Kirjoitukset avainsanalla röntgen

Vasemmalla röntgenkuva rouva Röntgenin kädestä (v. 1895), keskellä ilmakallokuva (Walter E. Dandy 1916), oikealla aivojen magneetti- eli MRI-kuva (Christian Linder, 2000). Kuvat: commons.wikimedia.org

Onko teknologinen kehitys uhka vai mahdollisuus?

Vuosien varrella olen istunut lukuisissa paneeleissa, joissa on yritetty kirkastaa sumuista kristallipalloa antamaan vihjeitä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pallosta kurkkivat maailmanmenon peruuttamattomasti mullistava teknologia, robotit ja data. Tulevaisuutta ruotivissa tilaisuuksissa keskustelu ajautuu usein digiajan uhkakuvien ja mahdollisuuksien väliseksi väittelyksi.

Maailmassa arvioidaan tällä hetkellä olevan yli 20 miljardia internetiin yhdistettyä laitetta, joissa on ohjelmoitua ”älyä”. Määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä yli 75 miljardiin. Laitteet ”keskustelevat keskenään” ja tekevät ihmisen pyytämättä asioita. Monille pelottava ajatus.

Historioitsija Yuval Noah Harari ennustaa kirjassaan Homo Deus, Huomisen Lyhyt Historia (suomennos 2017, Bazar) datauskonnon vahvaa esiinmarssia. Ihmiset kumartavat datalle ja uhraavat samalla yksityisyytensä.

Sillä, joka hallitsee dataa, on valta: Olet valvovan silmän alla. Jokainen liikkeesi ja kohta ajatuksesikin tiedetään. Erilaisissa tulevaisuusfoorumeissa voi aistia tunteiden kirjon. Osa ihmisistä inspiroituu. Monia sumuinen tulevaisuus ahdistaa: Laitteisiin ja ympäristöön upotetut sensorit eli tunnistimet keräävät tietoa yötä päivää ihmisistä. Mitä kaikkea tietoa meistä ihmisistä aina vaan älykkäämmät, dataa möyhivät ja uuteen uskoon muokkaavat, algoritmit löytävätkään bittivirroista, datameristä tai -pilvistä? Käytetäänkö tietoa hyvään vai pahaan? Olemmeko antaneet pirulle sormen ja kohta se haukkaa koko käden?

Kännykkä on kasvanut kiinni käteen. Ihmiset istuvat baarissa, tökkivät ja tuijottavat näyttöjä ja puhuvatkin niille. Tämä ei voi päättyä hyvin, murehtii moni ihminen. Elämme paitsi digi- myös huomiotalouden aikaa. Vuonna 2007 Youtubelle naurettiin. Enää ei. Ihmisten huomion kaappaaminen vaatii raflaavia otsikoita. ”Isoveli valvoo, tietosi vuotavat manipulaattoreiden käsiin, jokainen tekosi ja olinpaikkasi on järjestelmän tiedossa”. Dystopia on hurjempi kuin Orwellin kirjassa 1984. Eri mediat käyvät olemassa olon kamppailuaan. Sana valeuutinen on rantautunut arkikieleen. Pelko myy parhaiten.

Uhkakuvien maalailun jalkoihin jäävät helposti konkreettiset esimerkit teknologisen kehityksen tuottamasta hyvästä. Lääketiede on täynnä näitä esimerkkejä. Otetaanpa tarkasteluun lääketieteellinen kuvantaminen. Fysiikan ensimmäinen Nobelin palkinto myönnettiin vuonna 1901 röntgenin keksijälle, saksalaiselle Wilhelm Röntgenille. Hän kehitti ideansa pohjalta teknisen ratkaisun, jonka avulla hän otti ensimmäisen röntgenkuvan vaimonsa kädestä marraskuussa 1895. Röntgen julkaisi menetelmää koskevan tieteellisen artikkelinsa noin kuukautta myöhemmin. Menetelmä, jolla ”nähtiin ihmisen sisälle” ilman ihmisen avaamista leikkauspöydällä, nimettiin röntgeniksi keksijänsä mukaan. Röntgenin historiaa käsittelevässä artikkelissaan ”100 vuotta X-säteitä” (Duodecim 1995) Hannu Suoranta kirjoittaa siitä, kuinka ”kaiken näkyväksi tekevä” keksintö herätti aikoinaan ihmisissä suurta huolta. New Jerseyssä yritettiin saada läpi laki, joka kieltäisi röntgensäteitä käyttävät oopperalasit. Englannista sai ostaa alusvaatteita, joitten väitettiin suojaavan ”ihmisen läpi näkeviltä säteiltä.”

Röntgenin keksintö käynnisti lääketieteellisen kuvantamisen kehityksen. Alkuaikoina menetelmän kehitystä hidastivat havainnot liialliseen röntgensäteilyn terveyshaitoista (säteilysairaudet). Niiden tunnistaminen omalta osaltaan antoi sysäyksen tuottaa aina vain uudempia ja parempia teknologioita, joilla säteilyrasitus jatkuvasti pieneni, vaikka laiteilla saatiin ihmiskehon sisältä aina vain tarkempia kuvia.

Röntgenin laajempi kliininen käyttö toi päivänvaloon tavallisen röntgenkuvan rajoitteita, joitten ratkominen omalta osaltaan siivitti kehitystä eteenpäin. Välillä jouduttiin turvautumaan menetelmiin, jotka eivät olleet riskittömiä. Kallokuva näyttää pään luut, mutta ei aivoja. Niinpä amerikkalainen neurokirurgi Walter Dandy julkaisi vuoden 1919 lopulla ilmakallokuvauksen; menetelmän, jolla voitiin epäsuorasti saada joskus näkyviin aivokasvain. Menetelmässä niskapistolla poistetaan aivonestettä ja tilalle laitetaan joko ilmaa, happea tai heliumia. Nuorena kandina 1980-luvun alussa ehdin vielä nähdä pari kertaa käytännössä, miten vaikeita päätökset altistaa potilas usein kivuliaalle ja vakavia terveysriskejä (mm. infektiot, aivoveritulppa) sisältävälle ilmakallokuvaukselle olivat kokeneille lääkäreille. Tutkimusta ei tehty kevyin perustein. Tarvittiin vahva epäily aivokasvaimesta.

Lääketieteellisen kuvantamisen yli 120-vuotinen historia on konkreettinen esimerkki siitä, mitä saadaan aikaiseksi, kun eri alojen kuten fysiikan, kemian, biologian, tekniikan ja tietojenkäsittelyn tutkimusmenetelmien kehittäjät ja tutkijat sekä kliinikkolääkärit yhdessä kehittävät teknologioita lääketieteen tarpeisiin. Menetelmäkehitys on tarjonnut uudet välineet sekä perus- että kliiniselle tutkimukselle. Sairauksien diagnostiikka on parantunut ja kuvantamisen avulla voidaan seurata myös hoidon tehoa esimerkiksi syöpäsairauksissa.

Aloittaessani erikoistumisen neurologiaan 1980-luvun alussa, jotkut kurssitoverini naureskelivat valinnalleni tokaisten: ”Siinäpä ala: Potilaan oireiden ja kliinisen neurologisen tutkimuksen perusteella voit taitavana kliinikkona paikallistaa kohtalaisen luotettavasti hermoston alueen, missä vaiva on. Mutta siinä se sitten on. Täyttä varmuutta et saa ja oikean hoidon löytyminen voi olla kiven takana”. Eipä silloin osattu aavistaa, miten teknologia mullistaa lääketieteen – myös neurologian. Työurani aikana olen nähnyt harppauksen ilmakallokuvauksesta tämän päivän kolmiulotteisiin aivojen fuusiokuviin.

