhua
- No joo. Kiinnostuin itse ilmiöstä ensimmäisten joukossa. Vielä aikaisemmin puhui tosin Lysenko, Stalinin oppimestari – mutta perättömiä. Kovin löysiä ovat nämä puheesi ilmiöstä. Se on vain a) normaalia geenitoiminnan säätelyä, ja b) perinteisen (1960-luvun) ’äidinvaikutuksen’ päivitetty vaihe.
- Tilapäisillä ilmiöillä ei ole juuri käyttöä jalostuksessa. Hyöty häviää olojen muuttuessa, eikä sitä voi siirtää eteenpäin risteytyksillä. ”Toisen luokan pikkumuuntelua”, ei oikeasti periytyvääkään. Viinitilallisten kymmenet ”omatekoiset viritelmät” parhaista rypälelajikkeista ovat tällaista epigeneettistä muuntelua – tilapäistä hienosäätöä, ei todellista etenemistä jalostustyössä.

f) Luomu on piikki geenimuuntelun lihassa
- Jäitä hattuun. Luomussa biologeja harmittaa vain taikausko – ja kampanjointi tiedettä vastaan (HS 28.3.2009).
- Geenimuuntelu on yksi biotutkimuksen tärkeimmistä menetelmistä. Se ei ole toimija eikä mitään mieltä.
- Sen sijaan ei jää epäselväksi, että uudehko genetiikka on – käsittämätöntä – puukko luomuihmisen sydämessä. Tätä ei biologi voi ymmärtää. Eikä agroekologian professori Juha Heleniuskaan. Hän ehdotti Maataloustieteellisen seuran seminaarissa, että luomuväki alkaisi pohtia, ominaisuus ominaisuudelta, mitkä jalostettavat ominaisuudet (jalostusmenetelmistä riippumatta) sopisivat luonnonmukaisuuden aatteeseen.

g) Kiistaton näyttö jalostettujen gm-kasvien terveellisyydestä puuttuu
- Uskottelua. Näyttö on monin verroin vankempaa kuin koskaan ravinnon tuotannon historiassa (ennen ei kasvilajikkeen turvallisuudesta tiedetty juuri mitään). Se on se rankka säädäntö (ja puhtaammat menetelmätkin)… ( www.geenit.fi/EP101006LiiteIK.pdf, www.geenit.fi/TP090109.pdf s. 6-7, 57, 62-66, 85, 86).
- Kasveja osataan nyt jalostaa terveellisemmiksi: parantaa ravintoarvoa ja makua ( www.geenit.fi/TP090109.pdf s.14-20, 24-25, 34-39, 49-56, 69-70, 74) sekä vähentää allergeeneja (www.geenit.fi/AArua303.pdf , www.plantphysiol.org/cgi/reprint/132/1/36 ) ja myrkkyaineita ( www.geenit.fi/MaisHome.htm , www.geenit.fi/TP090109.pdf s.8, 24-28, 39, 48-54, 56, 64).

Horizontal

En kykene tarjoamaan vastaavaa määrää linkkejä, mutta vastailen silti parhaani mukaan.

a) Ammattilaiset toki tutkivat ... jostain syystä gm-asioissa kaikki kriittisiä tuloksia saaneet tutkijat on leimattu hörhöiksi. Pahimmillaan näyttäisi kyse olevan bisneksen pönkittämästä gm-uskosta ihan ilmastonmuutokseen liittyvän uutisoinnin tapaan - joka nyt ilmeisesti on vähän muuttunut, kun auringon lämmitysteho jostain kumman syystä onkin vähentynyt. Ilmasto muuttuu ja vaihtelee ilman ihmistäkin, samoin geenit muuttuvat vaikka ammattilaiset eivät pyrkisikään niitä muuttamaan.

b)Allekirjoittaneita tiedemiehiä löytyy reilu 3000, joista peräti 250 nimeä saa näkyviin
http://www.agbioworld.org/PHP/index_search.php?alpha=Q

Sivun päivittämättä jättäminen ja nimien tahaton tai tahallinen piilottaminen ei ainakaan lisänne uskottavuutta, mutta itse vetoomus
http://www.agbioworld.org/declaration/petition/petition.php
on tietenkin kaunista kieltä ja kauniilla ajatuksilla kuorrutettu, lainaus:
"Our goal as scientists is to ensure that any new foods produced from recombinant DNA are as safe or safer than foods already being consumed."

Mitä erinomaista tiedemiehet nyt sitten ovat tehneet varmistaakseen, että kuluttaja ei jää bisneksen hampaisiin?
Vetoomus kaiketi vaatisi jotain erityisiä toimiakin - normaaliin verrattuna - miksi muuten ollenkaan allekirjoittaa.

AgBioWorld on lyhyesti tunnettu gm-lobbari, joten halutessaankaan sieltä ei löydä mitään gm-kriittistä - vai eikö gm-tekniikoista sitten löydy yhtään mitään kritisoitavaa?

Ja miten tähän kohtaan sopii tieteessä kauan vallinneen 'viisaan varovaisuuden' periaatteen heittäminen romukoppaan 'riittävän vastaavuuden' tieltä? Tekivätkö tiedemiehet jotain varmistaakseen uudella tekniikalla tehtävien tuotteiden turvallisuuden? Ei se ainakaan periaatteiden romuttamisessa näkynyt ...

c) Tarkennan, tai minusta näytti siltä, että ICGEB on pieni kokoelma nettilinkkejä, joiden takaa mainittujen tietokantojen löytäminen ja tutkimuksiin tai edes niistä kirjoitettuihin artikkeleihin kiinni pääseminen vaikutti perin työläältä ja hankalalta. Referenssinä ICGEB-linkki ei siis ollut kummoinen ... mihin lie pieni Suomi unohtunut jäsenmaiden listalta.

d) Olen käsitellyt Euroopan kuluttajia kertaalleen jo toisaalla joten vastaan viittaamalla sinne
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?PHPSESSID=65a6ac4d6b4424a85b99e89...

e) Epigenetiikka aiheuttaa vain tilapäisiä muutoksia? Vahvasti sanottu, kun ottaa huomioon, että geenitekniikan tutkimus on vasta saatu suuremmassa mitassa alkuun. Käsittääkseni joidenkin kaksostutkimusten perusteella on jo tultu tulokseen, että ympäristö (jonka osa syöty ruoka on) muokkaa geenejä. Lie jokin tutkimus, jolla perusteella geenimuutokset ovat väliaikaisia?

f) Geenitekniikka ei ole puukko luomun sydämeen, sillä geenitekniikkaa on Suomessakin menestyksellä käytetty perinteisen kasvinjalostuksen apuna. Vaikka käytetään geenitekniikoita, seurauksena ei tarvitse olla geenimuunneltuja lajikkeita. Eri asia miten luomu määritellään, voiko geenitekniikan avulla tuotettua geenimuuntelematonta lajiketta käyttää luomuviljelyssä? Minun mielestäni mitään estettä ei pitäisi olla.

g) Vaikka säännöt ovatkin jossain määrin tiukat, niin pitääkin olla jotta homma ei karkaisi täysin bisnesvetoiseksi, niin varovaisuusperiaatteen romuttaminen kertoo myös sääntöjen löysentymisestä.
Säädäntö sinänsä ei vielä anna mitään terveellisyystakeita, vaan myös tutkimuksen ja valvonnan pitää toimia. Eikä mikään tietty menetelmäkään takaa terveellisyyttä, mutta luomun etuna vielä toistaiseksi kuitenkin on käyttökokemukset huomattavasti pitemmältä ajalta.

Viitteet puolueettomiin terveellisyystutkimuksiin antavat odottaa itseään. Myönnän, en kahlannut kaikkia linkkien (ja niiden takana olevien linkkien takana olevia linkkejä jne.) takana olevia linkkejä.

Jussi Tammisola

OIKEA HS-PVM OLI 29.3. LINKKI SIIHEN TOIMII VASTA MA

Hei! Hamilon blogia vedätetään nyt vinoon. Blogikirjoituksen aiheena olivat yleiset uskomukset ruokien ekologisuudesta. Peitenimellä Horizon tuodaan nyt mukaan suuri joukko muita uskomuksia aivan muista asioista – ns. litania – suoraan ”Geenivapaa Suomi”-kampanjasta ( www.geenit.fi/Ilkka260309port.pdf ).

Se on jo aivan toinen ”keskustelu”.

Hurlumhei-väitteitä on nopea esittää, ja niitä mahtuu pieneenkin tilaan suuri joukko. Kampanjoiden koeteltu taktiikka perustuu siihen, että väitteistä vain kaksi ehditään oikaista (sillä tieteen perusteiden selostaminen asianmukaisesti ei-ammattilaisille vie tilaa kymmenkertaisesti). Kaksikymmentä jää siis aina korjaamatta ja muhimaan ”luomulannoitetta” ihmismieliin.

Niin loputtoman tylsää kuin jahnaaminen ”tieteenulkoisista” ilmiöistä olisikin, maltan ohittaa kiusauksen.
- Vain pari detaljia vielä ”kiellon päälle”, kumminkin…

a) epigeneettiset ilmiöt
- …ovat tilapäisiä, ”päälle liimattuja”, palautuvia geenin toiminnan muutoksia, kuten nimikin kertoo (’epi’ = päällä oleva, lisä-). Muutos voi säilyä eri eliöillä eripituisia aikoja, oloista riippuen. Geenin toiminta-aktiivisuuteen vaikuttavat usein sen pintaan tarttuneet metyyliryhmät. Niitä kertyy tai irtoaa monesti ulkoisten olojen vaikutuksesta, kuten kerroin Hesarin Tiedepalstan jutussani vuonna 2004 ( www.geenit.fi/HSTKas110804.pdf ).
- Genetiikkaa vieroksuvat aatteet (1950-luvulle asti lysenkolaisuus [Neuvostoliitossa], nykyisin uudet ”holismit”, kuten Ho-holismi) hakevat epigenetiikasta tukea elämänkatsomukselle ”hankittujen ominaisuuksien periytymisestä”. Heikoksi jää.
- Joku jalostajakin saattoi aluksi innostua. Mutta tilapäisen ilmiön hyödyntämisen mahdollisuudet ovat jääneet vähäisiksi. Agrologi Lysenko onnistui hankittuja ominaisuuksia ”periyttämällä” jalostamaan laajoja nälänhätiä ja lopulta romahduttamaan biologian lisäksi myös neuvostovaltion maatalouden.

b) huonoja tutkimuksia on arvosteltu
- Tämä kuuluu tosiaan tieteen ydinperustaan. Erona uskomuksiin tiede on itsekorjaavaa, paljolti juuri kriittisen työtapansa ansiosta.
- Itse jouduin esimerkiksi ampumaan alas luontaisväkeä laajasti innostaneen ankan ”aspiriinivihannesten” terveellisyydestä – työ oli menetelmiltään uskomattoman kehno, eikä siitä voitu saada minkäänlaisia tieteellisiä tuloksia: www.geenit.fi/HTkar902s.pdf .
- Usein on ollut kyse pelkistä esikokeista, joista ei kunnollista näyttöä voida yleensäkään saada. Niissä koesuunnittelu on tyypillisesti niin puutteellinen (mm. tieteelliset kontrollit lähes puuttuvat), ettei väitetyistä asioista voida tehdä päätelmiä lainkaan (mikä pistää silmään vanhalle biostatistiikan opettajalle). Aika usein myös tulosten tulkinnassa esiintyy alkeellisia todennäköisyyslaskennan väärinkäsityksiä.
- Esikokeita tehdään kaikissa tutkimusryhmissä. Niillä haarukoidaan ongelmaa sen verran, että nähdään, kannattaako kunnollista tutkimusta asiasta edes suunnitella. Vastuulliset tutkijat eivät esikokeita julkaise, sillä niistä voidaan perin harvoin tehdä pitäviä päätelmiä.
- Kun asiaa sitten selvitetään kunnollisesti suunnitelluilla, varsinaisilla tutkimuksilla, esikokeen oudot tulokset osoittautuvat yleensä näennäisiksi. Jokaisella tutkimusryhmällä on tällaisia harmillisia kokemuksia – mutta biotutkijat osaavat silti olla tyytyväisiä edes siitä, ettei humpuuki ehtinyt sentään levitä maailmalle.
- On sellaistakin jo nähty, että toisten tekemiä tutkimuksia on julkaistu jälkeen päin uudelleen, omissa nimissä (!), vaikkakin tilastollisen päättelyn ”periaatteita ymmärtämättä” (tai: petkuttaen?) ( www.geenit.fi/Mais220307.pdf ). Tiedeyhteisö joutuu tietysti arvioimaan tällaisen toiminnan pätevyyttä ja eettisyyttä – saatuaan lopulta tiedot ulottuvilleen ( www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178621165358.htm ).
- Yleensä maailmalla kierrätetyt ”aatteelliset” vedätykset voi helposti tunnistaa jo tieteen etiikan rikkomisesta: väitteet on laitettu levälleen maailman mediassa ennen kuin tutkimus on edes asianmukaisesti julkaistu tiedelehdessä (eli saatettu tiedeyhteisön ulottuville).
- ”Tiedettä lehdistötilaisuuksilla” on tämän syöpäkasvaimen jo vakiintunut nimike.
- Biologian tiedejärjestöt ovat näitä ”media”tutkimuksia analysoineet jälkeen päin normaalien tiedeperiaatteiden mukaisesti, ja heppoisiksihan ne ovat vuosien varrella osoittautuneet melkein aina.
- Tiede on (ja sen täytyy olla) aika ankaraa. Tiedon edistys ja ihmiskunnan turvallisuus ovat sen varassa. Lepsuudelle jää tilaa muualla.

c1) Kaikki biovetoomuksen allekirjoittajat (25 nobelistia ja 3400 muuta biotutkijaa) eivät näy yhtaikaa vetoomuksessa
- Tosiaan: sivunvaihto ei enää toimi. Olisiko geeneistä vapaa kommando saanut hakkeroiduksi (allekirjoittajia oli yli 6000, mutta puolet saatiin aikaisemmin häviämään)? Asiaa selvittää prof. Prakash, proteiinibataatin kehittäjä ( www.geenit.fi/TP090109.pdf s.73-74).
- Nobelistit (muutaman vuoden takaa) ovat tässä: www.geenit.fi/25Nobel.pdf
- Turhaa on noita nobelistejakaan silti aivan pikkutarkasti laskeskella, sillä luvut muuttuvat kaiken aikaa. Geenimuuntelulle tulee näet yhä useammin nobeleita: www.geenit.fi/NobelGm.htm .

c2) ”Puheeksi jäävät, mitään tehdä”, peitenimi toivehtii.
- Biovetoomuksen ensimmäinen allekirjoittaja on nobelisti, kasvinjalostaja Norman Borlaug. Hän on pelastanut enemmän ihmishenkiä kuin kukaan toinen ihmiskunnan historiassa, satoja miljoonia ( www.geenit.fi/ALba9203.pdf ). Maailman vehnän hän pelasti juuri (jo toisen kerran) romahtamasta tuhoisaan ruostesienitautiin ( www.geenit.fi/VehRuos.htm , www.geenit.fi/TP090109.pdf s.32-33).
- Kolmannen maailman ruokakasvien ravintoarvoa jalostetaan paremmaksi ( www.geenit.fi/TP090109.pdf s.14-15, 50, 52-56) kansainvälisissä kehitysohjelmissa, kuten Kultainen riisi ( www.goldenrice.org , www.geenit.fi/TP090109.pdf s.14-15) ja Biokassava Plus ( http://biocassavaplus.org , www.geenit.fi/TP090109.pdf s.53-55). Geenivastustajat panostavat näiden humanitaaristen ohjelmien kitkemiseen (HS 29.3.2009, www.geenit.fi/HS290309.pdf ).

d) Uudet tuotteet ovat turvattomampia kuin vanhat
- Tuo on vain tietämättömyyttä tieteen historiasta ja elintarvikkeista. Vanhojen turvallisuudesta ei tiedetty juuri mitään (eikä voitukaan tietää). Esimerkiksi mutaatiotestit kehitettiin vasta äskettäin (Ames, www.geenit.fi/amesgold.pdf ).
- Uudet elintarvikkeet ovat vähintään yhtä turvallisia tai turvallisempia: www.geenit.fi/EP101006LiiteIK.pdf , www.geenit.fi/HSTKas110804.pdf , www.geenit.fi/Euc1989.pdf , www.geenit.fi/ItalTdJarj.htm , www.geenit.fi/SaksanTdAkatLiitto1104memorandum_green_biotechnology.pdf , www.geenit.fi/USATiedeNeuv270704.pdf .
- ”Vanha” homemaissi ei ole hyväksi ( www.geenit.fi/MaisHome.htm ), eikä ”vanhan ajan” ( www.geenit.fi/MaatPer.pdf ) tai ruton syömä ( www.geenit.fi/TP090109.pdf s.34-38) peruna, saatikka kärsinyt (menneen ajan) kesäkurpitsa ( www.geenit.fi/Kesakurp.pdf ). Tätä listaa biologialla kyllä riittää…
- - - - -
P.S. Hyvästiksi vain yksi eettinen kysymys:
- Kannattaisiko kloonaus sittenkin kieltää netissä (vaikka tieteessä kloonauskielto olisikin vaaraksi)? Samat noin puoli tusinaa ”aktivistia” kloonaavat näet itseään kaikille foorumeille kirjavin peitenimin. Tiedettä voidaan sillä keinoin torjua huomaamattomammin, ”sivusta-ammuntana” ja pimein lyhdyin.

Biologiassa tämä on loisten taktiikka. Tiedettä ei näinä vuosisatoina tehdä nimimerkeillä – eikä siitä keskusteluakaan pitäisi jättää hämärähenkilöiden armoille.

Horizontal

Tammisola kirjoitti:
"Samat noin puoli tusinaa ”aktivistia” kloonaavat näet itseään kaikille foorumeille kirjavin peitenimin. Tiedettä voidaan sillä keinoin torjua huomaamattomammin, ”sivusta-ammuntana” ja pimein lyhdyin.

Biologiassa tämä on loisten taktiikka. Tiedettä ei näinä vuosisatoina tehdä nimimerkeillä – eikä siitä keskusteluakaan pitäisi jättää hämärähenkilöiden armoille."

Niin, ei ole mikään muuttunut. Kriittisen äänen mollaaminen epämääräisellä viittauksella loisiin ja suoralla väitteellä henkilön persoonasta/motiivista, ilman vähäisintäkään tietoa ... sekä siis keskustelun vetämistä lopullisesti vinoon. Mielenkiintoista ei olekaan se miten kirjoitukseeni vastattiin vaan se mihin kommentteihini jätettiin tyystin vastaamatta. Mutta koska keskustelu asiasta on ilmeisen mahdotonta, turhahan sitä voi olla jatkaa, josta syystä julkinen keskustelukaan ei ottane kunnolla tuulta alleen ... joka on jälleen kansainvälisen jättibisneksen etu, mutta ei kuluttajan etu.

Jokunen kommentti lie silti paikallaan.

Humanitarian ja kvartaalitalouden sekoittaminen toisiinsa ei anna kovin hyväntahtoista vaikutelmaa, vaikka toki myös bisnestä on monenlaista, häijyn häikäilemätöntä ja sitten enemmän tai vähemmän molempien, sekä toimittajan että asiakkaan, etuja huomioivaa.

Turhaa taitaa ollakaan mainita tutkimuksista, joissa ongelmia on löydetty - onhan ne monelta taholta lytätty pätemättömiksi. Kuvaavaa kuitenkin on, ettei kyseisiä tutkimuksia tietääkseni ole yritettykään tehdä uudestaan ja paremmin, mutta silti puolueettomasti. Lukuisista linkeistään huolimatta Tammisola ei edelleenkään onnistu viittaamaan tutkimukseen (tai onnistuu piilottamaan ne moninkertaisten linkityksien taakse), jossa terveellisyysväitteisiin saataisiin vahvistuksia. Samoin kuvitelmat mahdollisesti joskus laajasti hyötykäyttöön saatavista kasvilajikkeista, joiden uusista ominaisuuksista oikeasti olisi hyötyä, uutisoidaan kuten niitä jo käytettäisiin, vaikka monesti uutisen taustoja tarkemmin tutkien huomaa, että on vasta löydetty geeni, jonka soveltamisesta toivotaan hyödyttävän ja jonka ominaisuuden siirtämisessä toiseen kasvilajiin toivotaan onnistuttavan. Paljon on siis suuria puheita ja toiveita, ei juurikaan näyttöä nimenomaan parantuneista ja terveellisemmistä ominaisuuksista, jotka hyödyttäisivät myös pienvlijelijää, joka aikoo käyttää satonsa seuraavana kylvökautena siemeneksi.

