Alussa oli rytmi ja erilaiset äänet. Käsien taputuksilla, jalkojen tömistyksillä, vihellyksillä, huudahduksilla ja rummutuksilla ihmiset voivat viestiä keskenään monipuolisesti. Rytmien ja äänten yhdistelmillä on kuitenkin oltava tietty merkitys, jonka viestin vastaanottajakin tietää.

Musiikki koostuu äänistä ja rytmeistä. Ne synnyttävät kuulijassa tunteita. Niiden avulla voidaan sekä välittää että jakaa ilona ja surun hetkiä. Musiikki yhdistää ihmisiä ympäri maapallon, kirjoittaa Daniel Levitin kirjassaan The World in Six Songs (2008). Kuvassa vasemmalla kamerunilaiset rummuttavat ns. slit rumpua. Oikealla on Anne Vallayer-Costerin maalaus Attributes of Music vuodelta 1770.

Ajankohtaa, jolloin nykymuodossa tunnettu puhuttu kieli syntyi ja alkoi kehittyä ei tiedetä tarkkaan. Varsin suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että ihmisillä musiikki, tanssi ja kuvallinen ilmaisu edelsivät puheen kehittymistä.

Aihe, joka on uudestaan nousemassa tutkimuksen keskiöön, liittyy siihen, kuinka paljon samankaltaisia piirteitä musiikista voidaan tunnistaa eri kulttuureissa. Kyse on musiikin psykologisista ulottuvuuksista. Science-lehdessä julkaistiin vuonna 2019 tutkimus, jossa esitetään, että laulamisessa on yleismaailmallisia piirteitä, jotka ovat löydettävissä lukuisista eri kulttuureita. Kehtolauluissa on pehmeä ja hidas tempo, tanssittava musiikki on nopeampaa ja siitä löytyy vaihtelevampia rytmejä. Eri puolilla maailmaa musiikki, jonka tehtävä on parantaa ihmisen vointia ja rauhoittaa, eroa rakkauslauluista.

Tutkimus kertoo, että ihminen kykenee usein myös tunnistamaan hänelle vieraan kulttuurin musiikki- tai laulukappaleen välittämiä tunteita, vaikka ei ymmärrä laulun sanoja eikä ole perehtynyt kulttuuriin, jossa laulu on syntynyt. Sam Mehr ja Manfrid Sign tutkijarymän aineistona oli Harvardin yliopiston ylläpitämä maailmanmusiikin tietokanta (NHS Ethnography), johon on tällä hetkellä tallennettuna kuvaukset lähes 5000 laulusta ja lauluesityksestä noin 60 eri yhteisöstä eri puolilta maailmaa. Tutkijat toteavat, että sosiaalisen median monet alustat, digitaaliset tallenteet ja jatkuvasti kehittyvät tavat luokitella ja analysoida musiikkia antavat lisäpotkua tälle tutkimussuunnalle. Niiden avulla pystytään nopeasti tunnistamaan tallennetusta musiikista samanlaisia ja eroavia piirteitä.

Beethovenin, yli 200 vuotta sitten valmistunut 9 sinfonia on klassinen esimerkki musiikista, joka koskettaa ihmisiä ympäri maailman. Japanissa ihmiset jonottavat pääsyä mukaan yli 10 000 hengen kuoroon laulamaan sinfonian ”Oodin ilolle”. Sinfonian innoittamana syntyi Kongoon sinfonia orkesteri. Musiikki on vetänyt lapsia pois slummeista. Beethoven oli jo kuuroutunut säveltäessään sinfonian. Kuurot ja kuulovammaiset kuuntelevat sinfoniaa kehollaan. Värinäaistimukset tuottavat vahvoja tunnekokemuksia. Kiinnostava dokumentti aiheesta on katsottavissa YLE-Areenassa 20.1.2021 asti.

Neurologina olen tavannut lukuisia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita, joiden ongelmana on yhtäkkinen paikalleen jähmettyminen, kun lääkityksen vaikutus alkaa olla ohi. Olen neuvonut potilaille ja heidän läheisilleen usein toimivan niksin: Ottakaa avuksi rytmi, jonka voi tuottaa vaikka käsiä yhteen taputtamalla. Rytmi tahdittaa Parkinson potilaan kävelyä ja lattiaan liimautuneet jalat alkavatkin taas toimia. Moni muistisairas potilaani on tietyn sävelmän kuullessaan muistanut laulun sanat. Laulun avulla on jokin aivojen muistoverkostoissa kadoksissa oleva tapahtuma elämän varrelta tullut yhtäkkiä mieleen muille kerrottavaksi. Nämä elävän elämän esimerkit voivat omalta osaltaan viitata siihen, että alussa oli rytmi ja erilaiset äänet, joista syntyi musiikkia. Niiden merkitys ihmiselle on niin syvälle juurtunut, että niiden avulla liikkumaton pääsee liikkeelle ja muistamaton löytää mielen syövereihin jumittuneen muiston. Rytmit ja laulut virkistävät mieltä ja antavat ryhtiä.

 

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki v. 2014 uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän tekee kognitio- ja neurotieteen tutkimusta kansainvälisessä Nokia Bell Labs tutkimuskeskuksessa. Tiedekokki pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaa-rikkaruohoja.

Teemat

Hae blogista

Kategoriat