Kirjoitukset avainsanalla rytmi

Lukuhetki Etätyön hyvinvointioppaan äärellä. Kuva kotiarkisto, Michael Müller

Videokokousten maratonissa maisemana ovat näyttöruudulla vaihtuvat kasvot tai esityskalvot. Kun päivän kokouskoitosten loppu häämöttää ovat silmä- ja niskalihakset ruutuun tuijottelusta jumissa. Keskittymiskyky on kadonnut. Ajatus ei kulje ja vireys on mennyt menojaan. Moni ajatustyöläinen rojahtaa videokokousrumban jälkeen sohvalle tuijottamaan toisenlaista ruutua lasittunein katsein. Joku lähtee viimeisillä voimillaan lenkille tai kuntosalille. Miten jaksan enää tarttua kotitöihin?

Koronapandemiaa yritettiin saada aisoihin etäännyttämällä ihmisiä fyysisesti toisistaan. Mikä onni olikaan, että digiaika oli jo täällä, moni tuumasi. Töitä saattoi jatkaa etämoodissa. Ja olihan joillakin työkavereilla siitä jo aikaisempaa kokemustakin. Harvalla kotikonttori oli ollut ainoa työympäristö – päivästä toiseen. Alkuinnostuksen jälkeen moni huomasi kohtaavansa uusia työn ja arjen yhteensovittamisen haasteita.

Olen jo vuosia pohtinut erilaisissa töissä olevien ihmisten kanssa sitä, onko työn pakkotahtisuus oikeasti lisääntynyt. Sellainen tunne minulla ja monilla muilla on. Kiireen tuntu ainakin on levinnyt työpaikoilla kuin virusepidemia konsanaan. Ja nyt se on uinut myös kotiympyröihin. Teemmekö työtä väärin? Pitäisikö asialle tehdä jotakin? ehdimme kysyä toisiltamme. Ja sitten otamme tahoillamme etäyhteyden seuraavaan videokokoukseen.

Vuosien varrella olen useita kertoja keskustellut työstä ja sen tekemisestä Työhyvinvointipalveluja tarjoavan Virkisteri-yrityksen perustajan Riikka Ilmivallan kanssa. Hän on kehittänyt Liikkuva Tauko -konseptin. Kun etätyö rantautui ryminällä monen ihmisen kotiin, innostin Riikkaa kirjoittamaan työhyvinvointi oppaan. Tarvitaan käytännönläheinen tietokirja. Miten tuunata työtä, jotta ihminen voi hyvin uusissa työkuvioissa? Ihmiset tarvitsevat ajatusruokaa ja mielen tuuletusta.  

Kati Boijer-Spoof Heikinhemo tuli Virkisteriin Riikkan aisapariksi vuonna 2021. Voimakaksikko pisti kirjallisesti tuulemaan. Molemmat ovat työssään eri yritysten työntekijöiden kanssa pohtineet monelta eri kantilta tämän päivän työelämää, kehittäneet ratkaisuja työn kipupisteiden hoitoon. He jakavat nyt kokemuksiaan kirjassaan Etätyön hyvinvointiopas (tammikuu 2022, Bazar Kustannus). Tartuin kirjaan ja ihastuin. Se imaisi mukaansa ensi sivuilta.

Tänä informaation sekametelisoppa-aikana tutkitun tiedon välittäminen ihmisille elämänmakuisten käytännön esimerkkien ryydittämänä on erittäin tärkeätä. Tässä tehtävässä opas onnistuu hienosti.

Virkeä työpäivä kuuluu kaikille, toteavat kirjoittajat. Aivoterveydestä, ajattelusta, unesta ja liikunnasta sekä ravinnosta ilmestyy vuosittain lukuisia tietokirjoja. Näistä aiheista on napakat yhteenvedot ja tietolaatikot tässäkin kirjassa. Etätyön hyvinvointiopas -kirjan näkökulma on kuitenkin uusi.

Läpi kirjan kulkevana punaisena lankana on rytmi – työnteon ja palautumisen nivominen yhteen taukojen avulla. Kirja antaa niistä runsaasti vinkkejä. Meistä jokainen löytää  itselle sopivat tavat huolehtia vireydestä ja palautumisesta jo työpäivän aikana. Se mikä sopii yhdelle, ei maistu toiselle. Työtehtävätkin ovat erilaisia. Sillä, miten ja millä tavoilla päivänsä rytmittää on vaikutusta myös yöunen laatuun. Maaperä unessa palautumiseen luodaan päivän aikana.

Kirjoittajat muistuttavat, että liikkuminen viikonloppuna ei riitä. Kirjassa on taukoliikunnan täsmävinkkejä moneen makuun. Mukana on myös esimerkkejä tavoista rauhoittaa mieltä ja autonomisen hermoston ylikierroksia hengitysharjoituksien tai eripituisten meditaatiohetkien avulla. Malttamattomana ihmisenä en ole kokenut mindfulness–mediaatiota omaksi jutuksi, mutta kirjan ”Villin ajattelun meditaatio” innosti kokeilemaan uudestaan. Aika näyttää säilyykö alkuinnostus. Kirjan lopussa kirjoittajat kannustavatkin kärsivällisyyteen. Uusien tapojen omaksumisessa tulee oma pitkäjänteisyys ja motivaatio testattua.

Laiskanpuoleisena, kuntosalia vieroksuvana liikkujana, löysin kirjasta lukuisia vaihtoehtoja, joilla paloitella päivän taukoliikunnat niin, että lopputuloksena on monipuolinen liikunta-ateria kehon toimintakyvylle ja sen kehittämiselle.

Kirjoittajien elämänkokemus välittyy kirjan sivuilta. Elävän elämän realiteetit on otettava huomioon. Aika on joskus kortilla. Jokainen liikkeeseen käytetty minuutti on arvokas, he toteavat. ”Kymmenen kyykkyä vie aikaa 20 sekuntia, kuminauhajumppa minuutin ja varjonyrkkeilyrupeama 3 minuuttia”.

Minulle taukojumpan liikkeiden omaksuminen kuvien ja tekstin avulla oli vaikeata. Onneksi kirjassa on linkki Virkisterin nettisivustolle. Kohdasta Pidä tauko kanssamme löytyy videoita, joitten avulla opetella eri liikkeitä sekä meditaatiota.

Pelkällä ajatuksen voimalla ei ihmiskeho jaksa aamusta iltaan, joten ateriarytmit ovat osa kokonaisuutta. Kirjan ruokataukoideat tuovat oman maukkaan lisänsä monipuoliseen tietopakettiin. Kirjoittajat heittävät lukijalle HEVI-haasteen: popsimaan hedelmiä ja vihanneksia.

Olen vuosien varrella kirjoitusteni äärellä usein miettinyt, miten kiteyttää asioita tiiviiksi ja selkeiksi lauseiksi. Kirjaa lukiessa olen ihastellut kirjoittajien taitoa sanoittaa asioita. ”Tietotyö on aivoille 10-ottelua, joka tapahtuu tanakassa istuma-asennossa.” Taukojumpassa annetaan ”lähtöpassit läppärikyttyrälle, heipat hartialysylle, liikettä laiskalle, uinuvalle pakaralle ja jousitusta jaloille. Kehoa hierovat hengitysharjoitukset auttavat hermostoa huilaamaan”.    

”Tauosta tapa!” kannustavat kirjoittajat.

Kirjan sivuilta löytyy vanha, iätön viisaus, jonka sanojaksi mainitaan roomalainen lakimies ja kirjailija Plinius nuorempi (n. 63–113 JAA): ”On suurenmoista, miten ruumiillinen liikunta terävöittää mielen”.

Kirjassa on hyvät tietolaatikot, jotka toimivat tärkeimpien asioiden muistilistoina. Tekstin lomassa on nettilinkkejä, joista ammentaa lisää tietoa. Lyhyet yhteenvedot keskusteluista työntekijöiden kanssa ovat ikkuna nykypäivän työelämään ja ihmisten ajatuksiin sorvin äärellä. Työtä tehdään usein muitten kanssa. Lukupiiri kirjan äärellä, olisi hyvä tapa miettiä yhdessä työkavereiden kanssa työpäivien uusia rytmejä. Tauot ovat tärkeitä myös läsnätyössä.

Kävelyillä Helsingin keskuspuistossa ja pyykkejä viikatessa mietin tämän blogin tekstiä. Munakello havahduttaa minut tauolle näyttöruudun tai kirjan lukemisen ääreltä. Opaskirjan sivuilta löytyi taukojumppa, joka on ehdoton suosikkini: ”Kirjoita silmillä ilmaan oma nimesi”. Suosittelen: erinomainen silmälihasten ja aivojen treeni. Sen jälkeen siirrän katseen kaukaisuuteen ja hengitän pari kertaa syvään.

Etätyön hyvinvointiopas on nyt näkyvällä paikalla pöydälläni. Sen vilkaisu auttaa muistamaan taukojen ja rytmin merkityksen. Hyvinvointi on viime kädessä omissa käsissä ja opas antaa runsaasti vinkkejä ja virikkeitä.

Kommentit (91)

Bobby
13/91 | 

Couvreur Amiens  

Couvreur Amiens We are roofers, Carpenters and zinc workers, Roofing Specialists, and have been present in Amiens for many years.
If you are building a house, contact us to have your zinc Roofing, your tile or Slate roof installed. Our covers are durable over time, at least 20 years, thanks to the quality materials used. We can also cut and lay the frame.

Vierailija
56/91 | 

Imagine what's happening where somebody requirements to enroll after the cutoff time? Monster piece of the time, we can oblige late selections with an extra Rush expense. Expecting that nobody really Minds some way or another, cooperate with your serious occasion facilitator with any late individuals. Check for more <a href="https://www.teamclass.com/">Fun Virtual Team Activities</a>

Jay A. White
60/91 | 

Consider the possibility that we don't have the foggiest idea about the specific headcount? The underlying store depends on your initially assessed headcount. The last installment will be acclimated to mirror the quantity of participants who register by the cutoff time. Check for more <a href="https://www.teamclass.com/">Fun Virtual Team Activities</a>

Visit: https://www.teamclass.com/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Alussa oli rytmi ja erilaiset äänet. Käsien taputuksilla, jalkojen tömistyksillä, vihellyksillä, huudahduksilla ja rummutuksilla ihmiset voivat viestiä keskenään monipuolisesti. Rytmien ja äänten yhdistelmillä on kuitenkin oltava tietty merkitys, jonka viestin vastaanottajakin tietää.

Musiikki koostuu äänistä ja rytmeistä. Ne synnyttävät kuulijassa tunteita. Niiden avulla voidaan sekä välittää että jakaa ilona ja surun hetkiä. Musiikki yhdistää ihmisiä ympäri maapallon, kirjoittaa Daniel Levitin kirjassaan The World in Six Songs (2008). Kuvassa vasemmalla kamerunilaiset rummuttavat ns. slit rumpua. Oikealla on Anne Vallayer-Costerin maalaus Attributes of Music vuodelta 1770.

Ajankohtaa, jolloin nykymuodossa tunnettu puhuttu kieli syntyi ja alkoi kehittyä ei tiedetä tarkkaan. Varsin suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että ihmisillä musiikki, tanssi ja kuvallinen ilmaisu edelsivät puheen kehittymistä.

Aihe, joka on uudestaan nousemassa tutkimuksen keskiöön, liittyy siihen, kuinka paljon samankaltaisia piirteitä musiikista voidaan tunnistaa eri kulttuureissa. Kyse on musiikin psykologisista ulottuvuuksista. Science-lehdessä julkaistiin vuonna 2019 tutkimus, jossa esitetään, että laulamisessa on yleismaailmallisia piirteitä, jotka ovat löydettävissä lukuisista eri kulttuureita. Kehtolauluissa on pehmeä ja hidas tempo, tanssittava musiikki on nopeampaa ja siitä löytyy vaihtelevampia rytmejä. Eri puolilla maailmaa musiikki, jonka tehtävä on parantaa ihmisen vointia ja rauhoittaa, eroa rakkauslauluista.

