Tiedelehti täytti 40-vuotta. Keski-ikäisen juhlanumerossa (12/2020) luotiin katse vuoteen 2060. Miltä maailma voisi silloin näyttää, kun monet eri tieteen alojen saavutukset, uudet keksinnöt ja vielä nupullaan olevat ideat ovat muokanneet maailmaa? Artikkeli innosti muistelemaan aivoluentoani, jonka pidin 2000-luvun alussa. Minua pyydettiin vastaamaan kysymykseen: Haluatko tunnetutkan?. Kirjoitin tämän blogin alunperin joulun alla.

Viime päivinä kysymys tunnetutkasta on jälleen pyörinyt mielessäni. Pohdinnan käynnistivät uutiskuvat Yhdysvaltojen presidentinvaalien viimeisimmästä näytöksestä Washingtonissa 6.1.2021. Väistymään joutuvan presidentti Trumpin kannattajiksi julistautuneet ihmiset valtasivat kongressitalon. Internetin bitti-ratoja pitkin on kulkenut loputtomana virtana kuvia ja tekstiä tunnekuohujen vallassa olevista ihmisjoukoista ja kansankiihottajista. Tällä hetkellä oloni on hämmentynyt ja tunteet ristiriitaiset. Tunnetutka ei saisi minusta kunnollista lukemaa. Enkä usko olevani ainoa henkilö, jota olisi vaikeata tutkalla syynätä. Vaikka tunnetilastani saataisiin lukema, on vielä ihan eri asia se, mitä tekisin tunteiden vallassa – vai tekisinkö mitään? Ihmisjoukkoa negatiivisten tunteiden vallassa ei ihan hevin pysäytetä. Voisiko tunnetutka toimia eräänlaisena tunteiden kuumemittarina? Mikä olisi normaali lämpötila? Mitkä tunteet kuumottavat ja mitkä viilentävät. Voiko tunteiden kirjosta saada kunnon otetta jonkin vempaimen avulla. 

Blogiteksti tästä eteen päin on alunperin julkaistu 22.12.2020 ja vastaukseni tunnetutkaa koskevaan kysymykseen ei ole tässä välissä myöskään muuttunut. 

Kysymys tunnetutkasta esitettiin aikana, jolloin tutkimus vireystilan, stressin ja tunteiden vaikutuksista ihmisen autonomisen hermoston fysiologiaan oli vilkasta. Työskentelin Työterveyslaitoksen Aivotyölaboratorion tutkimusprofessorina. Tutkimme tietotekniikan avulla tehtävien työtehtävien informaation määrän ja laadun sekä aikapaineen ja ympäristön hälyäänien vaikutuksia virkeän ja univelkaisen ihmisen fysiologiaan ja testeissä suoriutumiseen.

Vapaaehtoiset tutkimushenkilöt istuivat ”kelluvassa” erikoislaboratoriossa tutkimustuoliin köytettyinä. Kehon eri kohtiin oli kiinnitetty mittalaitteita rekisteröimään sydämen sykettä, ihon hikireaktioita, hengitystä, silmänliikkeitä ja aivosähkökäyrää samalla, kun ihminen hikoili tietokonetehtävien kanssa. Hänen piti työrupeaman aikana hoidella neljää erilaista tehtävää. Elettiin aikaa, jolloin ihmiset kokivat, että pyörivät kuin hyrrät useiden työtehtävien keskellä. Tämä stressasi monia.

Tutkimushenkilöistä kurkotti mittalaitteiden piuhoja sekavan näköisenä rykelmänä rekisteröintilaatikoihin. Niihin siirretyt sähköiset signaalit tallennettiin myöhemmin analysoitaviksi. Näistä mittausasetelmista oli hyvä käytettävyys kaukana. Luotettavaa mittausta pystyivät tekemään vain kokeneet, erityiskoulutuksen saaneet tutkimushoitajat ja fyysikot sekä insinöörit. Minun, hankkeen johtajan, piti pitää näppini erossa laitteista.

Neurotieteilijänä, joka unelmoi siitä, että aikanaan ihmisistä saataisiin kerättyä objektiivista tietoa aidoissa työympäristöissä, piti odottaa yli 10 vuotta riittävän pieniä, ihmisen mukana kulkevia ns. päälle puettavia mittalaitteita. Niiden avulla voitiin siirtyä työpaikoille. Testasin itsekin näitä uusia mahdollisuuksia noin kuusi, seitsemän vuotta sitten työhuoneessani TTL:lla (kts. kuva ylhäällä vasemmalla.)

Tänä päivänä terveysteknologian markkinat suorastaan pursuavat erilaisia mittalaitteita. Tunteet ovat pinnalla. Joten moni laite lupaa objektiivista tietoa tunteiden vaikutuksesta ihmisen toimintaan.

