Pääkaupunkiseudun hiilineutraali lämmitys ei näytä onnistuvan millään konstilla.

Puun raahaamisessa pääkaupunkiin hakkeena ei ole mieltä, koska se on järkevämpi käyttää lähellä hakkuupaikkaa. Kuljetus tulee kalliiksi. Kaasuna kuljetus on järkevämpää, mutta koska bioenergiaa on melko vähän, edelleen voi kysyä, miksi se vähä pitäisi käyttää Helsingissä.

Lisäksi puu ei edes ole laisinkaan niin hiilineutraali energianlähde kuin on aiemmin luultu. Kantojen poltto aiheuttaa kivihiileen verrattavat päästöt.

Hakkuutähteiden korjuu pienentää metsien hiilivarastoa. Metsään jätetyt kannot ja oksat lahoavat hakkuualoilla hitaasti ja muodostavat pitkäikäisen hiilivaraston. Poltettaessa hiili vapautuu ilmaan heti. Esimerkiksi kannon hiilimäärästä on jäljellä 20 vuoden lahoamisen jälkeen vielä 40-70 % ja oksienkin hiilimäärästä 20-40 %.

Ydinkaukolämpö Loviisasta ei innostanut Helsinkiä, koska riippuvuus yhdestä kaukolämmön lähteestä tarkoittaisi sitä, että kaupungilla pitäisi kuitenkin olla varakapasiteettia pahan päivän varalle. Lisäksi maksaisihan tunneli Loviisasta jonkin verran.

Ydinkaukolämpö ei ole uusi keksintö. Se nousi keskusteluun uudestaan, koska mitään teknistä syytä sen hylkäämiseen ei koskaan ollut.

Harva lukija tietänee, että 1970-luvulla Suomessa ja Ruotsissa suunniteltiin myös ydinlämpölaitoksia. Malmi 1 ja Malmi 2 olisi rakennettu kallioluolaan vain lämmittämään kaukolämpövettä. Laitos olisi voinut toimia paljon alhaisemmalla paineella ja lämpötilalla kuin pelkkää sähköä tai sekä lämpöä että sähköä tuottavat reaktorit, ja siksi se olisi ollut mahdollista rakentaa niin turvalliseksi ja yksinkertaiseksi, että sen olisi voinut sijoittaa keskelle taajaman kaukolämpöverkkoa.

Kirjoitin tästä SECURE-lämpölaitoksen ideasta juuri ilmestyneeseen Energia-lehteen (olen nykyään vapaa toimittaja, en Tiede-lehden kuukausipalkkainen, vaikka tämän blogin tiedoissa saattaa vielä olla hetken aikaa vanha tieto). Teknisistä yksityiskohdista ja laitoksen historiasta kiinnostunut löytää lisää sieltä.

Kirjoitin jutun, koska kiinnostuin siitä itse - lähinnä kuriositeettina - ja Energia-lehden päätoimittaja uskoi sen kiinnostavan lukijoita. Mutta nyt kun valmista ja taitettua juttua lukee uudelleen, se tuntuu aivan realistiselta - ainakin yhtä realistiselta kuin kaikenmaailman hakerallit - keinolta Helsingin lämmittämiseksi.

Tällaisia yksiköitä voi olla monta (alkuperäisessä konseptissa yksikkökoko oli 200 tai 400 MW), joten ne myös toimisivat toistensa varakapasiteettina.

Tietenkään laitosta tai laitoksia ei olisi mikään pakko rakentaa ihan niin keskeiselle paikalle kuin Malmille. Yksi hyvä paikka voisi olla Sipoonkorpi. Maanalainen laitos ei normaalisti toimiessaan häiritsisi luontoa. Jos varmuuden vuoksi laitosta ympäröisi kuitenkin viiden kilometrin suoja-alue, jonne ei toivottaisi vakituista asutusta, se ratkaisisi myös Sipoonkorven suojelun asuntorakentamiselta ilman muita suojelumääräyksiä.

Sipoonkorvesta ei myöskään ole matka eikä mikään pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon.

Ääneni 2012 kunnallisvaaleissa sille, joka nostaa tämän idean esiin kaupunginvaltuustossa.

Kommentit (25)

Sophia

Muistan nuo 70-luvun suunnitelmat. Nykytiedon valossa ne näyttävät ekologisesti ehdottomasti parhailta.