Tutkimus kertoo, että ihminen kykenee usein myös tunnistamaan hänelle vieraan kulttuurin musiikki- tai laulukappaleen välittämiä tunteita, vaikka ei ymmärrä laulun sanoja eikä ole perehtynyt kulttuuriin, jossa laulu on syntynyt. Sam Mehr ja Manfrid Sign tutkijarymän aineistona oli Harvardin yliopiston ylläpitämä maailmanmusiikin tietokanta (NHS Ethnography), johon on tällä hetkellä tallennettuna kuvaukset lähes 5000 laulusta ja lauluesityksestä noin 60 eri yhteisöstä eri puolilta maailmaa. Tutkijat toteavat, että sosiaalisen median monet alustat, digitaaliset tallenteet ja jatkuvasti kehittyvät tavat luokitella ja analysoida musiikkia antavat lisäpotkua tälle tutkimussuunnalle. Niiden avulla pystytään nopeasti tunnistamaan tallennetusta musiikista samanlaisia ja eroavia piirteitä.

Beethovenin, yli 200 vuotta sitten valmistunut 9 sinfonia on klassinen esimerkki musiikista, joka koskettaa ihmisiä ympäri maailman. Japanissa ihmiset jonottavat pääsyä mukaan yli 10 000 hengen kuoroon laulamaan sinfonian ”Oodin ilolle”. Sinfonian innoittamana syntyi Kongoon sinfonia orkesteri. Musiikki on vetänyt lapsia pois slummeista. Beethoven oli jo kuuroutunut säveltäessään sinfonian. Kuurot ja kuulovammaiset kuuntelevat sinfoniaa kehollaan. Värinäaistimukset tuottavat vahvoja tunnekokemuksia. Kiinnostava dokumentti aiheesta on katsottavissa YLE-Areenassa 20.1.2021 asti.

Neurologina olen tavannut lukuisia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita, joiden ongelmana on yhtäkkinen paikalleen jähmettyminen, kun lääkityksen vaikutus alkaa olla ohi. Olen neuvonut potilaille ja heidän läheisilleen usein toimivan niksin: Ottakaa avuksi rytmi, jonka voi tuottaa vaikka käsiä yhteen taputtamalla. Rytmi tahdittaa Parkinson potilaan kävelyä ja lattiaan liimautuneet jalat alkavatkin taas toimia. Moni muistisairas potilaani on tietyn sävelmän kuullessaan muistanut laulun sanat. Laulun avulla on jokin aivojen muistoverkostoissa kadoksissa oleva tapahtuma elämän varrelta tullut yhtäkkiä mieleen muille kerrottavaksi. Nämä elävän elämän esimerkit voivat omalta osaltaan viitata siihen, että alussa oli rytmi ja erilaiset äänet, joista syntyi musiikkia. Niiden merkitys ihmiselle on niin syvälle juurtunut, että niiden avulla liikkumaton pääsee liikkeelle ja muistamaton löytää mielen syövereihin jumittuneen muiston. Rytmit ja laulut virkistävät mieltä ja antavat ryhtiä.

 

Kommentit (13)

windyn123
11/13 | 

Wordle trực tuyến là một trò chơi tuyệt vời để có trong tay khi bạn chán nản, mệt mỏi, hoặc chỉ cần một lời nhắc nhở rằng cuộc sống thật tươi đẹp https://wordleonline.com/

Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki v. 2014 uraloikan. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori lähti tutkijaksi Nokian tutkimusyksiköihin. Nokialla vierähti viisi ja puoli vuotta. Kesän 2020 korvilla Kiti totesi, että on jälleen muutoksen aika. Hän palasi akateemisille juurilleen, Helsingin ja Aalto yliopistojen dosentiksi, jatkamaan soveltavan neurotieteen ja digiajan lääketieteen tutkimusta. Tiedekokki pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaa-rikkaruohoja.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat