Yhdysvaltain tiedeviikko eli AAAS Annual Meeting eli suomalaisten tiedetoimittajien kesken "tripla" on tänä vuonna lämpimässä San Diegossa. Kokous on aina helmikuussa ja tavallisesti täällä aina palellaan, koska kongressi on usein Bostonissa, Chicagossa tai Washingtonissa tai vastaavassa ilmastollisesti helmikuussa hieman vähemmän otollisessa paikassa.

Oli tripla missä tahansa, kaikki toimii. Mikä tahansa kongressijärjestäjä voisi tulla tänne opintomatkalle: kun aikataulut ovat vuodesta toiseen samat, niin järjestäjä kuin kävijätkin osaavat rutiinilla oikeaan paikkaan. Torstaina aamulla triplan pressan aamiainen lehdistölle, päivä pressitilaisuuksia ja perjantaina sitten sessioihin. Sessioiden, plenary lectureiden ja topical lectureiden kellonajat ovat vuodesta toiseen samat. Nyt viidennellä kerralla ajankäyttö meneekin jo rutiinilla.

Tällaisten konferenssien tärkein anti ei välttämättä ole uutiset - vaikka niitähän tänne olemme tulleet hakemaan ajatuksena saada muutama sivu jo kolmosnumeroon. Tuoreimmat tiedeuutisethan löytyvät Eurekalertista juuri ilmestyneiden vertaisarvioitujen tiedelehtien tiedotteista ja niistä koostamme normaalisti päivittäistä uutistarjontaamme. Sen sijaan tällaiset konferenssit ovat mainio paikka haistella trendejä.

Vuonna 2004 kova juttu olivat vetyautot. Sähköautot olivat silloisen käsityksen mukaan menneiden vuosikymmenien kokeiluja - olihan niitä Suomessakin postilla ollut, mutta akkutekniikka ei ollut silloin riittävä kuin hädin tuskin jakeluautoihin.

2006 ja 2008 kokouksissa näki biopolttoaineiden hypekäyrän. Hypestä krapulaan päästiin parissa vuodessa.

Vuonna 2004 menin Hesarissa hypettämään vetyautoista. Niinpä suhtaudun nyt hienoisella varovaisuudella sähköautobuumiin, joka on päällä täälläkin.

Tosin nyt hype on sikäli jopa laajempaa, ettei tarkoitus ole ainoastaan tehdä päästötöntä henkilöautoa. Tutkijat täällä puhuvat tulevaisuuden mahdollisuudesta käyttää sähköautojen akkuja sähkövarastona,  josta voi siirtäätehoja myös sähköverkkoon päin. Ideahan ei ole uusi, mutta nyt tutkijoilla alkaa jo olla jotakin käsityksiä siitä, kuinka realistista tuon idean toteuttaminen käytännössä on. Tutkijat vaikuttavat optimistisilta.

Tällaisten varastojen tarvehan kasvaa, kun helposti säädettävistä fossiilisista polttoaineista siirrytään yhä enemmän käyttämään esimerkiksi tuuli- tai ydinvoimaa.

Mutta vahingosta viisastuneena en vielä intoilisi kauheasti sen enempää sähköautojen puolesta sinänsä kuin niiden integroimisesta älykkäisiin sähköverkkoihin. Jos sähköauto on vielä kova juttu vuoden 2012 triplassa, sitten alan ehkä minäkin uskoa.

Kommentit (4)

Kaj Luukko

Vety, bio ja sähkö, mikä näistä ei kuulu joukkoon? Bio, koska se on joukon ainoa energian lähde, vety ja sähkö vain energiavarastoja.

Vetyteknologia on kallista ja vaikeaa. Olen pitkään ihmetellyt autotehtaiden intoa kehittää sitä, enkä keksi muuta syytä kuin juuri sen, että se on liian vaikeaa. Se ei pitkään aikaan tule uhkaamaan perinteisiä polttomoottoriautoja, ja siten bensiinille riittää kysyntää jatkossakin. Vetyteknologia toimii kyllä hyvin viherpesutarkoituksessa.

Sähköauto oli lupaavasti tulossa jo 90-luvun lopulla. Tuhat autoa valmistettiin (GM EV1), projekti lopetettiin ja autot romutettiin. Tuliko sähköautosta liian hyvä, ja uhka öljylle?

Nyt on joka tapauksessa sähköautorintamalla enemmän liikehdintää kuin koskaan. Odotetaan nyt kumminkin sitä 2012 triplaa. Bloggaathan sitten taas, niin tiedetään.

Xyzzy

Tuskin sähköauto oli minkäänlainen uhka öljylle. Ei vaan tullut laitetta jolla on käyttöarvoa.

Akkutekniikassa tarvitaan vielä perustavanlaatuisia läpimurtoja että sähköauto on merkittävä tekijä. Ja sen jälkeen tarvittaisiin ne 6,7,8, ja 9 ydinreaktori kun liikenne siirttyy sähkölle

Mike

Sähköautojen voittokulkua siivittää hybriditekniikka. Pian markkinoille tulevat ensimmäiset sarjavalmisteiset ladattavat hybridit mahdollistavat lyhyiden työ- ja kauppamatkojen ajon pelkillä akuilla. Pitkiä reissuja varten on käytettävissä polttomoottori. Kun akkujen pikalataussysteemit ovat kylliksi kehittyneet ja latauspaikkoja alkaa olla joka bensa-asemalla, voidaan polttomoottorien käyttöä vähentää.

Valtaosa autolla ajosta on alle 50 km:n pyrähdyksiä, joihin sähköautojen akkujen kapasiteetti riittää vallan mainiosti jo nykytekniikalla. Lähivuosina on vielä odotettavissa akkujen noin 10-kertainen kapasiteettilisäys painoon nähden, mikä tekee 1000-1500 km:n matka-ajot pelkillä akuilla mahdollisiksi. Laboratorioissa tämä jo onnistuu.

Vedyn tuotanto on huonoista hyötysuhteista johtuen aina kalliimpaa kuin puhtaan sähkön käyttö. Lisäksi olisimme riippuvaisia suuryhtiöiden vedynjakelusta ja -tuotannosta. Sähkön jakeluverkko on sensijaan erittäin kattava ja sähköä voi tehdä vaikka itse tuulimyllyillä, aurinkopaneleilla jne.

Bioenergian laajamittainen käyttö on Maalaisliiton märkä uni. Se ei tietysti onnistu ilman mittavaa veronmaksajien tukea, mutta maksammehan me jo nyt yli 50% maajussien tuloista erilaisina tukiaisina (lue (sosiaalitukena), joten muutema miljardi sinne tai tänne ei hetkauta Suomen kansantaloutta. Pelkään vain, että maailmanlaajuisesti "bioenergia" merkitsee ruokaviljan keittämistä alkoholiksi (ja nälänhätää kehitysmaissa), sademetsien kaatamista ruokosokerin viljelyyn ja loppujenkin kalojen ryöstöviljelyä maailman meristä.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009