Mikäli laitokset rakennetaan, voidaan pääkaupunkiseudun liikenneratkaisuilla vähentää edelleen hiilidioksiidipäästöjä ja lisätä asumismukavuutta. Liikenne voi siirtyä pääosin raiteille; juniin, metroon ja raitiovaunuhin. Toisaalta autoa tarvitsevat pääsevät liikkumaan väljemmillä teillä.

Autoilta vapautuvat alueet voidaan osoittaa vaikka asukkaiden pienviljelyyn, jolla jo nyt ositettu voitavan lisätä yhteisöllisyyttä ja lähiruoan tuotantoa. Säköratkaisun lisäksi voidaan suosia matalaenergiataloja ja tiiviinviihtyisää kaupunkisuunnittelua.

Vihrein idea tähän asti, Marko!

Jouni

Lisäksi Helsinki tietenkin voisi rakentaa jätteiden massapolttolaitoksen. Erityisesti muovijätteen dumppaaminen kaatopaikalle on ekologisessa mielessä kammottavaa, koska kukaan ei tiedä mikä on muovin puoliintumisaika ja haitat ovat luonnolle varmasti suuremmat ja pitkäaikaisemmat kuin ydinsäteilyn.

Biojätteen kerääminen on hölmöä ja aiheuttaa vain ihmisille turhaa vaivaa. Paperin ja kartongin kerääminen on vähintäänkin arveluttavaa verrattuna polttamiseen. Mutta kaikkein parasta olisi että ihmiset vain lopettaisivat paperin käytön ja tilaisivat Tiede-lehden ja Hesarin digitaalisena.

Marko Hamilo

Jouni,

jätteiden polttaminen on minustakin järkevää

http://www.tiede.fi/artikkeli/840/antaa_palaa

ja Suomen luonnonsuojeluliiton hirttäytyminen kategoriseen jätteiden polttamisen vastustamiseen on sekä käsittämätöntä että jälleen yksi todiste siitä että perinteiset luonnonsuojeluorganisaatiot ja -aatteet ovat järkevän ympäristöpolitiikan pahimpia vihollisia.

Mutta eri asia on, miten jätteet kannattaa polttaa. En ole lainkaan vakuuttunut että tehokkainta (kustannus- / eko-) olisi polttaa kaikki samassa uunissa. Tästäkin olisi pitänyt käydä enemmän keskustelua sen sijaan että debatti jumiutui vuosikausiksi kategoriseen polttaa vai ei -kysymykseen.

lektu

Miksi Sipooseen? Eilen julkistetut WENRA:n uudet normit mahdollistaa ydinvoimalan rakentamisen vaikka Helsinkiin.

Ei ole enää turva-alueita, vaan pahinkin onnettomuus pitää pysyä reaktorirakennuksen sisällä.

WENRA:n eli Euroopan ydinregulaattoreiden johtaja on tällä hetkellä STUK:n johtaja Laaksonen, mutta tämän normin takana on painevesireaktoreiden lobby. Kiehutuslaitokset eivät nimittäin voi päästä tähän normiin mitenkään.

Jouni

Kirjoitus on ok mutta siinä esitetyt argumentit ovat melko liuduntuneita ja jättää huomiotta sen kaikkein tärkeimmän argumentin. Kaikkein tärkein ja täysin riittävä argumentti massapolton puolesta on että jätteiden poltto mielekkäin tapa saada muovijäte kierrätyksen piiriin. Muovia ei missään olosuhteissa saa päästää kaatopaikalle ja luontoon, jossa se hajoaa vuosituhansien saatossa pieneksi silpuksi, joka päätyy eliöiden ravintoon ja voi muuntua toksisiksi yhdisteiksi. Tämän vuoksi muovi on paljon haitallisempaa ympäristölle kuin ydinjäte. Muovin pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta, ja siksi se on pelottavaa, mutta hormonaaliset vaikutukset lienee kaikkein ilmeisimpiä.

Sen sijaan puhtaasti ekologisessa mielessä muovikassi on paljon ekologisempi vaihtoehto kuin paperikassi, jos se päätyy poltotettavaksi jätteiden mukana.

Yleisesti biopolttoaine (kiinteä tai nestemänen) on _aina_ huono vaihtoehto, koska puun tai kannon on parempi olla metsässä kuin palaa näennäisen halpana energiana. Ei tarvitse olla biologi tämän ymmärtämiseksi ja onneksi ihmiset alkavatkin pikkuhiljaa tätä ymmärtämään. Ehkä paperikin pitäisi uudelleen nimetä biopaperiksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät että paperi keitetään puiden verestä!

Jos muovi, paperi ja biojäte on todistetusti järkevämpi polttaa kuin kierrättä, niin kovin vähän tähän jää vaihtoehtoja miten jätteiden poltto tulisi toteuttaa. Eli paras on tosiaankin lopettaa paperin käyttö pääosin (hesari+muut lehdet) ja erotella helposti eroteltavat puhtaat jätteet (metalli ja lasi) sekä ongelmajätteet ja polttaa loput. Yksinkertaisuus on kierrätysasioissa aina parasta, koska aniharva viitsii kierrättää jos siitä aiheutuu ylimääräistä vaivaa.

Pekka

Eikös kantojen ja oksien jättäminen metsään ole siksikin järkevää, että ne lahotessaan lannoittavat metsää luonnollisesti?

Kaj Luukko

Hyvä Marko, että otit asian puheeksi. Helsingin kaltainen kulutuskeskittymä olisi todella fiksua kattaa ydinvoimalla, ja jättää biomassat muuhun käyttöön. Niitä ei riitä joka paikkaan, eikä muita vaihtoehtoja ole.

Numeroista saa käsityksen tästä lyhyestä yhteenvedosta, joka pääsi Hesarin mielipidepalstalle ydinvoimaäänestyksen kynnyksellä:

http://wp.me/pbZwh-zh

Voimme rakentaa biovoimaloita nyt, todetaksemme 20 vuoden kuluttua, että olemme edelleen kiinni fossiilisissa polttoaineissa, ja rakentaa ydinlaitokset sen jälkeen. Tai voimme rakentaa ydinlaitokset nyt, ja jättää muut rakentamatta. Kumpi kuullostaa fiksummalta?

Minä voin tehdä saman kunnallisvaalilupauksen, hyvä idea! Keskustelu asiasta on aloitettava, jos merkittäviä päästövähennyksiä todella halutaan.

Mahtavatko kaikki tietää, että Espoossa jo on ydinlämpölaitos?

JuhaK

Luin artikkelisi energia-lehdestä. Varsin mielenkiintoinen idea, ja on aika hassua, että en ole kuullut tästä aikaisemmin. Ehkä aihe on tuossa menneiden vuosikymmenten aikana sen verran tehokkaasti demonisoitu, että olen jäänyt pimentoon. Ajatus ydinkaukolämmöstä on mielestäni ihan järkevä.

En muista artikkelia sanatarkasti, mutta yksi asia jäi vaivaamaan. Mainitsit, että primääripiirin putken katkeaminen olisi normaalissa sähköä tuottavassa laitoksessa suurempi riski kuin artikkelissa esitetyssa laitoksessa. Näin voi olla, mutta perustelusi siitä ei oikein mene jakeluun. Ymmärsin, että pidät putkirikkoa vaarallisempana normaalissa laitoksessa, koska siellä on korkeampi lämpötila ja siksi jäähdytysvesi höyrystyy nopeammin ja siksi lämpötila myös nousee nopeammin. Mielestäni reaktorin paineastian lämpötilalla normaalitilanteessa ei ole vaikutusta siihen miten käy, jos reaktorista karkaa suuri määrä vettä. Olipa reaktorin paineastiassa olevan veden lämpötila alle 100 C tai yli 300 C, se nousee äkkiä vaarallisen korkealle, kun vettä ei ole riittävästi jäähdyttämässä reaktoria. Näin ollen reaktorin ytimen sulamisen riski on käytännössä yhtä iso tavallisessa ydinvoimalaitoksessa kuin kuvaamassasi ydinkaukolämpölaitoksessa, jos reaktorin paineastiasta karkaa nopeasti suuri määrä vettä. Se, että laitos on maan sisällä, luonnollisesti pienentää ko. onnettomuuden vaikutuksia.

Marko Hamilo

Jos jäähdytysvettä ei ole, kevytvesireaktori sammuu siihen paikkaan, koska vesi toimii myös neutronien hidastimena. Jälkilämpö eli uraanin hajoamistuotteiden hajoaminen kuumentaa reaktoria kyllä, mutta rakenteiden sulamispisteestä ollaan kaukana.

Tietysti tuo reaktorin turvallisuus on paljon monimutkaisempi asia, josta lähteenäni olleessa SECURE-loppuraportissa oli paljonkin ja joka ylitti myös minun tieteellisen lukutaitoni, mutta yleisesti ottaen voi sanoa niin että tuo alempi paine ja alempi lämpötila asettavat vähemmän haasteita turvallisuudelle kuin tavallisen ydinvoimalan design.

Kokonaan toisessa suunnassahan sitten ovat ne suunnittelupöydällä olevat reaktorit, jossa lämpötila on jotain 800 astetta ja joilla tehtäisiin myös vetyä / poistettaisiin suolaa vedestä yms. Niissä käsittääkseni esimerkiksi materiaaleilta vaaditaan paljon enemmöän kuin tavallisissa nykyraktoreissa. Mutta tämä Secure-tyyppi olisi vähän tuollainen junan vessa -tyyppinen ratkaisu: tekee yhden yksinkertaisen asian ja sen se tekee idioottivarmasti.

JPR

enpä taida kuitenkaan tätä esittää, vaikka varmistaisinkin sillä yhden äänen. Taitaisi jäädä melkein siihen...

Neutroni

300 asteisessa vesiputkessa paine on toista sataa baaria. Jos sellainen putki hajoaa, valtavalla paineella ulos syöksyvä vesi höyrystyy räjähdysmäisesti itseensä sitoutuneen lämpöenergian takia ilmanpaineessa ja tekee höyryräjähdyksen. Sata-asteinen matalapaineinen vesi valuu viemäriin samalla dramatiikalla kuin kuuma vesi hanasta. Se on (hätätapauksessa) mahdollista vaikka korvata lennossa syöttämällä reaktoriin vettä kaupungin verkosta.

SamBody

"ja Suomen luonnonsuojeluliiton hirttäytyminen kategoriseen jätteiden polttamisen vastustamiseen on sekä käsittämätöntä että jälleen yksi todiste siitä että perinteiset luonnonsuojeluorganisaatiot ja -aatteet ovat järkevän ympäristöpolitiikan pahimpia vihollisia."

Se johtuu vain siitä Suomen luonnonsuojeluliitto on muutettu nykyisen johdon toimesta Vihreän puolueen apujärjestöksi.
Samalla luonnon suojeleminen pragmaattisista lähtökohdista muuttui vihreäksi dogmatiikaksi. Surullista, mutta näin pääsi käymään.

Riku Mattila

JuhaK: "Ymmärsin, että pidät putkirikkoa vaarallisempana normaalissa laitoksessa, koska siellä on korkeampi lämpötila ja siksi jäähdytysvesi höyrystyy nopeammin ja siksi lämpötila myös nousee nopeammin. Mielestäni reaktorin paineastian lämpötilalla normaalitilanteessa ei ole vaikutusta siihen miten käy, jos reaktorista karkaa suuri määrä vettä."

Saanen asiaa kommentoida, kun viitattu teksti taisi alun perin olla minun näppäimistöltäni lähtöisin.

Reaktorin putket, joista vuoto voisi tapahtua, sijaitsevat korkealla sydämen yläpuolella, joten vesi ei pääse putkirikon seurauksena välittömästi "karkaamaan", mikäli vesi pysyy sydämessä vetenä vaikka paine putoaisi nollaan. "Normaalissa" laitoksessa vesi korkean lämpötilan (300 astetta) vuoksi kiehuu välittömästi pois sydämestä, jos paine putkirikon seurauksena häviää. Sydän siis kuivuu muutamassa sekunnissa, ja se pitää saada muutaman kymmenen sekunnin kuluessa hätäjäähdytysjärjestelmillä kasteltua uudelleen, jotta polttoaine ei pääse kuumenemaan liikaa. Secure-tyyppisessä laitoksessa reaktorin lämpötila on niin pieni, että vesi ei heti muutu höyryksi, vaikka paine häviäisi. Lämpö siirtyy polttoaineesta vesialtaaseen, ja sydän pysyy koko ajan veden ympäröimänä. Vettä häviää vain hitaasti kiehumalla, mikäli jälkilämpöä ei saada siirrettyä altaasta ja se lopulta pääsee lämpiämään sataan asteeseen asti.

400 megawatin laitos tuottaa pitkäaikaista jälkilämpötehoa suunnilleen megawatin verran, ja tällä saa vettä keitettyä luokkaa puoli kiloa sekunnissa eli pari kuutiota tunnissa. Altaassa siis riittää vettä keiteltäväksi pitkään, vaikka mitään toimenpiteitä ei saataisi tehtyä putkikatkon jälkeen. Tämä pitkä aikavakio oli se tärkein argumentti, jolla suunnittelijat aikoinaan perustelivat näkemystään, että vakavaa reaktorionnettomuutta ei tarvitsisi ottaa laitoksen sijoituspaikan valinnassa huomioon.

mpr

Jos laitoksen sijoituksella ei ole väliä, se kannattaa tietenkin sijoittaa vielä Sipoonkorpea lähemmäksi. Toisaalta pitäisin ydinvoimaosaamisen keskittämistä turvallisuuden kannalta parhaana ratkaisuna eli laitos olisi paras sijoittaa Espooseen.

nabla

Ydinlämmön varavoima/kapasiteettiongelma argumenttia en ymmärrä.

Nykyiselläkin päävoimalaitoksella(illa) on varakapasitteettia pitkin kaupunkia, minne ne katoavat?

Lisäksi nykyiset voimalaitokset jäävät lisä/varakapasiteetiksi tilanteisiin jossa hidas ylösajo ei ole ongelma.

Marko Hamilo

Ymmärtääkseni nykyiset hiilivoimalat ovat sen verran vanhoja että ne on kyllä tarkoitus aikanaan poistaa kokonaan käytöstä. Jos ne voisi kannattavasti jättää varakapasiteetiksi, ongelmaa ei kai olisi jos silloin tällöin muutaman päivän ajan jouduttaisiin ostamaan päästöoikeuksia niitä varten.

Käsittääkseni tällä hetkellä meillä ei ole kauheasti kapasiteettia yli kylmimmän talvipäivän lämmitystarpeen, eli jokin yksikkö voi olla pois pelistä mutta ei kovin moni. Mutta korjatkaa jos olen väärässä.

Mike

Kerrankin uusi näkökulma pääkaupunkiseudun energiakeskusteluun. Ja hyvä sellainen!

Moni lukija ei varmaankaan tiedä sitäkään, että Suomessa on muitakin ydinreaktoreita, kuin nämä kaikkien tuntemat suurvoimalat. Olen itse vieraillut tässä VTT:n pienreaktorissa:
http://www.tvo.fi/ytimekas/0205/pienreaktorit.html

Pienvoimaloita voidaan lämmöntuotannon lisäksi käyttää esim. lääketieteen tarvitsemien säteilylähteiden tuottamiseen. Erittäin turvallisia laitoksia ja voidaan sijoittaa lähelle asutusta.

Mutta nämäkin laitokset tuottavat ydinjätettä, joten viherstalinistit tulevat estämään Marko Hamilon idean toteutuksen. Sanokaa minun sanoneen.

jv

Mitä jos laitoksesta pääsee vuotamaan radioaktiivista vettä kaukolämpöverkkoon?

Ymmärtääkseni tällöin kaikki kaukolämpöverkoston aluella oleilevat altistuvat säteilylle.

Marko Hamilo

Jotta lämpöpatteri alkaisi säteillä kotona, täytyisi radioaktiivisten aineiden päästä primääripiiriin. Sitten pitäisi tapahtua vuoto joka päästäisi lämmönvaihtimesta niitä sekundaaripiiriin. Ja sitten vuoto kaukolämmönvaihtimessa joka päästäisi pöpöveden kaukolämpöputkiin.

En tiedä mikä tällaisen tapahtuman todennäköisyys on kun ajattelee kuinka paljon pitäisi mennä pieleen ja kuinka paljon tuossa olisi aikaa reagoida sulkemalla kaukolämpö, veikkaisin että jotain yksi fantastiljoonassa vuodessa. Ja jos tapahtuisi, määrät olisivat varmaankin erittäin pieniä.

Psykologisesti tuo voisi olla ongelma. Mutta ei sen kummempi kuin yhdistetyssä tuotannossa.

jv

Viimeksi tällainen vuoto primääripiiriin taisi Suomessa tapahtua reilu pari kuukautta sitten Loviisa 2:ssa.
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ajankohtaista_ydinturvallisuus/ajank...
Ymmärrän ettei nämä INES-1 tapaukset ovat sen verran tavallisia (Suomessa vuosina 1977-2004 92 INES 1 -tapatumaa, http://fi.wikipedia.org/wiki/INES) jaksa enää uutiskynnyksiä ylittää varsinkin kun vuoto on onnistuttu rajaamaan laitoksen sisälle.

Kuka olisi valmis puhdistamaan kaukolämpöverkon ja millä varoilla jos sinne pääsisi radioaktiivista vettä vuotamaan?
Mitä terveydellisiä haittoja, ihmisten evakuointeja aj muita ympäristöhaittoja siitä seuraisi?

Jopi

Olen aina ihmetellyt sitä, että ydinvoiman puolesta puhujat haluavat lisää ydinvoimaa koska se on turvallinen energiantuotantomuoto.
Toisaalta he eivät halua sijoittaa sitä pääkaupunkiseudulle turvallisuuteen vedoten. Käsittämätön ristiriita.
Koska ydinvoima on kuuleman mukaan niin turvallista, niin energiatehokkuuden nimissä se tulisi sijoittaa niin lähelle pääkaupunkiseutua, että sen tuottama lauhdelämpö voitaisiin hyödyntää kaukolämpönä. Aivan kuten blogikirjoituksessakin mainitaan.
Jätteiden poltosta olen osittain samaa mieltä. Eli halittu polttaminen hyväksyttävää, mutta jätemaksuja olisi saatava selkeästi korkammiksi, jolloin niiden tuottaminen ei olisi niin kannattavaa. Tuotetulla jätetonnilla on suurempi hiilijalanjälki kuin tuotetulla polttoainetonnilla.

Riku Mattila

jv: "Mitä jos laitoksesta pääsee vuotamaan radioaktiivista vettä kaukolämpöverkkoon?"

Perusajatus, jolla tämä mahdollisuus oli Secure-konseptissa tarkoitus estää, oli tehdä reaktorilaitoksen ja kaukolämpöverkon väliin näitä molempia matalapaineisempi välipiiri niin, että jos kaukolämpöverkon ja laitoksen välille tulisi vuoto, vesi vuotaisi aina kaukolämpöverkosta laitokselle eikä laitokselta kaukolämpöverkkoon päin.

(Lisäksi toki oli tarkoitus vahtia kaikkien reaktorin ja kaukolämpöverkon välissä olevien piirien aktiivisuutta, painetta jne. niin, että veden kierto kaukolämpöverkkoon saataisiin katkaistua sulkemalla piirien venttiilit, mikäli mikä tahansa rajapinnoista (=lämmönvaihtimista) reaktorin ja kaukolämpöverkon välillä alkaisi vuotaa.)

Jukka

Jopi: Syy miksi ydinvoiman puolustajatkaan eivät laitoksiaan rakentele mihin sattuu on Suomen ydinvoimalaki, joka asettaa kaikissa turvallisuuskysymyksissä riman kansainvälisestikin erittäin korkealle (näin jo vuosikymmeniä sitten). On vaikea kuvitella näinä aikoina, että lain höllentämistä turvallisuussäädöksistä alkaisi kukaan politiikko ajamaan vaikka kuinka kävisi ydinpattereilla. Jos laki sallisi, niin ihan varmasti laitosten sijoituspaikkoja mietittäisiin ihan toiselta näkökannalta.

Siljamaarit

Olen ehdottomasti jätteiden polttamisen kannalla, kunhan jätteiden tuottamisesta ei tehdä niin kannattavaa bisnestä, että se houkuttelisi lisäämään jätteiden määrää. Auttaisi sekä energiansaantia että kaatopaikkaongelmaa. Polttolaitokset olisi vain kehitettävä mahdollisimman tehokkaiksi, jotta polttaminen ei olisi epätäydellistä ja tuottaisi savukaasuja. Sikäli kuin savukaasuja syntyy, niiden puhdistaminen on ensisijaisen tärkeää.
Voisiko joku valottaa minulle tietämättömälle, millä perusteilla vihreät vastustavat jätteiden polttamista, kuten edellä ketjussa kerrotaan? Vai vastustavatko kategorisesti, vai pitävätkö ainoastaan nykyisiä polttolaitoksia huonoina savukaasupäästöjen vuoksi?

Keltaista kakkua ajanut

IAEAn laki kieltää ankarasti ydinvoimaa käyttämästämuuhun tarkoitukseen kuin ainoastaan sähkön tuotantoon! Miksi? Siksi että ydinvoimalat vuotavat niin ytimiä kuin neutrooneita seinämien paksuudesta huolimatta vapaasti myrkyttäen kaiken säteileväksi! Vesi muuttuu Deuteriiniksi ja Tritiumiksi!

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009