Sää- ja aivotutkimus ovat löytäneet toisensa

Moni migreeniä poteva potilaani on kertonut, että painostavalta tuntuva ilma laukaisee migreenikohtauksen. Itsekin migreenin riesakseni saaneena, koen usein päänuppini olevan ilmapuntari. Isäni kertoi jo pikkupoikana osanneensa ennustaa huonon sään tulon. Silloin piti mennä pimeään huoneeseen, kun päätä kivisti – migreeni teki tuloaan.

Tietoja lääkkeiden ostamisesta on yhdistetty säätietoihin. Särkylääkkeitten ostaminen lisääntyy matalapaineen aikana. Moni ihminen kokee vuodenaikojen vaikuttavan mielialaansa. Pitkään tiedetty ilmiö, sääherkkyys, on sittemmin saanut oman sanan. Nykyään kysytään, oletko meteopaatti?

Lim ym. (2018) tutkivat vuodenajan vaikutuksia 70–80-vuotiaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. Näillä henkilöillä ei ollut muistisairautta. Ajattelun taidot ja keskittyminen olivat parempia kesän lopulla ja alkusyksystä verrattuna talvella ja keväällä tehtyihin testeihin. Vaikka tutkimusaineisto käsitti 2234 henkilöä, tämän USA:ssa, Kanadassa ja Ranskassa tehdyn tutkimuksen heikkous on, että yksittäistä potilasta ei tutkittu kumpanakin vuodenaikana. Tulokset on saatu kesäsyksy ja talvikevät ryhmiä vertailemalla.

Myer ym. julkaisivat vuonna 2016 tutkimuksen, johon osallistui yhteensä 28 noin parikymppistä vapaaehtoista, joista puolet oli naisia. Nämä henkilöt tekivät toiminnallisen aivojen magneettikuvauksen (fMRI) aikana tarkkaavuuden ylläpitoa ja työmuistia mittavia testejä. Tarkkaavuuden osalta suoritukset olivat juhannuksen tienoilla parhaita ja talvipäivän seisauksen tienoilla huonoimmillaan. Työmuistin testeissä tutkitut saivat syyspäiväntasauksen tienoilla parempia tuloksia kuin kevätpäiväntasauksen lähellä.

Uunituoreessa tutkimuksessa (Book ym. 2021) selvitettiin vuodenaikojen ja sään vaikutuksia ihmisaivojen tilavuuksiin. Tutkimusta varten yhdistettiin yhteensä 3279 (naisia 1779 ja miehiä 1500) terveen, alle 50-vuotiaan henkilön aivojen magneettikuvausten tuloksia kuvauksen ajankohdan sää- ja vuodenaikatietoihin. Matalapaineen tai talvisen huonon sään aikaan otetuissa aivokuvissa isoaivojen eri rakenteissa mitattiin suurempia tilavuuksia, kun taas pikkuaivojen ja aivorungon osalta tulokset olivat päinvastaisia. Tutkimus lienee ensimmäinen laatuaan. Ja jälleen rajoitteena voidaan pitää sitä, että jokaisesta henkilöstä oli vain yhdet magneettikuvat.

Päivänvalon vaikutuksia ihmisen vuorokausirytmiin on tutkittu pitkään. Erilaiset ympäristöärsykkeet kuten äänimaailma, näköärsykkeet, hajut, ilman pienhiukkaset, vaikuttavat eri tavoin ja yksilöllisesti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen. Listalle kuuluvat myös sää ja vuodenajat. 

Tuoreet tutkimukset osoittavat, kuinka yhdistämällä aivotutkimuksen ja säätieteiden aineistoja toisiinsa sekä hyödyntämällä datatieteiden analyysimenetelmiä, löydetään kiinnostavia tutkimustuloksia. Lienee liioittelua todeta, että aivomme ovat sään armoilla. Ihminen on lajina osoittanut monenlaista sopeutumiskykyä. Uusilla menetelmillä voidaan tätä kykyä ja sen rajoja tutkia entistä monipuolisemmin.