Syvällä aivojen keskiosissa sijaitsee amygdala. Tämä mantelinmuotoinen alue on tärkeä tunteiden tunnistamiselle ja tunnemuistoille. Nykyään tiedetään, että erilaiset tunnetilat aktivoivat myös muita aivoalueita. Ihmisen keho tuntee tunteet kuten Lauri Nummenmaan ja tutkimusryhmän julkaisemat tunnekartatkin kertovat (Tiedelehti elokuu 2018)

Tunteet vaikuttavat autonomisen hermoston fysiologiaan. Erilaisten tunteiden vaikutuksia mm. sydämen sykkeeseen, hikoiluun, hengitykseen ja silmän mustuaisen kokoon ja reaktioihin on tutkittu pitkään. Näiden tutkimusten pohjalta markkinoille on ilmestynyt erilaisia mittalaitteita, joiden väitetään tunnistavan tunteita. Luotettavaa tutkimustietoa niitten todellisesta kyvystä toimia tunnetutkina ei kuitenkaan ole riittävästi.

Palataan minulle esitettyyn kysymykseen: Haluatko tunnetutkan? Kun kysymys esitettiin minulle, ajatus oli, että kehon fysiologiset vasteet eri tunteille tehtäisiin väreillä näkyviksi toiselle ihmiselle. Henkilön ympärillä olisi tunnevärikartta, jonka minä näkisin kaleidoskoopin avulla. Päädyin siihen, että en tällaista halua enkä tarvitse. Nyt kun lisätty- ja keinotodellisuus (AR ja VR) tarjoaisivat uusia teknologisia mahdollisuuksia kuten vaikkapa ”tunne-tulkki-älysilmälasit”, joilla katsoa toisen tunteita, olen edelleen sitä mieltä, että tunnetutka ei ole hyvä idea.

Käyttäkäämme edelleen omaa luomuista, aivojemme, tunnetutkaa. Ihmisen otsalohkoissa on mm. peilisolujärjestelmä ja muita hermorakenteita, joiden avulla ihminen kykenee vastaanottamaan toisen ihmisen sanattomia, usein tunnetiloihin liittyviä viestejä. Niitä välittävät kasvojen ilmeet, eleet, äänen sävyt, kehon kieli. Toisen ihmisen mielialan aistiminen ja sen ymmärtäminen, että kaikki eivät tunnetasolla reagoi asioihin kuin minä itse on tunneälyä.

Luomuinen tunnetutka on riittävän tarkka, kunhan ihminen sitä käyttää; ei anna sen ruostua tai hautautua kiireen jalkoihin. Ihmisillä pitää olla valinnan mahdollisuus: kuinka paljon haluan tunteitani muitten kanssa jakaa. Tekninen vempain vie helposti tirkistelyn tielle. Se jos mikä vaarantaa ihmisen yksityisyyttä.

Mielikuvitukseni silmin näen, kuinka keinotekoisen tunnetutkan läpi kurkkien näen ympärilläni ihmisiä, joilla olisi hyvin erilaiset tunteiden värispektrit ympärillään. Ristiriitaisten tunnetilojen pyörityksessä minun pitäisi ratkaistava monia kimurantteja asioita: Kenen tunteisiin reagoin? Mikä on oikea tunnetila ja kuka sen määrää? Liittyykö toisen ihmisen tunnetila meidän väliseemme vuorovaikutukseen, vai onko sen syy ihan muualla? Onko ihmisestä huokuva tunne ensireaktio uuteen asiaan ja siis ohimenevä? Entäpä yksilölliset vaihtelut: On ihmisiä, joita nopeasti kuumottaa ja heitä, jotka ovat tasaisen tyyniä.

Edesmennyt isäni neuvoi minua: ”Älä Kiti provosoidu, kun provosoidaan”. Olen herkästi kiihtyvää ja nopeasti rauhoittuvaa sorttia. Minua on luonnehdittu myös järki-ihmiseksi, jota tunteet eivät kovin helposti vie. Tietäisitpä vain: Yli 40 vuoden työuran aikana on välillä pitänyt lähteä ulos happihypylle rauhoittumaan ja järjen ääntä etsimään, kun itsehillintääni on venytetty äärimmilleen. Taitaisipa tunnetutka tuottaa minusta ristiriitaista tietoa siitä riippuen, missä vaiheessa tunteitani tiiraillaan.

Kun tunneälyn puolesta innokkaasti liputetaan, järjen ääni uhkaa jäädä jalkoihin. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tunnesuodatin takaa sen, että sekä järjen että tunteiden ääni pääsevät kuuluville.

Aiheesta voi lukea lisää englanninkielisestä blogistani Ajatusfiilailua.

Kommentit (6)

바카라사이트
6/6 | 

On September 11, Ninh Giang County (Marine City) public security authorities prosecuted the case and were accused of being involved with six Manbok (Injanggun) officials to investigate a money-making gambling case. Prior to this, at noon on September 5, the Ninh Giang District Police received a report of the V commune leader, who is blessed with making money at the headquarters. When I got off the scene, <a href="http://casino-topseom.com" target="_blank" title="바카라사이트">바카라사이트</a>  the police fined six people in the Seoul Metropolitan Government in the office of the secretary's office. The amount of the silver plate was not announced by General Ninh.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki v. 2014 uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän tekee kognitio- ja neurotieteen tutkimusta kansainvälisessä Nokia Bell Labs tutkimuskeskuksessa. Tiedekokki pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaa-rikkaruohoja.

Teemat

Hae blogista

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla