Kirjoitukset avainsanalla sää

Sharon Vanderkaay, 2016, www.brainproject.ca, wikimedia commons

Moni migreeniä poteva potilaani on kertonut, että painostavalta tuntuva ilma laukaisee migreenikohtauksen. Itsekin migreenin riesakseni saaneena, koen usein päänuppini olevan ilmapuntari. Isäni kertoi jo pikkupoikana osanneensa ennustaa huonon sään tulon. Silloin piti mennä pimeään huoneeseen, kun päätä kivisti – migreeni teki tuloaan.

Tietoja lääkkeiden ostamisesta on yhdistetty säätietoihin. Särkylääkkeitten ostaminen lisääntyy matalapaineen aikana. Moni ihminen kokee vuodenaikojen vaikuttavan mielialaansa. Pitkään tiedetty ilmiö, sääherkkyys, on sittemmin saanut oman sanan. Nykyään kysytään, oletko meteopaatti?

Lim ym. (2018) tutkivat vuodenajan vaikutuksia 70–80-vuotiaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. Näillä henkilöillä ei ollut muistisairautta. Ajattelun taidot ja keskittyminen olivat parempia kesän lopulla ja alkusyksystä verrattuna talvella ja keväällä tehtyihin testeihin. Vaikka tutkimusaineisto käsitti 2234 henkilöä, tämän USA:ssa, Kanadassa ja Ranskassa tehdyn tutkimuksen heikkous on, että yksittäistä potilasta ei tutkittu kumpanakin vuodenaikana. Tulokset on saatu kesäsyksy ja talvikevät ryhmiä vertailemalla.

Myer ym. julkaisivat vuonna 2016 tutkimuksen, johon osallistui yhteensä 28 noin parikymppistä vapaaehtoista, joista puolet oli naisia. Nämä henkilöt tekivät toiminnallisen aivojen magneettikuvauksen (fMRI) aikana tarkkaavuuden ylläpitoa ja työmuistia mittavia testejä. Tarkkaavuuden osalta suoritukset olivat juhannuksen tienoilla parhaita ja talvipäivän seisauksen tienoilla huonoimmillaan. Työmuistin testeissä tutkitut saivat syyspäiväntasauksen tienoilla parempia tuloksia kuin kevätpäiväntasauksen lähellä.

Uunituoreessa tutkimuksessa (Book ym. 2021) selvitettiin vuodenaikojen ja sään vaikutuksia ihmisaivojen tilavuuksiin. Tutkimusta varten yhdistettiin yhteensä 3279 (naisia 1779 ja miehiä 1500) terveen, alle 50-vuotiaan henkilön aivojen magneettikuvausten tuloksia kuvauksen ajankohdan sää- ja vuodenaikatietoihin. Matalapaineen tai talvisen huonon sään aikaan otetuissa aivokuvissa isoaivojen eri rakenteissa mitattiin suurempia tilavuuksia, kun taas pikkuaivojen ja aivorungon osalta tulokset olivat päinvastaisia. Tutkimus lienee ensimmäinen laatuaan. Ja jälleen rajoitteena voidaan pitää sitä, että jokaisesta henkilöstä oli vain yhdet magneettikuvat.

Päivänvalon vaikutuksia ihmisen vuorokausirytmiin on tutkittu pitkään. Erilaiset ympäristöärsykkeet kuten äänimaailma, näköärsykkeet, hajut, ilman pienhiukkaset, vaikuttavat eri tavoin ja yksilöllisesti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen. Listalle kuuluvat myös sää ja vuodenajat. 

Tuoreet tutkimukset osoittavat, kuinka yhdistämällä aivotutkimuksen ja säätieteiden aineistoja toisiinsa sekä hyödyntämällä datatieteiden analyysimenetelmiä, löydetään kiinnostavia tutkimustuloksia. Lienee liioittelua todeta, että aivomme ovat sään armoilla. Ihminen on lajina osoittanut monenlaista sopeutumiskykyä. Uusilla menetelmillä voidaan tätä kykyä ja sen rajoja tutkia entistä monipuolisemmin.

Kommentit (13)

sunny123
5/13 | 

Đây là một bài đăng blog tuyệt vời. Chúng tôi thấy thông tin trên trang web của bạn rất hữu ích. Sau khi đọc xong bài viết này, mình xin giới thiệu với các bạn https://ovogame.co/https://garticphone.onl/, 2 game hay nhất tháng này. Nó sẽ giúp bạn có những khoảng thời gian thư giãn thoải mái bên bạn bè và người thân 

Desiree R. Vail
8/13 | 

- The right to daylight is from the loan. A language program is made below the language and the language was confirmed for a reason. The weight of the tongue works only in the language program, where you can even get under the weight, but the connected quite light conditions do not quite continue.

- The effects are immediate. The weight of the tongue works only in the language program, where you can even get under the weight, but the connected quite light conditions do not quite continue.

Recommended link:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki v. 2014 uraloikan. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori lähti tutkijaksi Nokian tutkimusyksiköihin. Nokialla vierähti viisi ja puoli vuotta. Kesän 2020 korvilla Kiti totesi, että on jälleen muutoksen aika. Hän palasi akateemisille juurilleen, Helsingin ja Aalto yliopistojen dosentiksi, jatkamaan soveltavan neurotieteen ja digiajan lääketieteen tutkimusta. Tiedekokki pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaa-rikkaruohoja.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat