Hallitus päätyi sitten viinaveron pieneen tarkistukseen ylöspäin, vaikka päätös ei monien äänestäjien mukaan muuta mitään - esimerkiksi edellistä blogimerkintääni kommentoinut cleora epäili, ettei hinta vaikuta alkoholin kulutukseen:

"Minun on vaikea uskoa, että alkoholin hinta olisi nykyään kovinkaan rajoittava tekijä sen käytössä. Se on sitä vain marginaaliselle ihmisryhmälle, sille joka laittaa kaiken liikenevän rahan alkoholiin. Tavallisella työssäkäyvällä ihmisellä on muita syytä rajoittaa juomistaan kuin raha."

Kuten kirjoitin, ihmiset eivät halua mielellään uskoa, että alkoholin kulutuksella ja hinnalla olisi yhteys - että taloustieteen termein alkoholin hintajousto on merkittävä. Kuinka suuri se sitten on? Löysin muutaman kiinnostavan linkin Osmo Soininvaaran blogista.

Hintajousto on kyllä alle yhden, eli jos alkoholi kallistuu, alkoholiin käytettävä rahamäärä lisääntyy. Mutta se on myös yli nollan, eli kulutus vähenee, kun veroruuvia kiristetään. (Jouni Vihmo: Alkoholijuomien hintajoustot Suomessa
vuosina 1995–2004
)

Ilmeisesti viinan tuontia Virosta pelättiin liikaa, eli veronalennukset 2004 olivat ylimitoitettuja. Mutta eihän se mitään, nythän voimme palauttaa veronkorotuksilla veron optimitasolle, eikö niin?

Itse asiassa ihan niin yksinkertaisesti ihmiset eivät käyttäydy. Taloustiede tuntee joidenkin ilmiöiden historiariippuvuuden: esimerkiksi laskusuhdanteen aikana työttömäksi joutuneet eivät kaikki palaa noususuhdanteen aikana työelämään, koska osa syrjäytyy pitkän työttömyysjakson aikana. Sama historiariippuvuus näkyy alkoholipolitiikassa: kun kulutus nousee veronalennuksen takia, samankokoinen veronkorotus ei palauta kulutusta alkuperäiselle tasolleen, vaan vähän ylemmäksi - koska osa ihmisistä on tullut joko suorastaan kliinisesti alkoholiriippuvaiseksi tai ainakin "tapariippuvaiseksi". Alkoholipolitiikassa jos missä ei olisi pitänyt koikkelehtia, kuten Vanhasen hallitukset ovat nyt tehneet!

Kirjoitin nyt myynnissä olevaan Tiede-lehteen parin aukeaman jutun viineistä (Orastavasta eläimellisyydestä alkavaan dekadenssiin). Yritin oppia viinien hienosta maailmasta, mutta mitäpäs tällainen puolikorppoolainen kaljakulttuurissa kasvanut juntti niistä enää tässä iässä oppisi. Kuinka viinisivistynyt olisinkaan, jos 1960-luvun lopussa olisi pidetty keskiolut monopolissa, mutta vapautettu viinit maitokauppoihin? Näin mielenkiintoista pohdintaa löytyi toisesta linkistä Soininvaaran blogin kommenteista, tämäkin Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä (Leena Warsell: Miksi keskiolut, miksei miedot viinit?)

Mutta eihän se alkoholin hintajousto tietysti mikään luonnonlaki ole. Monessa muussa Euroopan maassa halvimman alkoholijuoman hinta ja saatavuus ei selitä alkoholin kokonaiskulutusta. Edes pahimmat juopot eivät joisi enempää, jos viinipullon saisi euron sijaan viidelläkymmenellä sentillä.

Hyvä uutinen on, että nyt näkyy kuulemma ensi merkkejä siitä, että suomalaiset ovat lähestymässä neljä vuosikymmentä kestäneen alkoholinkulutuksen kasvun tasaantumista.

Näin nimittäin väittää Kuopion yliopiston kansanterveystieten professori Jussi Kauhanen, joka luennoi aiheesta ensi maanantaina Cafe Scientifiquessa Vanhan kuppilassa klo 18-20. Alkoholi ei ole ongelma, väittää myös Tuomas Enbuske myöhemmin illalla, klo 22.05.

PS. Ehkä vielä nousuhumalaakin riehakkaammat kicksit saisi nousussa Maan kiertoradalle. Jos sinulla on kolme miljoonaa dollaria, olet terve yli 18-vuotias ja pituus osuu haarukkaan 160-185 senttiä ja paino 50-95 kiloa, miksi et matkaisi kosmonauttien kanssa avaruuteen? Heurekassa avaruusturismista yleisöluento huomenna torstaina 17-18.45.

Kommentit (2)

cleora

Kun minua siteerataankin, niin täytynee jatkaa keskustelua. Ensin on sanottava, että olen pahoillani siitä osasta edellistä viestiäni, joka ei ymmärrettävästi siteerattavaksi kelpaa. Pieni piru iski mieleen. Olisi pitänyt olla rakentavampi. Anteeksi.

En kuitenkaan kirjoittanut, ettei hinnan korotuksella ole mitään merkitystä. Alkoholi on nykyään sen verran halpaa, että esim. 10 % korotus on tavalliselle työssä käyvälle melko vähäinen summa kokonaisbudjetissa.

Olen kyllä sitä mieltä, että alkoholin kulutuksen olisi hyvä laskea. Parhaiten se onnistuu, jos saa ihmiset itse haluamaan oman kulutuksensa vähentämistä. Kymmenen pisteen kysymys onkin, miten heidät saisi sitä haluamaan.

Tatu Ollila

Suomilian alkoholipolitiikka/bensapolitiikka on vain verojen keräämistä valtiomme kassaan. Nostot, tai laskut ovat sellaisia etteivät ne tavallisen ihmisen arkeen vaikuta yhtään millään tapaa. Jos käytettäisiin Australian viitoittamaa tietä ja nostettaisiin kerralla 50-100% niin jutulla olisi jotain kansanterveydellistä vaikutustakin eikä pelkästään valtion tekopyhä verotuksen lisääminen.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009