Epigenetiikka kuvannee myös vaikutuksen suuntaa, genetiikka kertoo miten geenit vaikuttavat ympäristöön, epigenetiikka kertoo miten ympäristö vaikuttaa geeneihin, niiden toimintaan ja jopa geenien muuttumiseen. Nutrigenomiikka tietääkseni tutkii nimenomaan ruoan vaikutusta geenien ja niiden toiminnan muuttumiseen. Tammisola ei suoranaisesti väitä, etteikö geenit voisi syödyn ruoan myötä muuttua - peruuttamattomasti, mutta kirjoittaa kuin se ei olisi mahdollista - hieman harhaanjohtavasti.

Kuten tässä: "Muutos voi säilyä eri eliöillä eripituisia aikoja, oloista riippuen."

Asiantuntijana hänen soisi kirjoittavan kansantajuisesti, sen sijaan hän tuntuu suosivan argumentointia, joka piilottaa yksinkertaisia asioita (kuten sen, että syöty geeni muuttaa ihmisenkin perimää) tavalliselta lukijalta eli lyhyesti, johtaa lukijaa harhaan.

Oleellista kaiketi on, että syödystä ruoasta seuraava geenimuutos voi siirtyä seuraavaan sukupolveen ja että muutos voi olla pysyvä. Tämä koskee tietenkin kaikkea ruokaa, ei vain geenimuunneltua. Tiukkaan on kuitenkin gm-lobbareiden taholta väitetty, ettei geenejä ns. voi syödä - näin tarkoituksellisesti tai tahattomasti väärennellen totuutta, lie siitä syystä ettei ole haluttu antaa kansan ymmärtävän syömällään ruoalla voivan olla totutusta poikkeavia seurauksia.

Muutenkin tuntuu siltä, että geenitekniikkaan luottavat eivät voisi edes kuvitella siitä seuraavan mitään ongelmia, tai että tietomäärä riittäisi välttämään kaikki ongelmat - kuin mitään oleellista ihmisen geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta ei voisi olla löytymättä, kuin kaikki tarvittava tieto olisi jo tiedemiehillä olemassa, mutta jonka tiedon sulattamiseen tavallinen kuluttaja on aivan liian yksinkertainen ja tyhmä. No, lapsillekin koetaan hyväksi kertoa asiat niin kuin ne ovat, sillä vaikka lapsi ei jotain asiaa ihan heti ymmärtäisikään juurta jaksain, lapsi kuitenkin pystyy pitemmän ajan kuluessa ja lisätiedon karttuessa pureksimaan vaikeitakin asioita.

Ei kukaan oletakaan, että yksi artikkeli voisi sisältää kaiken tiedon tai olla täydellisen valaiseva. Sen sijaan tavallisillakin ihmisillä on oikeus odottaa, että edes asiantuntijat kirjoittaisivat asioista niin kuin ne ovat, vääristelemättä ja propagoimatta.

Syntenaari

Tulevaisuudessa me kaikki nautimme synteettisesta ravinnosta. Olen perustanutkin syntenaarisen liikkeen. Eli synteettisen ravinnon nauttija on syntenaari.

Onhan selvää, että kasvitkin kärsivät, ja niitä usein syödään elävänäkin. Niinpä pelkkään kasvissyöntiin tyytyvät vegaanit ja kasvissyöjät ovat aivan samanlaisia kiduttajia kuin lihansyöjätkin!

Lihansyönnin eettisistä ja ekologisista vaikutuksista ei toivottavasti tässä enää tarvitse sanoa mitään. Lukijakunta on varmasti sen verran sivistynyttä, että ymmärtää lihansyönnin ilmeiset ongelmat.

Kasvisravinnonkin kasvattaminen vaatii kuitenkin muuttamaan ekosysteemin viljelysmaaksi, ja kasvissyönti on monessakin suhteessa epäekologista sen lisäksi, että on epäeettistä.

Näiden merkittävien ekologisten ja eettisten perustelujen nojalla syntenaarinen liike pyrkii fanaattisesti siihen, että ihmiskunta nauttisi tulevaisuudessa täysin synteettistä ravintoa.

Uskomme aatteeseemme ja tiedämme voittavamme. Ellemme ihan kymmenen vuoden kuluessa, niin ainakin pitkällä tähtäimellä - miljoonien, miljardien vuosien aikana!