Kommentit (19)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Röntgensäteily on mm. lääketieteessä, tekniikassa ja astronomiassa paljon käytetty sähkömagneettisen säteilyn laji, mutta monilla smg. säteilylajeilla voi olla vielä keksimistään odottavia käyttötapoja. Led-tekniikan kehittyessä jopa näkyvän valon alueelta voi löytyä merkittävät ominaisuudet omavia taajuuksia:

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/led-taipuu-moneen-valkoinen-valo-piristaa-sininen-tappaa-6686732

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Röntgensäteiden vaikutusta lienee etupäässä tutkittu proteiineja koodaaviin geeneihin, joita genomin DNA:sta on n. 2 %. Loput 98 % genomin DNA:sta on yleensä tulkittu F.H.C.Crickin mukaisesti  funktiottomiksi roskageeneiksi.  Viime vuosina on kuitenkin tehty löydöksiä, joiden perusteella niiden funktiottomuus on kyseenalaistettava. Princetonin yliopiston tutkijat ovat tehneet useat näistä löydöksistä, viimeisenä jopa filmanneet roskageenien, itse asiassa säätelijöiden toimintaa.

 https://medicalxpress.com/news/2018-07-imaging-cells-reveals-junk-dna.html

Luultavasti röntgensäteilyn vaikutukset koskevat yhtä lailla säätelygeenejä.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Seuraavassa kerrotaan lyhyesti eri smg-säteilytyyppien syntyprosesseista ja joistakin vaikutuksista:

https://peda.net/yl%C3%B6j%C3%A4rvi/peruskoulut/yy/7-9-luokat/fysiikka/s...

Vaikutuksista tietämättöminä katselimme ennen auringonpimennyksiä noetun lasin läpi tietämättä, että nokikerros ei ollut mikään este silmää vaurioittavalle auringon infrapunasäteilylle. Kerran katselin auringonpimennyksen heijastuskuvaa ikkunalasista, minkä jälkeen silmät olivat kauan hieman arat. Kerran taas katselin suoraan aurinkoa kunnes sen kuva oli kuin vihreä peltivati. Valon jälkikuva jäi silmiini moneksi vuodeksi.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Atomeista koostuvan kaasun emissiospektri  syntyy atomien elektronien noustessa absorboimansa energiakvantin johdosta jollekin korkeammalle energiatasolle (virittyminen) ja tämän jälkeen heti pudotessa takaisin (purkautuminen).  Tässä prosessissa syntyy tietyn taajuinen ja värinen fotoni, valohiukkanen. Eri energiatasojen väliset viritys-purkaus -prosessit aiheuttavat eri aallonpituuden (värin) omaavia säteitä (fotoneja), jotka erkanevat toisistaan kulkiessaan kukin eri tavoin suuntaa muuttaessaan hilan (tai prisman) läpi. Saadaan kyseiselle kaasulle (esim. vedylle) tunnusomainen viivaspektri

http://www.astro.utu.fi/zubi/radiat/hydrogen.htm

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Albert Einstein esitti laserin periaatteen jo 1917, mutta ensimmäinen toimiva laser valmistui 1960. Pian keksittiin eri virittyviin aineisiin perustuvia, eri aallonpituuden omaavia, eri tehoisia ja eri käyttötarkoituksiin soveltuvia lasereita.

80-luvulla laserien käyttö lääketieteessä kasvoi räjähdyksenomaisesti. Tästä kerrotaan mm. seuraavassa:

http://www.laserin.fi/userData/laser-in-tr88/pdf-esitteet/Hoitava_laser.pdf

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on erikoistunut mm. optoelektroniikkaan. Siellä on vasta keksitty keltaista valoa säteilevä laser, jolla on todennäköisesti paljon käyttökohteita lääketieteessä

http://www.tut.fi/rajapinta/artikkelit/2014/2/keltainen-laser-mullistaa-...

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Aivojen magneettikuvauksessa kohdistetaan päähän 1-3 teslan magneettikenttä (aika suuri), jota voidaan myös muutella. Aivoihin kohdistetaan samalla radiotaajuinen kenttä, jota muunnellaan kunnes aivojen vety-ytimet värähtelevät resonanssissa sen kanssa. Resonanssitaajuus todetaan radiovastaanottimella ja rekisteröidään kuvaan.  Aivojen eri kerrokset saavutetaan suuntaamalla magneettia ja muuntelemalla sen suuruutta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus

Esimerkiksi aivojen valkeaa ainetta ja sen tilaa pystytään entistä tarkemmin tutkia uudella suomalaisella kuvausmenetelmällä, joka perustuu valkean aineen lomassa olevien kiihdytettyjen vesimolekyylien liikkeen analyysiin

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/uusi-tarkka-tyokalu-ai...

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Kolme vuotta sitten suomalainen ja englantilainen tutkijaryhmä löysivät aivojen lymfajärjestelmän. Sitä ennen oli uskottu, että kehon lymfajärjestelmä ei ulotu aivoihin.  Tiede-1:ssä esiteltiin tänään, mitä lymfaattisesta järjestelmästä nykyisin tiedetään ja arvellaan. Lisää tietoa on kertynyt erityisesti aivojen puhdistumisen mekanismeista. Ihmisten dementian hoitoon ultraäänellä saadaan varmaan pian lupa.

https://www.tiede.fi/keskustelu/67578/aivojen_lymfa_kiertoon_ja_alzheime...

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Oulun yliopisto on uuden, ultranopean Laplace NMR -menetelmän  johtavia kehittäjiä.

http://www.oulu.fi/yliopisto/node/49661

Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia eli NMR-spektroskopia on eräs monipuolisimmista kemiallisista analyysimenetelmistä. Perinteinen NMR-spektroskopia perustuu spektrien sisältämään rikkaaseen kemialliseen tietoon.

Diffuusio- ja relaksaatiomittauksista koostuva Laplace NMR puolestaan paljastaa yksityiskohtaista tietoa molekyylien liikkeestä, ja sen avulla voidaan havaita molekyylien erilaiset fysikaaliset tai kemialliset ympäristöt, vaikkeivat ne olisikaan havaittavissa spektreissä.

Ultranopea Laplace NMR tekee ilmeisesti mahdolliseksi esimerkiksi aivojen lymfaattisen järjestelmän tilan reaaliaikaisen seuraamisen.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Aivojen rakenteessa ja toiminnassa (kuten ajattelussa) on varmaan vielä paljon tuntematonta. Matematiikka on mahdollisesti yksi tie uusiin löydöksiin.

 Veikkaan kyseessä olevan matematiikassakin täsmällisenä heijastuvien struktuurien ilmememinen aivoissa ja niiden kehittymisessä..Taustalla voi olla koko universumin kansoittava
informaatiostruktuurien meri.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/06/170612094100.htm
Algebrallinen topologia –niminen matematiikan haara on aivoihin sovellettuna paljastanut aivojen hienorakenteen koostuvan moniulotteisista geometrisista hermoyhdelmistä, joita ei ennen tiedetty lainkaan olevan olemassa.

Nämä rakenteet syntyvät, kun ryhmä hermosoluja kytkeytyy keskenään tietyllä tavalla ja muodostaa täysin täsmällisen geometrisen rakennelman, klikin. Näin muodostuneen geometrisen klikin ulottuvuusluku on sitä suurempi mitä enemmän hermosoluja klikki sisältää.

”We found a world that we had never imagined,” sanoo Sveitsissä professorina toimiva tutkimuksen johtaja Henry Markram. ”there are tens of millions of these objects even in a small speck of the brain, up through seven dimensions. In some networks, we even found structures with up to eleven dimensions.”

Tämän löydöksen jälkeen ei tunnu mitenkään ihmeeltä, että emme ole tahtoneet oikein ymmärtää aivojen toimintaa, toteaa Markram. Mikään aivojen toiminnan tutkimisessa aiemmin käytetty matematiikka ei voi paljastaa korkeaulotteisia hermoklikkejä eikä niitä ympäröivää avaruutta siellä esiintyvine onkaloineen, jotka nyt ilmenevät meille selvästi.

Tutkimus osoittaa, että kehittyvät aivot jatkuvasti luovat uusia verkkoja, jotka ovat täynnä geometrisia, mahdollisimman moniulotteisia (max.dim.11?) klikkejä ja onkaloita.

Lopuksi Markram pohtii, johtuuko kykymme ajatella hyvinkin monimutkaisia asioita juuri tästä aivoissamme olevasta suunnattomasta määrästä eriulotteisia klikkejä. Myös mieleen painetut muistot voisivat kätkeytyä klikkeihin ja niiden kanssa vuorovaikuttaviin moniulotteisiin onkaloihin.

Väistämättä tulee mieleen mahdollisuus, että kaikkien aivosolujen genomien keskinäisellä erilaisuudella on jotain tekemistä klikkien ja onkaloiden tehokkaan toiminnan kannalta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/09/160912122600.htm

Kannattaa katsoa myös alkuperäisjulkaisu ”Frontiers in Computational Neuroscience”, jossa on klikkien luonnoksia ja muita kuvia:

https://blog.frontiersin.org/2017/06/12/blue-brain-team-discovers-a-mult...

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fncom.2017.00048/full

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Petri Ala-Laurila palkittiin2014 tieteellisestä rohkeudesta. Hän näkee verkkokalvon aivojen osana, jonka tutkiminen voi lisätä tietoa aivojen toiminnasta

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2018-04-20-003/

Silmä pystyy tunnistamaan jo muutaman valokvantin eli fotonin synnyttämät signaalit. Tämä hämmästyttävä suorituskyky perustuu verkkokalvon tehokkaisiin häiriöiden eli kohinan poistomekanismeihin. Näön herkkyyden rajalla tunnemme koko sen hermoradan, joka välittää heikon valosignaalin verkkokalvon läpi. Verkkokalvo on helposti lähestyttävä verrattuna muihin aivojen osiin ja valoa voidaan käyttää sen luonnollisena ärsykkeenä. Verkkokalvo on kuin ikkuna tai salaovi aivojen salaisuuksien selvittämiseen. Sen avulla voimme oppia muun muassa ymmärtämään niitä mekanismeja, joilla paitsi aivot, myös ihmisen kehittämät järjestelmät voivat saavuttaa äärirajat heikkojen signaalien tunnistamisessa

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Positroniemissiotomografia on verraten tuore, yhä kehittyvä menetelmä, jonka avulla seurataan sopivaa radioaktiiviseksi tehtyä atomia kantavien molekyylien sijaintia esim. aivoissa. Kiinnostavaa on, että puhtaaksi energiaksi (gammasäteiksi) hiukkasiin törmätessään annihiloituvien antihiukkasten olemassaolon johti matemaattisesti huippufyysikko P.A.M.Dirac jo 1920-luvulla. Tätä ilmiötä käyttää nyt PET lääketieteessä.

Hiukkaskiihdyttimellä tuotetut radionuklidit hajoavat positroniemission kautta. Positronit ovat elektronien antihiukkasia, antimateriaa, jotka eivät pysty elämään meidän maailmassamme. Kun positroni on syntynyt, se ryhtyy heti etsimään elektronia, jonka kanssa yhtyä. Silloin massa muuttuu puhtaaksi energiaksi, kahdeksi gammasäteeksi, joka emittoituvat vastakkaisiin suuntiin.  Gammasäteen synty ja suunta havaitaan gammakameralla. Tämän perusteella voidaan selvittää ja kuvata kyseisen gammakvantin lähtöpiste  aivoissa tai muualla kehossa. Jos esimerkiksi glukoosimolekyyliin on  liitetty radioaktiiviseksi tehty F-18, voidaan glukoosin kertymistä runsaasti glukoosia käyttävään syöpäsolukkoon seurata  F-18:n hajotessa mm. positroneiksi, jotka annihiloituvat elektroniin törmätessään  gammasäteilyksi.

https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/turun-pet-keskus-ma...

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Biofotonien esiintyminen aivoissa on tiedetty jo lähes sata vuotta, mutta niiden merkityksestä on vain arveluja.

https://www.technologyreview.com/s/422069/the-puzzling-role-of-biophoton...

https://www.technologyreview.com/s/608797/are-there-optical-communication-channels-in-our-brains/

On ajateltu, että biofotonien funktioita olisivat mm. aivojen koherenssin säilyttäminen ja informaation kuljetus. Ihmisaivojen sekunnissa emittoimat 10exp11 biofotonia voisivat myös tukea tai aiheuttaa aivoissa esiintyviä kvanttikietoutumia (lomittumisia)  esimerkiksi aivojen atomien ydinten spinien välillä. Biofotonien määrän on myös havaittu vaihtelevan eri syistä, mm. stressissä tai melanooman esiintyessä. Periaatteessa biofotonien vähäistä säteilyä ulospäin esim. silmistä on vaikea havaita näkemällä, vaikka sillä voi ehkä olla alitajuinen vaikutus. [ Itse olen kerran nähnyt erään tuttavani silmien säteilevän kuin fosfori pimeässä säteilyn ollessa sisäistä (luminesenssia?), eikä fluoresenssia kuten kissoilla].

Lymfaneste virtaa verisuonessa kiinni olevia vaikeasti havaittavia lymfasuonia pitkin, kun taas biofotonit kulkevat periaatteessa samaan tapaan, mutta molemminsuuntaisesti aivosolujen myeliinituppea myöten.

Biofotonien funktioita voisi myös etsiä edellä kuvattujen algebrallisen topologian paljastamien klikkien ja onkaloiden yhteydestä.  Säätelygeenien (entisten roskageenien) monimutkaisen järjestelmän samoin kuin epigenetiikan voisi olettaa olevan informatiivisessa yhteydessä biofotoneihin. Geeneihin voitaisiin näin ollen kohdistaa lääketieteellistä hoitoa biofotonien informaation avulla.

Seuraava katsaus tarkastelee aluksi valon, fysiikan ja lääketieteen yhteyksiä. Loppukappaleet puhuvat biofotonien tutkitusta ja mahdollisesta osuudesta terveystapahtumiin 

  https://www.omicsonline.org/open-access/biophotons-ultraweak-light-impul...

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Elävä solu on meluisa. Vaikka meluisuuden syytä ei vielä täysin tunnetakaan, uskotaan siinä olevan paljon informaatiota mm. solun kunnosta. Oma ongelmansa on solun tuottamien heikkojen äänien rekisteröinti.

https://www.popsci.com/scitech/article/2008-01/do-cells-make-noise

https://www.scientificamerican.com/article/cells-in-living-things-fight-...

Solun melu voi olla eräänlaista mikrokymatiikkaa

https://www.youtube.com/watch?v=GtiSCBXbHAg

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Samaan tapaan kuin antibioottien keksiminen sai länsimaat unohtamaan hyvin alkaneen bakteriofagien käytön, pitemmällä  aikajänteellä länsimaat ovat unohtaneet muinaisina aikoina käytetyn monien vaivojen äänien avulla hoitamisen.  Nyt on kuitenkin herätty huomaamaan, että ainakin sellaiset äänet kuin musiikki, sekä sen harrastaminen että kuuntelu, saavat aivoissa aikaan hyviä vaikutuksia

https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo98458

Solumusiikin löytäminen on yksi tieteen tuloksista, joka piakkoin voi paitsi toimia monien sairauksien diagnosoinnin perustana, myös tehdä mahdolliseksi musiikki- ja muun ääniterapian

http://www.unimedliving.com/music/the-science-of-music/singing-cells-sci...

Gariaev on Venäjällä tutkinut mm. äänen vaikutusta genomiin ja todennut monien ihmisäänien olevan hoitavia

https://trans4mind.com/counterpoint/index-spiritual/luckman3.shtml

"One revolutionary corollary (of many) of this research is that, to activate DNA and stimulate healing on the cellular level, one can simply use our species' supreme expression of creative consciousness: words. While Western researchers clumsily cut and splice genes, Gariaev's team created sophisticated devices capable of influencing cellular metabolism through sound and light waves keyed to human language frequencies. Using this method, Gariaev proved that chromosomes damaged by X-rays, for instance, can be repaired. Moreover, this was accomplished noninvasively by simply applying vibration and language, or sound combined with intention, or words, to DNA."

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

100 desibelin infraääni on kauan jatkuessaan soluille vahingollista. Väittely tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen terveyshaitoista jatkuu.  Useissa maissa, mm. Saksassa ja Kiinassa infraääntä on käytetty lääketieteellisessä tarkoituksessa. Infraääntä (alle 90 dB) on annettu rajoitettu aika muutamana peräkkäisenä päivänä ja saatu aikaan positiivisia vaikutuksia soluissa, mm.  jäykistyneiden sydänsolujen kimmoisuus on lisääntynyt.  Ultraäänen annosteluohjeiden kehittyessä siitä voidaan saada merkittävä hoitomuoto

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239912-annosteltuna-infraaanta-...

Väärin käytettynä ultraääni voi olla erittäin tuhoisaa. Kokeilin kerran tehdä ultraääniä värisyttämällä suurta muovilevyä. Värisytin ehkä vähän liian kauan, koska pääni ja koko kehoni kipeytyi moneksi tunniksi.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Ei tietenkään ollut puhe ultraäänistä niin kuin yllä kirjoitin, vaan infraäänistä, taajuudeltaan alle 20 Hz. Ultraäänillä puolestaan on jo paljon lääketieteellisiä sovelluksia

https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=109452118

Sikiön ultraäänitutkimuksessa käytettyä ääntä voimakkaampi ultraääni on aiheuttanut koe-eläimille vaurioita, mutta heikommatkin ultraäänet voivat olla joissakin tapauksissa haitallisia

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2001/10/16/sikion-ultraaanitutkimukset

Kerran ultraäänitutkimuksen jälkeen lapseni (n. 5 v vanha sikiö) ei tavallisesta poiketen rauhoittunut tuntikausiin, ennen kuin hänen äitinsä otti aspiriinitabletin. Eräs lääkäri, jolle kerroimme tästä, kirjoitti paperiinsa, että kävivät tyhmät vanhemmat. Toinen, kokeneemman tuntuinen lääkäri sanoi, että se voi aivan hyvin olla mahdollista.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Voikukanjuuriuute sisältää mahdollisesti tehokkaan, Taxolia haitattomamman syöpää vastaan vaikuttavan aineen, joka on löydettävissä  luonnosta, lääkekehityksen aarreaitasta.  Koska kyseessä on luonnontuote, osa lääketieteen edustajista pitää sitä vaikuttamattomana, ehkä vahingollisena

https://globalnews.ca/news/212574/can-dandelions-kill-cancer/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10408234

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30126855

Tämä on yksi monista luonnon tuotteista,  josta ainakin jotkut tutkimukset puhuvat hyvää - päin vastoin kuin luonnontuotteita systemaattisesti vastustavat  tutkijat .  Näitä kuunteleva maallikko ehkä hämmentyy ja hylkää parantavan avun, huolimatta siitä, että yli 40 % nykyajan virallisista lääkkeistä on alun perin löydetty ja/tai eristetty luonnosta:

http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/3_2016/vain-verkossa/luonto-on-laakekeh...

http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/3_2016/luonto-ja-laake/etnofarmakologia...

Miksi sitten toiset intoilevat luonnontuotteiden (luontaistuotteiden) perään ja toiset tuomitsevat niiden myynnin jyrkästi? Yksi, ehkä keskeisin ja harvoin tiedostettu syy on aivojemme suuri rakenteellinen erilaisuus, josta  väistämättä johtuvat suuret erot ajattelussamme ja toiminnassamme

https://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/hus-aloitti-toukkahoidot/4da17a34-c9f...

Monet lääketieteen menetelmät perustuvat värähtelyyn. Herää kysymys, eivätkö toukkahoidot ja muut eläinavusteiset samoin kuin kasveihin tms. perustuvat hoidot myös ole syvimmältä olemukseltaan värähtelyhoitoja. Kaikki aine nimittäin värähtelee. Nollapistevärähtely on aineen koskaan loppumatonta värähtelyä, johon voidaan syöttää informaatiota,  jonka päälle kasautuvat muut värähtelevät osat ensin informaation, sitten myös aineen muodossa. Informaatio ja värähtely sanelevat, mikä elämänmuoto tuloksena on.

http://old.sci.aalto.fi/fi/current/current_archive/news/2012-08-08/

https://www.youtube.com/watch?v=vqM3TE5TDw8

Esimerkiksi toukat ovat siis värähtely-yksiköitä, jotka omalla paljolti vielä tuntemattomalla tavallaan yhtyvät värähtelevään ravintoonsa.

Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaarikkaruohoja.

Teemat