"On aivan samantekevää, mitä ilmastokokouksessa päätetään, jos ei edes uskalleta ottaa esille sitä, että ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy on väestöräjähdys."

Näin kommentoi nimimerkki Tutkija Pohjanmaalta HS.fi:ssä Kööpenhaminan ilmastosopua sunnuntain Hesarin mielipidesivujen mukaan.

Tutkija Pohjanmaalta ei ole ainoa. Yhä vain tähän väestöargumenttiin törmää. Viimeksi kuulin sen viime viikolla Journalistien ilmastonmuutos -seminaarissa, jossa uskoakseni oli paikalla vain melko hyvin informoituja tahoja. Sitä edellisen kerran - oliko toissa viikolla.

Kävin runsaat seitsemän vuotta sitten Hesarin toimittajana eräässä tilaisuudessa, jossa puhui itävaltalainen väestötutkija Wolfgang Lutz. Näin kirjoitin silloin:

"Maailman väestönkasvu todennäköisesti päättyy tällä vuosisadalla ylittämättä koskaan kymmenen miljardin ihmisen rajaa. On myös hyvin mahdollista, että väestömäärä kääntyy tämän piikin jälkeen laskuun, väittää kansainvälisen soveltavan systeemianalyysin tutkimuslaitos IIASA:n väestötutkija Wolfgang Lutz."

Mielestäni uutinen ei ollut kovin ihmeellinen. Jatkoin:

"Lutzin työryhmän ennusteet on laadittu hieman eri menetelmillä kuin YK:n väestöennusteet. IIASA:n malleista selviää, millä todennäköisyydellä väestönkehitys asettuu tiettyyn haarukkaan. Esimerkiksi 60 prosentin todennäköisyydellä maapallon väkimäärä ei ylitä kymmentä miljardia vuoteen 2100 mennessä. 15 prosentin todennäköisyydellä meitä on sadan vuoden päästä vähemmän kuin nyt.

Keskiarvoluvut eli ennuste 50 prosentin todennäköisyydellä vastaa hyvin uusimpia YK:n väestöskenaarioita. IIASA:n mukaan huippu saavutettaisiin vuonna 2070 yhdeksässä miljardissa asukkaassa. YK kuitenkin uskoo maailman väestön vakiintuvan huippulukemaan. IIASA ennustaa, että väestökehitys kääntyy piikin jälkeen laskuun.

Lääke väestönkasvuun on ollut ja on Lutzin mukaan tulevaisuudessakin tyttöjen parantunut koulutus ja terveydenhoito."

Usein toimittajat käyvät Hesarissa uutisista kilpailua: kaikki haluavat korostaa oman uutisensa painoarvoa osaston esimiehelle, jotta se saisi mahdollisimman ison otsikon osastolla. Ja sitten sitä pitää tietysti myydä vielä toimitussihteerille, joka päättää, näkyykö uutinen Hesarin uutisetusivulla, "tuoreilla" (A3).

Tällä kertaa päälliköt olivat hyvin tyytyväisiä. Uutista reposteltiin myöhemminkin viikolla, vaikka itse yritin ennemminkin hyssytellä, että eihän tässä nyt mistään isosta asiasta ole kyse.

Mitään todellista uutistahan ei ollut. Silti sama on toistunut moneen kertaan myöhempinä vuosina. Ikään kuin väestöräjähdyksellä olisi peloteltu 1970-luvulla niin moneen kertaan, että mikään määrä vaara ohi -uutisten toistoja ei riitä herättämään ihmisiä huomaamaan, että todellisuudessa suurempi ongelma alkaa useissa maissa olla väestön ikärakenteessa.

Meitä on nyt seitsemisen miljardia. Jos väestö piikkaa 9-10 miljardissa, koko väestön hiilijalanjälki kasvaa vain kymmeniä prosentteja. Se on aika vähän siihen nähden, että tavoiteltavat päästövähennykset eivät ole suuruusluokkaa viidennes nykyisistä, vaan päästöt pitäisi ennemminkin vähentää viidennekseen nykyisistä.

Lisäksi korkeat hedelmällisyysluvut ovat ongelma nykyään lähinnä maissa, joissa elintaso on hyvin matala ja hiilijalanjälki hyvin pieni - siis Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tietysti hieman helpommalla - mutta vain hieman - pääsisimme, jos väestö ei kasvaisi ollenkaan tai jopa hieman supistuisi vuoteen 2070 mennessä. Mutta miten se voisi käytännössä toteutua? Vaihtoehtona olisi kuolleisuuden lisääminen linkolalaiseen malliin (kansanmurhat tai ainakin eliniän lasku - pitäisikö tupakointia alkaa sittenkin suosia?) tai syntyvyyden alentaminen entisestään. Se taas johtaisi monessa maassa ikärakenteen ja huoltosuhteen pahenemiseen entisestään.

Se populaatiopommi, millä meitä 1970-luvulla peloteltiin, oli kuitenkin ihan muuta. Siinä väestönkasvu olisi jatkanut geometristä kasvuaan ja ennusteet vuosisadan lopulle olisivat jossakin 20-30 miljardin tienoilla. Se uhkakuva ei ole toteutumassa. Kyse ei nimittäin ole vain ennusteista, vaan kokonaishedelmällisyysluku on jo laskenut monissa kehitysmaissakin lähemmäs lukua 2,1, joka tarkoittaa pitkällä aikavälillä väestön tasapainoa. Koska eliniänodote on kuitenkin samalla noussut, väestönkasvu voi näyttää yhä huimalta, ikään kuin hillinnässä ei olisi saavutettu mitään.

Tämä oli viimeinen blogipostaukseni tänä vuonna, palaan loppiaisviikolla. Viimeiset uutiset tiede.fi:ssä tulevat aatonaaton iltana ja nekin ovat tauolla 4.1. asti. Kiitos tiede.fi:n lukijoille ja varsinkin blogin kommentoijille debatoivasta vuodesta!

PS. Siunattua joulua niille jotka sellaista viettävät ja hauskaa yulea muille. Jos joululahjoja on vielä ostamatta, niin muistutettakoon, että hyviä kirjoja löytyy tietokirja-arvioistamme (josta on suora yhteys suomalainen.com-verkkokauppaan). Joitakin erityisen hyviä kirjoja löytyy pii- ja oikosarvipaitojen ohella myös tiedekaupastamme. Tiede-lehden vuosikerta on tietysti aina hyvä lahja. Tarjous täällä.

Kommentit (13)

JL

Kehitysmaissa 2,1 lasta per nainen tarkoittanee, että väestömäärä vähenee. Näin on suuremman lapsikuolleisuuden takia.

Pekkis

Ilman ns. vihreää vallankumousta, uusien tuottavampien maanviljelymenetelmien ja jalostettujen viljalajikkeiden käyttöönottoa, ruoantuotanto ei olisi pysynyt viime vuosikymmenten väestönkasvun vauhdissa. Vesipula on huutava monilla nopean väestönkasvun alueilla ja öljypula uhkaa lähitulevaisuudessa koko teollista sivilisaatiota.

Kasvun rajat on taas saavutettu ja vihreän vallankumouksen tarjoama lisäaika väestöongelman ratkaisuun on hukattu. Ruoan tuotanto pitäisi, vihreän vallankumouksen isänä pidetyn Norman Borlaugin mukaan, kyetä tuplaamaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Ehkä geeniteknologian avulla on mahdollista luoda entistä tuottavampia lajikkeita jotka tarvitsevat vähemmän vettä, mutta se ei ole missään tapauksessa varmaa. Uusia korvaavia energianlähteitä fossiilisille polttoaineille voidaan löytää tai sitten ei. Paha sanoa kuinka käy, mutta veikkaisin että huonosti.

Ei paljon auta, vaikka väestönkasvu pysähtyisikin 10 miljardiin, kun maapallon resurssit eivät riitä tarjoamaan kovin kummoista elintasoa nykyväestöllekään, vaikka luonnonvarojen käyttö on kaikkialla maailmassa täysin kestämätöntä. Ihmisluonnon tuntien on selvää että niukkenevista resursseista tullaan tulevaisuudessa kamppailemaan verisesti. Ruanda, Darfur, Somalia, Irak ja Afghanistan on vasta esimakua tulevasta. Sääliksi käy tulevia sukupolvia.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä olisi fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena todennäköisesti kasvanut uhkaavaksi paljon nykyistä pienemmälläkin väestömäärällä, mutta silti vähemmän kuin nyt.

Xyzzy

Blogi kirjoitus sisältää sellaisen perustavan laatuisen väärän olettaman, että väestö ei olisi liian suuri jo nyt. Kasvun hännät takaavat sen, että on liki mahdotonta saada C02 päästöjä laskuun. Toinen asia se ettei ongelmaan ole mitään ratkaisua.

Marko Hamilo

Tietysti CO2-ongelma olisi merkityksetön, jos meitä olisi alle miljardi. Mutta yleensä kun väestöongelmasta puhutaan, tarkoitetaan että väestönkasvun hillintä olisi kiireellisimmin ratkaistavia ongelmia. Näin argumentoivat eivät ole päivittäneet maailmankuvaansa sitten 1970-luvun.

TiVi-faari

Väestömäärän ja hiilijalanjäljen arvioimisessa ollaan hakoteillä. Ilmastonmuutos sinänsä ei ole niin suuri ongelma kuin julkisesti toitotetaan. Suurempi ongelma on väestömäärän lisääntymisen vaikutus luontoon. Luonnonvaraisten alueiden tuhoutuminen, liikakalastus, merien saastuttaminen jne ovat huomattavasti suurempi tulevaisuuden ongelma kuin ilmakehän hiilidioksidin kasvu. Elintason parantuminen ja sen seurauksena teollistumisen ja liikenteen lisääntyminen kehitysmaissa aiheuttaa voimakkaita paineita maapallon ekosysteemille. Jos väestömäärä lisääntyy nykyvauhdilla, pitää elintarviketuotanto ulottaa luonnovaraisille alueille. Sen seurauksena viimeisetkin sademetsät muutetaan maatalouskäyttöön. Merien ekosysteemi on voimakkaan muutoksen kourissa pääasiassa riistokalastuksen ansiosta. Elintarvikkeitten tuotto ei voi tyydyttää sen tarvetta maapallon ekosysteemin kärsimättä.

Minä en näe tilanteeseen muuta keinoa kuin väestönkasvun rajoittamista väestörikkaiden alueitten kohdalla. Nykyinen kehittyvä ja ulottuva lääkintähuolto, elintarvikkeiden kuljetus ja elinolojen parantuminen suosii pelkästään populaation kasvua lapsikuolleisuuden vähentyessä. Väistämättä tulee mieleen, että ratkaisuna luonnon puolelta on vaikea pandemia, jolta ei ehditä suojautua. Tämä on se keino, jolla luonto pitää kurissa muitakin eläinpopulaatioita.

Yhteenvetoa edellisitä sanoisin, että ilmastonmuutos on vain oire ongelmista, jotka pitäisi ensin ratkaista. Jos vain oiretta hoidetaan ja varsinainen sairaus jätetään huomiotta, tuho tulee väistämättä.

Altti

Niin, ehkä väestön räjähdysmäinen kasvu ei ole todellisuutta eikä ongelma.
Ongelma sen sijaan on ihmispopulaation nykyinen koko. Se kuristaa elintilan ja elinmahdollisuudet kaikilta isommilta eläinlajeilta maapallolla. Ihmiskunta saattaa selvitä mutta selviämisen hintana on se että iso osa muista nisäkäs- ja kalalajeista tullee häviämään maapallolta.
Phyrroksen voitto.

jrara

Mielestäni aika erikoinen kirjoitus. Ihan niin kuin 10 miljardia ihmistä (3-4 miljardia nykyiseen väkimäärään lisää) ei olisi ongelma. Väestönkasvu ja nykyinen ihmisen suunnaton määrä on nimenomaan se ultimaattinen syy, josta kaikki (lue: KAIKKI) ongelmamme loppukädessä johtuvat. Nykyisen ylisuureen väkimäärän lisääntyminen muutamalla miljardilla tekee tyhjäksi lähes kaikki ponnistelumme paremman tulevaisuuden puolesta. Mielestäni on todella kummallista ja vastuutonta väittää, että "väestöräjähdys ei ole ongelma"

Tronic

Kiinan yhden lapsen politiikka on toiminut paremmin kuin odotettiin ja sitä voitaneen suurelta osin kiittää väestömäärän edes kohtuullisena pysyneestä kasvusta. Myös elintason kohottaminen on ollut tehokas lasten määrän vähentäjä ja siitä voisi löytyä ratkaisu ainakin Intian kohdalla.

Ilmaston ennätyskorkea CO2-pitoisuus ei selvästikään johda ennätyskorkeisiin lämpötiloihin, sillä myöskään satoja miljoonia vuosia sitten vallinneet nykyistä kymmeniä kertoja suuremmat pitoisuudet eivät ole jääkausia estäneet. Sen sijaan tämä "myrkky" lisää kasvien kasvua, josta varmaan kenenkään mielestä ei ole haittaa.

nurmi

On hyvä muistaa, että uusien tutkimusten myötä on havaittu kehittyneiden maiden lapsiluvun kasvavan per nainen elintason noustua riittävästi. Euroopan Unionin jäsenmaista ei vielä löydy montaa valtiota jotka tämän kriteerin täyttävät, mutta tuo meni niin että elintaso lisäsi turvallisuuden tunnetta ja sosiaalietuja joiden myötä naiset haluavatkin taas enemmän lapsia. Elintason nousupyrähdyksen aikana lapsien määrä per synnytyskykyinen nainen alenee, mutta elintason noustua riittävän korkeaksi kehitys muuttuu ja lapsiluku kasvaa. Meillä olisi taloudessa hankittu ensimmäinen lapsi n. 10 vuotta aiemmin jos talous opiskelijaperheessä olisi sellaisen sallinut (kultalusikat & co) ja lapsia olisi nyt useampi jos olisi aloitettu tuotanto aiemmin (ainakin kaksi siis, tuskin neljää kumminkaan). Eli sinällään tutkimuksen tulos myös oli perusteltu ja uskottava. Lähdettä ei ole heittää, mutta eiköhän ole Tiede-lehdessä viimeisen 24kk aikana julkaistu.

Olli

"Ilmaston ennätyskorkea CO2-pitoisuus ei selvästikään johda ennätyskorkeisiin lämpötiloihin, sillä myöskään satoja miljoonia vuosia sitten vallinneet nykyistä kymmeniä kertoja suuremmat pitoisuudet eivät ole jääkausia estäneet."
Sikäli, kun mitään voidaan sanoa satoja miljoonia vuosia sitten tapahtuneista asioista, CO2 on yksi todennäköinen päätekijä lumipallomaan sulamiseen.

Nestori Miikkulainen

Kolumnissa puhutaan asiaa ja on ilman muuta hyvä asia, että luutuneita harhaoppeja meistä kitketään. Hyviä ovat myös kommentit kolumniin. Itse kannatan jokaista pientäkin tekoa ympäristön hyväksi, joten yhden lapsen politiikka sopisi mielestäni myös Suomeen. Yhden lapsen politiikkaa arvostelevat heittävät usein argumentiksi väestön ikärakenteen muuttumisen ja sen vaikutuksen kansantalouteen. Länsimaissa on eettisesti epäkorrektia ajatella, että lapset elättävät vanhukset. Palkansaajan kuuluu itse säästää oma eläkkeensä. Tulontasaus hoidetaan onneksi verotuksella niiden hyväksi, jotka eivät voi esimerkiksi sairauden vuoksi hankkia palkkatuloja. Tilanne on toinen agraariyhteisössä, jossa vanhus konkreettisesti tarvitsee työikäistä ihmistä viljaa viljelemään ja leipää leipomaan. Nk. kehittymättömässä yhteiskunnassa eläke ja ostopalvelut ovat tuntemattomia käsitteitä. Tämä oli ehkä hieman yksinkertaistaen kirjoitettu, mutta ymmärtänette periaatteen.

Jos länsimaissa väkimäärä vähenisi, niin tuottavassa työssä käyvien määrä vähenisi myös. Jos väkimäärä vähenisi, tarvittaisiin yhteiskunnan rahoittamia palveluitakin vähemmän. Meillä tulisi olemaan vaikea aika, kun työssäkäyvää väestöä olisi vähän suhteessa palveluja tarvitseviin, mutta ei kukaan luvannut, että muutos olisi kivuton. En ole valmis odottamaan hitain keinoin toteutuvaa väestömäärän laskua. Elintaso nousee kehitysmaissa miljoonien pikkulasten kasvaessa aikuiseksi ja heittäytyessä kulutuksen riemuihin. Ja siitä planeettamme kärsii.

Reppuli

Aika naiivi kirjoitus, joka sisältää yltiöoptimistisen oletuksen naisten parantuvasta asemasta maailmassa.
Mikäli tämä pitäisi paikkansa tulisi maailman vaikutusvaltaisimpien uskontojen (katolilaisuus ja islam) kääntää kelkkaansa 180 astetta tai hävitä kokonaan. Kuinka todennäköistä tämä on? Ainakin tällä hetkellä kehitys on juuri päinvastaista. Teollistuneissa länsimaissa monilapsisten muslimiperheiden, joissa naiset pidetään tiukasti kotona synnyttämässä, määrä kasvaa nopeasti hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena. Ja näissä maissa se (yksilön) hiilijalanjälkikin on suurin.

Nature-lehdessä on lisäksi julkaistu tutkimus, jossa todetaan päinvastaista kuin mitä Hamilo esittää.

Aiheesta lisää Ylen taannoisessa uutisessa:

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/08/rikkaisiin_maihin_ennustetaan...

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009