Jussi Tammisola

Horizontal väittää pensaasta käsin sitkeästi, että syöty ruoka ”muuttaa peruuttamattomasti ihmisen geenejä” (ja että tämä olisi ’epigenetiikkaa’).
Vanhana moralistina jaksan paheksua sala-ammuntaa. Mutta moralisointi sikseen: koetan vielä auttaa.
- Tuo on sotkua ja pötypuhetta, jota geenivastustajat (Ho-holistit) syöttävät maallikoille. Koska Horizon ei jaksa avata saamiaan linkkejä (ei siis lue HS-kirjoitustani, jalostuksen luentojani tai Tiede-lehteä), tuhlaan kaikkien aikaa vielä sen verran, että naputtelen asian perusteita erikseen tähän sivulle.
- Siis: Ei muuta! Geenit eivät muutu, SÄÄTELY vain (väliotsake Yasmina Dadin epigeneesikirjoituksessa 17.8.2006: www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=685&vl=2006 ). Nämä säätelynkin muutokset ovat palautuvia (kuten pitää ollakin, ks. alta) (toisin kuin emäsjärjestyksen muutokset, mutaatiot, jotka ovat käytännössä palautumattomia).
- Geenin emäsjärjestys (AATAGCACG… jne) koodaa tuon geenin tuotteen eliössä (useimmiten proteiini). Emäsjärjestys ei muutu yhtään mihinkään, söitpä vihanneksia, kalaa, lihaa, koppakuoriaisia tai mitä nyt elämänkatsomus itse kultakin vaatii.
- Pöljää olisikin muuta väittää, onhan asiasta ”kohtuullisen” laaja ja vakuuttava näyttö: vegaani ei rupea kasvattamaan lehtiä eikä pihvin syöjä ala ammua. No, geenitukijat ovat osoittaneet sen tuhansia ja taas tuhansia kertoja: mitään jälkiä salaatin geenien emäsjärjestyksestä ei jää sinun eikä lapsiesi dna:n emäsjärjestykseen ihmiskunnan olemassaolon mittaisena aikajaksona.
- Kiinnostaako pitempi ajanjakso? No, kyllä meidän on jalostettava se lehtivihreä ihan itse soluihimme, jos se nähdään joskus järkeväksi (kuivakkaana epäilijänä otan vastaan muutosajatuksia itse tavan mukaan vasta jälkijunassa: www.geenit.fi/Stt030703YliIhmKas.pdf )
- Ruoan dna:n emäsjärjestys ei muuta omien eikä jälkeläistesi geenien emäsjärjestystä. Syö rauhassa kaalia tai sammakoita.
- Kansantajuisesti (avaa nyt vain ne linkit): www.geenit.fi/VS190309.pdf , www.geenit.fi/Ilkka310309tuom.pdf , www.geenit.fi/Ilkka260309port.pdf .
- Kasvien osalta selitin samaa asiaa, kansantajuisesti mutta lyhyesti, jo 2004 HS Tiedepalstan kirjoituksessani (suostu nyt vain lukemaan: www.geenit.fi/HSTKas110804.pdf sivulta 2:” Lisäksi geenien toimintaa vaimentava dna-metylaatio purkautuu ja rakentuu uudelleen. Tällöin…”.

Eliön geenin toiminta on alituisen säätelyn alaisena – ja säätely reagoi ulkoiseen ympäristöön. Ellei näin tapahtuisi, eliö ei voisi sopeutua ympäristön alituisiin muutoksiin. Esimerkiksi keväällä on tehtävä eri asioita kuin syksyllä, kuivalla muuta kuin sateella, yöllä eri asioita kuin päivällä. Tuholaisen hyökätessä on puolustauduttava, talvella on talvehdittava, nuorena on kasvettava, kypsänä täytettävä siemeniä. Juuressa solun täytyy tehdä aivan muita asioita kuin lehdessä.
- Siksi jokainen solu a) ottaa vastaan informaatiota fyysisestä ja kemiallisesta ympäristöstään sekä muista soluista, ja b) muuttaa toimintaansa säätelyjärjestelmänsä ohjaamalla tavalla.
- Tämä on ollut biologien tiedossa (vähintään) puoli vuosisataa. Säätely tapahtuu (dna:ssa sijaitsevien) geenin säätelyalueiden välityksellä.
- Säätely voi, ja sen pitääkin, reagoida ympäristön muutoksiin (muuten kuolemme). Jos saamme kehnoa ruokaa ja liian vähän, heittyy elimistö puolustustaisteluun – hengissä pitää säilyä lisääntymiseen asti (vaikka elinikä lopusta lyhenisikin: se ei ole evoluutiolle tärkeää). Sen varalta, että huonot olot jatkuvat, sopii jälkeläistönkin olla niihin (jo valmiiksi) varautunut. Jos tällaista tapahtuu eliölle usein, kannattaa SÄÄTÖLUKEMAT usein siirtää seuraavaan polveen tai tarvittaessa pidemmällekin – joten evoluutio venyttää tarpeen mukaan (hyödyllisyyden rajoissa) katastrofisäätöjen pätevyysaikaa (mutta ei ”tuosta vain” äkkipäätä vaan melko hitaasti, evoluution aikaskaalassa, vuosituhansien tai –miljoonien kuluessa).
- Kovin pitkälle ei näitä tilapäisiä säätömuutoksia kannata ulottaa, sillä silloin jälkeläiset olisivat heikossa asemassa, huonosti sopeutuneita, kun olot taas muuttuvat toiseen suuntaan (kuten luonnossa kaiken aikaa käy). Luonnonvalinta (heikko menestyminen, kuolemat) karsii liioittelun, kun ehtii – aikakauden yleiseen vaihtelevuuteen sopeuttaen.

Kerrataan vielä pääasia: Ihmisen geenit eivät ”syödyn ruuan tuloksena muutu peruuttamattomasti” (kuten jotkut horizevat). Eivät. Niiden rakenne ei muutu. Geenin toiminnan VOIMAKKUUSASTE muuttuu, geeniin kiinnittyvien metyyliryhmien tuloksena. PALAUTUVASTI. (Metyyliryhmien kiinnittymistä ja irtautumista tapahtuu kaiken aikaa: se on luonnollista, entsyymien avulla tapahtuvaa toimintaa).
- Mutta tämä muutos ei johdu ruoan DNA:N EMÄSJÄRJESTYKSESTÄ (lajike a vai lajike b, luonnonmukainen ruttoperuna vai muuntogeeninen terveperuna, silli vai sipuli) vaan ruoan määrästä ja ravitsevuudesta (lue nyt vaikka se Tiede-lehden artikkeli: www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=685&vl=2006 ).

Geenimuuntelun kanssa asialla ei ole ”mitään” tekemistä. Paitsi siltä osin kuin tällä menetelmällä parannetaan ravinnon saantia jalostamalla vaikkapa terveellisempää riisiä [1] (avaa nyt vain linkit: www.goldenrice.org , www.geenit.fi/TP090109.pdf s 14–15), kelvollisempaa kassavaa [2] ( http://biocassavaplus.org , www.geenit.fi/TP090109.pdf s 53–55) tai syötäviä puuvillansiemeniä [3] ( www.geenit.fi/TP090109.pdf s 53–55). Sabotaasista huolimatta…

[1] Paine JA, Shipton CA, Chaggar S, Howells RM, Kennedy MJ, Vernon G, Wright SY, Hinchliffe E, Adams JL, Silverstone AL, Drake R (2005). Improving the nutritional value of Golden Rice through increased pro-vitamin A content. Nature Biotechnology 23: 482-487. http://dx.doi.org/10.1038/nbt1082
[2] OSU (2007). Research team receives $7.5 million to study cassava. Ohio State University 13.4.2007, 3 p. http://oaa.osu.edu/reaccreditation/documents/4-42_Cassava.pdf
[3] Sunilkumar G, Campbell LAM, Puckhaber L, Stipanovic RD, Rathore KS (2006). Engineering cottonseed for use in human nutrition by tissue-specific reduction of toxic gossypol. PNAS 103: 18054–18059. www.pnas.org/content/103/48/18054.full.pdf+html

Horizontal

Vastailen jatkossa tuonne keskustelun puolelle:
http://www.tiede.fi/keskustelut/geenit-ja-biotekniikka-f10/epigenetiikas...

Oikeastaan jo vastasinkin, siis epigenetiikasta, jonka termin ehkä olen ymmärtänyt väärin, mutta se ei ole oleellista. Oleellista on, että geenit toimivat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa myös sukupolvirajan yli.

Tammisola kirjoitti:
"Geenin toiminnan VOIMAKKUUSASTE muuttuu, geeniin kiinnittyvien metyyliryhmien tuloksena. PALAUTUVASTI."

Varmaankin noin, mutta jos voimakkuusasteen muutos riippuu ympäristöstä, silloin kaiketi muutoksen palautuminenkin riippuu ympäristöstä. Eli jos ympäristössä jokin asia muuttuu pysyvästi, muutos on PYSYVÄ, vaikka itse geenin emäsjärjestys ei muuttuisikaan.

Kultaisen riisin kakkosversio ... jää nähtäväksi kuinka se kaupallistuu.
Samoin jää nähtäväksi saadaanko uudesta kassavasta koskaan vlijelyyn kelpaavaa ja satoa tuottavaa versiota. Puuvillansiementen muuttamista on kokeiltu laboratoriossa, ok.

On hyvä että tutkitaan ja että tutkimukseen myönnetään varoja (/sijoitetaan), mutta niin kauan kuin kyse on kaupallisesta toiminnasta, asiakkaiden/viljelijöiden into uusiin tuotteisiin riippuu monesta asiasta ja gm-bisnes tietenkin lobbaa ja markkinoi tuotteitaan parhaaksi näkemällään tavalla.

Kuten toisaalla on tullut todetuksi:
"Mielenkiintoista on, että geenimuuntelusta enemmän tietävät suhtautuvat siihen negatiivisemmin kuin vähemmän tietävät, toisin kuin noiden muiden teknologioiden kohdalla."

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?PHPSESSID=34da6baf8d060bad466b734...

Jussi Tammisola

Horizontal ei tiedä, mistä puhutaan, mutta ”se ei ole oleellista” (6.4.) – kokemuksen mukaan sama taru toimii jälleen hyvin jossain toisaalla. Onhan tuollainen lähetystyötä, ei totuuden etsintää… mutta se juuri erottaa ”aatteen” tieteestä.

Tammisolakin lätisee epigenetiikasta löysiä (5.4.) evoluutiospekulaatioita – netiketin karmeimpien normien mukaisesti ("mutta kun Horizontal oli niin maassa..."). Epigenetiikka on toki tunnettu ilmiö. Menevätkö geenin säädöt (metylaatiot) ihmisellä läpi meioosista tai paristakin, purkautumatta (ja missä mitassa), on sitä vastoin vielä hyvin heikoilla näytöillä (paremminkin uutistasolla).

Epäsuorat tilastovertailut epämääräisissä ihmispopulaatioissa eivät näet juuri riitä geneettisen ilmiön olemassaolon näytöksi – se on päivänselvää genetiikan ja tilastotieteen perusteiden ja biologian pitkän kokemuksen perusteella.

