Sharon Vanderkaay, 2016, www.brainproject.ca, wikimedia commons

Moni migreeniä poteva potilaani on kertonut, että painostavalta tuntuva ilma laukaisee migreenikohtauksen. Itsekin migreenin riesakseni saaneena, koen usein päänuppini olevan ilmapuntari. Isäni kertoi jo pikkupoikana osanneensa ennustaa huonon sään tulon. Silloin piti mennä pimeään huoneeseen, kun päätä kivisti – migreeni teki tuloaan.

Tietoja lääkkeiden ostamisesta on yhdistetty säätietoihin. Särkylääkkeitten ostaminen lisääntyy matalapaineen aikana. Moni ihminen kokee vuodenaikojen vaikuttavan mielialaansa. Pitkään tiedetty ilmiö, sääherkkyys, on sittemmin saanut oman sanan. Nykyään kysytään, oletko meteopaatti?

Lim ym. (2018) tutkivat vuodenajan vaikutuksia 70–80-vuotiaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. Näillä henkilöillä ei ollut muistisairautta. Ajattelun taidot ja keskittyminen olivat parempia kesän lopulla ja alkusyksystä verrattuna talvella ja keväällä tehtyihin testeihin. Vaikka tutkimusaineisto käsitti 2234 henkilöä, tämän USA:ssa, Kanadassa ja Ranskassa tehdyn tutkimuksen heikkous on, että yksittäistä potilasta ei tutkittu kumpanakin vuodenaikana. Tulokset on saatu kesäsyksy ja talvikevät ryhmiä vertailemalla.

Myer ym. julkaisivat vuonna 2016 tutkimuksen, johon osallistui yhteensä 28 noin parikymppistä vapaaehtoista, joista puolet oli naisia. Nämä henkilöt tekivät toiminnallisen aivojen magneettikuvauksen (fMRI) aikana tarkkaavuuden ylläpitoa ja työmuistia mittavia testejä. Tarkkaavuuden osalta suoritukset olivat juhannuksen tienoilla parhaita ja talvipäivän seisauksen tienoilla huonoimmillaan. Työmuistin testeissä tutkitut saivat syyspäiväntasauksen tienoilla parempia tuloksia kuin kevätpäiväntasauksen lähellä.

Uunituoreessa tutkimuksessa (Book ym. 2021) selvitettiin vuodenaikojen ja sään vaikutuksia ihmisaivojen tilavuuksiin. Tutkimusta varten yhdistettiin yhteensä 3279 (naisia 1779 ja miehiä 1500) terveen, alle 50-vuotiaan henkilön aivojen magneettikuvausten tuloksia kuvauksen ajankohdan sää- ja vuodenaikatietoihin. Matalapaineen tai talvisen huonon sään aikaan otetuissa aivokuvissa isoaivojen eri rakenteissa mitattiin suurempia tilavuuksia, kun taas pikkuaivojen ja aivorungon osalta tulokset olivat päinvastaisia. Tutkimus lienee ensimmäinen laatuaan. Ja jälleen rajoitteena voidaan pitää sitä, että jokaisesta henkilöstä oli vain yhdet magneettikuvat.

Päivänvalon vaikutuksia ihmisen vuorokausirytmiin on tutkittu pitkään. Erilaiset ympäristöärsykkeet kuten äänimaailma, näköärsykkeet, hajut, ilman pienhiukkaset, vaikuttavat eri tavoin ja yksilöllisesti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen. Listalle kuuluvat myös sää ja vuodenajat. 

Tuoreet tutkimukset osoittavat, kuinka yhdistämällä aivotutkimuksen ja säätieteiden aineistoja toisiinsa sekä hyödyntämällä datatieteiden analyysimenetelmiä, löydetään kiinnostavia tutkimustuloksia. Lienee liioittelua todeta, että aivomme ovat sään armoilla. Ihminen on lajina osoittanut monenlaista sopeutumiskykyä. Uusilla menetelmillä voidaan tätä kykyä ja sen rajoja tutkia entistä monipuolisemmin.

Kommentit (5)

Jukka Savorinen
Liittynyt27.10.2020
Viestejä1071
8/5 | 

"Matalapaineen tai talvisen huonon sään aikaan otetuissa aivokuvissa isoaivojen eri rakenteissa mitattiin suurempia tilavuuksia, kun taas pikkuaivojen ja aivorungon osalta tulokset olivat päinvastaisia. Tutkimus lienee ensimmäinen laatuaan."

Se on jännä kun avaruudessa olevalla aineella on kyky laajentua suhteessa muihin avaruudessa oleviin aineisiin.

Mitenkähän tämä itse tila eli avaruus muka laajenee?

Sen tapaa laajentua kun ei ilmeisesti tarvitse pystyä kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti?!?

Riittää että toteaa sitä jotenkin jotenkin olevan myöhemmin enemmän galaksijoukkojen välisellä alueella jotenkin jotenkin?

Onko se tieteellinen väite muka?

Jos, niin tämä myös sitten?

Jumala loi maailmankaikkeuden?

Miten?

Siten että maailmankaikkeus syntyi.

🤣🤣🤣

Joe
9/5 | 

Interesting. Humans as a species have shown a wide range of adaptive abilities. New methods can be used to explore this ability and its limits in a more versatile way.  I'm looking forward to seeing the result of this research. :)

Best regards from all of us at

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki v. 2014 uraloikan. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori lähti tutkijaksi Nokian tutkimusyksiköihin. Nokialla vierähti viisi ja puoli vuotta. Kesän 2020 korvilla Kiti totesi, että on jälleen muutoksen aika. Hän palasi akateemisille juurilleen, Helsingin ja Aalto yliopistojen dosentiksi, jatkamaan soveltavan neurotieteen ja digiajan lääketieteen tutkimusta. Tiedekokki pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaa-rikkaruohoja.

Teemat

Hae blogista

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla