Vasemmalta oikealle: Metsämiehen työ -kirja, moottorisahoja Lustossa, monitoimikone metsätöissä. (Kitin kuva-arkisto)
Vasemmalta oikealle: Metsämiehen työ -kirja, moottorisahoja Lustossa, monitoimikone metsätöissä. (Kitin kuva-arkisto)

Halkojen hakkuu on monen ihmisen mielipuuhaa. Se on erinomaista kuntoilua niin kehon kuin mielen kannalta. Halkopino hivelee silmää. Kätten työt näkyvät konkreettisesti. Moni ihminen on covid-19 viruspandemian takia juuttunut näyttöruudun ääreen. Niskajumia, rasittuneita silmiä ja ylikierroksilla käyvää mieltä on hoidettu polttopuita tekemällä. Minulle, vasurille, jolla ei edes ole stereonäköä, ei kirvestä käteen kannata antaa. Olen tuulettanut ajatuksiani metsäkävelyillä.

Metsä on luonnon ympäristötaidetta, joka vuoden kierron mukaan jatkuvasti muuttaa muotoaan. Metsä on monen ihmisen työpaikka. Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa metsätyöllä on ollut tärkeä rooli. Metsää voi edelleen pitää monella tavalla Suomen selkärankana. Metsäteollisuus tarjoaa työtä ja metsä on luonnonvara, jonka antimista ihmiset nauttivat monin eri tavoin vapaa-ajallaan. 

Loppukesällä kiertelin Punkaharjun upeissa maisemissa. Matkalla kohti Savonlinnaa löytyi opaste, joka vei Suomen Metsämuseo Lustolle. Siellä vierähti päivä. Museon eri näyttelyt kertovat kiinnostavasti ja monipuolisesti metsän merkityksestä suomalaisten elämässä. Valokuvanäyttely ja kirja ”Miehen työ” avaavat ikkunan aikaan, jolloin kirves oli tärkein työkalu puiden kaatamisessa ja oksitut puut kuljetettiin metsästä pois hevosen ja reen avulla vesireittien varrelle. Tukkipuut uitettiin vesistöjä pitkin tehtaiden luo. Metsäkämpät, kämppäemännät ja metsämiesten perheet on muistettu valokuvissa, samoin kuin työn koneellistumisen alkutaival: Ensimmäiset moottorisahat, metsätraktorit, mopot, kuorma-autot ja asuntovaunut. 

”Terve sielu terveessä ruumiissa” ja ”Vahinko ei tule kello kaulassa” -luvuissa kuvataan rankkojen työolojen aiheuttamia terveysongelmia: sydän ja verenkiertoelimistö, tukiranka ja kuulo olivat raskaassa työssä lujilla. Kirjaa lukiessa muistelen, kuinka 1990-luvun alussa aloitin lääkärin urani Työterveyslaitoksen ammattitautipoliklinikalla. Vastaanotollani kävi viikoittain metsureita. Monet heistä olivat olleet jo 1960-70 luvuilla metsätöissä. Alkuaikojen moottorisahoissa oli kova tärinä, jolle metsurit altistuivat tuntitolkulla päivittäin. Merkittävä osa työstä tehtiin kylminä vuodenaikoina. Työolot, joissa puiden tykkylumia ei ehtinyt ihailla, rasittivat erityisesti käsiä. Moni metsuri sairastui tärinätautiin. Sen keskeinen oire on kohtauksellinen valkosormisuus, jonka laukaisee kylmä tai viileä, kostea sää. Tärinä vaurioitti ääreisverenkiertoa ja ääreishermostoa. Kun tauti oli oikein hankalaksi äitynyt, potilaalle kehittyi hansikasmainen tunnon alenema ranteista, joskus kyynärvarsista alaspäin. Sairaus todennettiin ns. kylmäaltistuskokeella, jossa seurattiin, kuinka pian käden laittamisesta kylmään veteen iho kalpeni. Joskus käsi valahti kylmäksi pitkälle kyynärvarren alueelle.

Teknologian kehityksen myötä metsurit saivat entistä parempia moottorisahoja tärinävaimentimineen. Metsurien tärinätauti väheni merkittävästi. 1990-luvun puolivälin jälkeen minulta pyydettiin osana ammattitautitutkimusta kannanottoa siihen, voiko sahan varressa oleva metsuri, jolla on hankalaoireinen tärinätauti, kouluttautua metsäkoneen kuljettajaksi, vai pitäisikö eläkkeelle päästä jopa alle 50-vuotiaana. Pidin kysymystä erikoisena. Lääkärinlausunnoissa totesin: Henkilöllä, joka on vuosia oppinut metsää lukemaan, on metsätyön kannalta arvokasta ammattikokemusta. Hän tietää, miten puita tulee kaataa ja omaa ymmärrystä myös siitä, että sopiva määrä kasvuvaiheessa olevia puita pitää jättää maastoon. Kyllä metsäkonetta oppii käyttämään. Sittemmin olenkin ilahtuneena kuullut metsäkoneen kuljettajilta, kuinka moottorisahan varressa on aloitettu ja edelleen sitäkin pitää metsätöissä osata käyttää. Ja puun oikean kaatosuunnan arvioinnissa aiemmin hankittu kokemus sahan varressa on tärkeässä roolissa.

Syksyisellä metsäkävelyllä osuin metsätyömaalle. ”Siirrypä vähän kauemmaksi”, kehotti monitoimikoneen kuljettaja. ”Tämän koneen koura yltää aika pitkälle puita ja oksia katkomaan. Ettet vaan jää puun alle.” Käytännön esimerkki siitä, miten ymmärtämätön olin metsätyömaan tapahtumista. Turvarajan ulkopuolella seurasin, kuinka koura todella ylsi pitkälle. Metsäammattilaisen ohjauksessa koura katkaisi puun, nosti sen ylös, napsi puun paljaaksi oksista, siirsi sen puupinon luo ja katkoi määrämittaisiksi tukeiksi. Sitten kuski ohjasi kouran seuraavan puun luo.

Luston metsämuseossa on kavalkadi eri sukupolvien moottorisahoja ja myös metsäkoneiden teknologinen kehitys nykypäivän monitoimiajokeiksi esitellään. Kun Lustossa katsoo metsämiesten työvaatteita 50 vuotta sitten ja tänä päivänä, tulee helposti ajatelleeksi, että onpa huima harppaus. Nykyään on käytössä suojakypärät, kuulosuojaimet, turvajalkineet, suojakäsineet ja lämpöä pitävät, pimeässä heijastavat työvaatteet. Suojavarusteiden kehitys on pitkäjänteisen työn tulos, jossa on tarvittu ihmisen fysiologian ja aistien toiminnan ymmärtämistä, materiaalitutkimusta, työolojen ja työn tuntemusta sekä monien eri teknologioiden taitajia. 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore metsäalojen työhyvinvointitutkimus kertoo siitä, miten ammatit muuttuvat. Nyt puhutaan puunhuoltoketjun ammattilaisista, joita ovat metsurit ja metsätyöntekijät, työkoneiden kuljettajat, kaukokuljettajat ja toimihenkilöt. Tuore 1282 ammattilaisen kyselytutkimus paljastaa, että puunhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää. Työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä, mutta liki puolet vastaajista arvioi työn henkisesti rasittavaksi. Eniten kuormitusta kokivat toimihenkilöt ja naiset. Fyysistä rasitustakin esiintyy edelleen. Yli puolet vastaajista arvioi työssään esiintyvän haitallisessa määrin pitkään istumista, tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavaa toistotyötä ja yksin työskentelyä. Monissa töissä työntekijä altistuu edelleen tärinälle, kylmälle ja vedolle. Jokainen ammattiryhmä painotti työn organisoinnin kehittämisen tärkeyttä.

Digiaika on saapunut metsätöihinkin. Blogissa Äly meni metsään – tulevaisuuden metsäkoneet tekevät datafuusioita Luken erikoistutkija Kari Väätäinen visioi tulevaisuutta. Tavoite on kehittää mm. maastoa säästäviä tapoja korjata koneellisesti puuta metsistä. Puutavara-autot keräävät tietoa teiden kunnosta myös muiden tienkäyttäjien tarpeisiin.
 

Kommentit (4)

Fake Yeezy Boost 380 for Cheap...
5/4 | 

 Slate grey accents spill into its sock liners and outsoles, as well as on the interwoven camo patterns that illuminate witth a fluorescent green hue in dark environments.  <a href="https://www.fakeyeezys.org/fake-yeezy-boost-380.html">Fake Yeezy Boost 380 for Cheap Price</a>  The second option which is entitled the “Hylte Glow” is designed with a much more bold approach. Base layers arrive in a louder manner as they are given volt yellow paint job accompanied by orange overlaying patterns. Additional details arrive by way of yellow striping that runs through the mid foot,
 as well as its outsoles that are rounded off with a grey finish。

Fake Yeezy Boost 380 for Cheap...
6/4 | 

Slate grey accents spill into its sock liners and outsoles, as well as on the interwoven camo patterns that illuminate witth a fluorescent green hue in dark environments.  The second option which is entitled the “Hylte Glow” is designed with a much more bold approach. Base layers arrive in a louder manner as they are given volt yellow paint job accompanied by orange overlaying patterns. Additional details arrive by way of yellow striping that runs through the mid foot,
 as well as its outsoles that are rounded off with a grey finish。

Buy Fake Yeezy 700 V3 "Kyanite”
7/4 | 

The leaked photos show a predominately purple Primeknit upper that’s contrasted by dark blue accents surrounding the perforations on the sides. While the completed look has yet to leak, a mockup depiction suggests it will feature a black shell that encases the Boost-cushioned midsole and black outsole.

High Quality Fake Yeezy Boost ...
8/4 | 

Setting itself apart from the rest of its competitors, this sneaker features a full PrimeKnit upper and adidas' patented BOOST technology underfoot that ensures the wearer all-day comfort and wearability.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki v. 2014 uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän tekee kognitio- ja neurotieteen tutkimusta kansainvälisessä Nokia Bell Labs tutkimuskeskuksessa. Tiedekokki pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaa-rikkaruohoja.

Teemat

Hae blogista

Kategoriat