Mikäli tämä ilmiö on todellinen, se on suoraviivaista osoittaa – ja pitää osoittaa – sitovasti kunnollisilla, hyvin suunnitelluilla eläinkokeilla. Ihminen on nisäkäs – eikä meille ole kehittynyt "mitään" uutta genetiikan perusmekanismia, jota ei olisi lukuisilla muilla eläinlajeilla.

Odotellaan siis nyt näitä sitovia näyttöjä, puoleen tai toiseen, vain kaikessa rauhassa...

JOS ilmiö (metylaation osittainen purkautumattomuus ja läpimeno meioosista joillakin eläimillä) osoittautuu todelliseksi, on aikanaan järkeä kehitellä spekulaatioita ilmiön hienosäädöstä (optimoitumisesta) luonnonvalinnan tuloksena yms.

Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että ruoka ei valtaa solujamme, kuten Ho-holismi mediassa hämää jokamiestä.

Ihmisten ruokaluulot olivat tämän Hamilon blogin aihepiirinä.

Tieteessä maallikoiden asenteet ovat kenties haaste mutta eivät todiste. Myös niistä peitenimi Horizontal kertoo ikiomaa tarinaansa (todisteena omat väitteensä toisessa, luonnonsuojeluyhdistyksen keskustelussa).

Tietoa eurooppalaisten geeniasenteista saa tutkimuksista. Niitä esitellään Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle laaditussa tausta-aineistossa ( www.geenit.fi/Geenit2008.pdf , s. 7–11, linkit tutkimuksiin s.11–12).

Euroopassa geenipelot ovat hiipumassa tällä vuosituhannella, ja geeniruoasta on huolestunut enää yksi viidestä eurooppalaisesta. Lientymisestä sopii esimerkiksi UK, jossa geenivastustajat ovat olleet hyvin näkösällä mediassa jo yli vuosikymmenen ajan ( www.geenit.fi/GMpelkoUK.pdf ).

Huolestuneisuus muuntogeenisten eliöiden käyttämisestä maataloudessa liittyy oleellisesti gm-tiedon puutteeseen. Asiaa tuntevista vastaajista oli muuntogeenisten eliöiden käyttämisestä huolissaan vain 15 %, kun taas tietämättömiksi ilmoittautuneista oli niiden käyttämisestä huolestuneita 30 %.

Geenimuuntelun vastustajistakin asia silti huolestutti enää vain joka kolmatta. Euroopassa.

Horizontal

Oma asiantuntemukseni ei riitä kaksosilla tehtyjen dna-vertailujen kriittiseen arvioimiseen ja sen väittämiseen etteikö ympäristö muokkaisi ihmisenkin geenejä. Toisaalta kukaan ei vakuuttavaa kritiikkiäkään ole vielä esittänyt.

Sivulla 18 taulukko vuodelta 2005 http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_244b_en.pdf
kertoo, ettei geenimuunteluun ruoassa olla lainkaan ihastuneita.
Kehitystä johonkin suuntaan sen jälkeen lie tapahtunut.

Suora linkki UK-raporttiin:
http://www.food.gov.uk/multimedia/pdfs/cas2007ukreport.pdf

Uskoakseni muutkin arvostaisivat suoria linkkejä tiedon lähteelle. No, ehkä vain kiinnostuneet muutenkaan halunnevat perehtyä asiaan ja nähdä vaivaa - mistä ehkä johtunee, että valistuneimmat useimmin suhtautuvat geenimuunneltuun ruokaan kielteisesti.

En ehtinyt vielä tutustua, mutta jokainen voi tehdä päätelmiä kuluttajille esitettyjen kysymysten mahdollisesta harhaanjohtavuudesta vain tutustumalla itse raporttiin ja esitettyihin kysymyksiin. Kommentoinen UK-raporttia myöhemmin.

Paula

Kamalaa... uuselintarvikkeet muuten voi sisältää j uuri niitä muuntogeenisiä aineksia, mutta eihän noita ymmärrä karttaa aina, ennen kuin sairastuu taas. Maltodekstriinikin voi olla tehty maissista ja se ainakaan ei ole sopinut kaikille, kuten ei soijakaan.

Ikävä, ettei mihinkään enää voi luottaa:-(

Tatu Ollila

"1) Kenenkään viljelijän ei ole pakko käyttää patenttisuojattuja gm-lajikkeita, ellei katso hyötyjen ylittävän kustannuksia."

1) Entäs sitten, kun luonnon omat eliöt pölyttävät luomuviljelijän tilan pilalle ? Entä, kun näin käy kaikille puhtaan ruuan tuottajille ?

Myydäänkö sitten kaikille kuluttajille GM-paskaa ja voivotellaan vain, kun näin kävi ?

Niin GM-roska ei tarvitse torjunta-aineita, kun ne ovat implikoituna sen syötävän tuotteen sisään. Haluatko sinä syödä torjunta-aineita ?

Esa Siitari

Yhdenkään suomalaisen alkutuottajan ei kuunaan pidä ryhtyä viljelemään GMO-lajikkeita. Ensimmäisen sadon jälkeen viljelijä on käytännössä siementoimittajan maaorja.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja suomalaisen kuluttajan lompakolla äänestäminen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat mainioita vitsejä niin kauan kuin Kiina ja Yhdysvallat eivät sitoudu Kioton ilmastosopimukseen. Ja oliko sitä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta sittenkään?

GMO on askel liian kauas ja liian aikaisin.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009