Meillä on perjantaina miniseminaari, jossa eri puolilta maailmaa tulevat toimittajat keskustelevat siitä, mikä merkitys blogeilla on uutishankinnassa. Suomessahan poliitikot toisinaan antavat blogeissaan uutisarvoisia lausuntoja ja julkkikset tekevät lehtiin päätyviä paljastuksia, mutta tässä ei nyt haeta blogeja, jotka tarjoavat uutisia vain bloggaajasta itsestään.

Egyptiläisen kollegan mukaan blogit ovat Egyptissä ihan merkittävä uutisten välittäjä. Bloggaajat menevät paikkoihin, näkevät asioita ja hankkivat tietoja, joista lehdet, televisio ja radio eivät välitä tai uskalla kertoa. Bloggaajat haluavat ja uskaltavat, vaikka voivat joutua vankilaan tai muuten suuriin vaikeuksiin.

Kun jokin tieto tällä tavalla tulee julkiseksi netissä, alkavat myös tiedotusvälineet puhua siitä. Yksityisellä blogijournalistilla voi siis olla suuri arvo maassa, jossa sananvapaus on puutteellinen.

Sikäli kuin minä tiedän, tällaista kansalaisjournalismia ei Suomessa ole. En tiedä yhtään bloggaajaa, joka harrastuksekseen hankkisi ja julkaisisi sellaista uutisarvoista tietoa jota ei tiedotusvälineistä saa ja jota lehdet ja tv-uutiset sitten käyttäisivät lähteenä.

Jos te tiedätte, niin kertokaa ja linkatkaa, niin että vältyn antamasta maailmalle väärää todistusta kotimaastani.

Kommentit (10)

Juha Rekola

Hei Annikka,

Pelkään pahoin että olet pitkälle oikeassa. Egyptissä tilanne on toinen, siellä tekstarit, kännykkäkuvat ja bloggarit ovat todellisten uutisten välittäjiä ja vaalienkin alla pakottaneet myös kontrolloidun valtavirran median reagoimaan itseensä. Näitä esimerkkejä on muualtakin. http://www.ifex.org

Burma on tietysti luku sinänsä.

Meidän Viestintä ja kehitys -säätiömme on vaatimattomalta osaltaan ollut näitä blogioppeja levittämässä mm Tansaniassa: http://vikesfinland.wordpress.com/2009/02/23/tansanialaiset-toimittajat-...

Suomessahan tilanne on tilanne lähes käänteinen. Sananvapauden ja laajalle levinneen lukutaidon ja arkisen internetin oloissa establisoitunut media pyrkii saamaan sivuilleen (paperi ja verkko) kansalaisjournalismin tuotoksia kännykkäkuvin, uutisvihjein, keskusteluin ja jopa bloginperustamismahdollisuuksin (joilla saa myös ilmaista sisältöä).

Mutta kyllä netissä julkaistaan paljon sellaista tärkeää joka ei ole valtavirran mediassa esillä. Usein tekijöinä ovat kuitenkin järjestöt, eivät yksittäiset bloggarit.

En mä muuta osaa tähän yleisesti sanoa. Jos sulla on konkreettisia kysymyksiä, meilaa vaikka....

-juha rekola
asiamies, Journalistiliitto

Mummo

Eipä tule mieleen, vaikka roikunkin ahkerasti sekä uutissivuilla että blogeja lukemassa. Suomessahan tiedonvälitys on sensuroimatonta, toisin kuin Egyptissä ja todellisia skuuppeja voi kuka tahansa meilata tiedotusvälineille. Suomessa mielipiteenvapaus ja instituutioiden kritisointi on hyvällä tolalla

Erilaiset nettiyhteisot ovat vaikuttaneet uutisiointiin. Äkkiseltään tuli mieleen muro-sivusto WinCapita-pyramidihuijauksen selvittelyssä.

Ihan vastikään tapahtunut nettiuhkaus Oulussa. Tässä joku älypää oli laittanut sivustolle kivaaritähtäimen kautta otetun kuvan lapsesta talon pihalla sekä uhkaavansävyisen viestin. Varsin nopeasti nettiväki paikansi maiseman ja poliisi kävi korjaamassa välkyn putkaan.

pulu

Täytyy myöntää, että aiemmin ei ollut tullut vastaan että bloggin kautta olisi suomessa uutisiin jotain noussut, mutta tänään sattui tulemaan tällainen: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/03/835308

Ei mitään kovin suurta, mutta kuitenkin.

Luonnollisesti nettiväki on usein edellä tiedotusvälineitä, mm. kauhajoen ja jokelan tapauksissa ym. vastaavissa, mutta eihän sieltä varsinaisesti taida paljon mediaan sellaisenaan tietoa siirtyä.

Annikka Mutanen

Kiitos Juha, Mummo ja Pulu! Laitan Juha säätiönne muistiin siltä varalta, että tulisi tarve vielä palata tähän aiheeseen.

On jännittävää, kuinka joissakin asioissa nettiyhteisö kollektiivisesti tonkii totuuden esiin pikavauhtia. Luulen että toimittajatkin toisinaan sieppaavat tietoa tuosta pöhinästä, veikkaisin että Jokelan ampujan nettiuhkausvideo löytyi on-line uutisiin ensin tällä tavalla. Varmasti en tiedä, kun en ollut enää uutislehdessä töissä siihen aikaan.

Yhdysvalloissa bloggaajat tai muut nettikansalaiset ottavat myös asiakseen tarkistaa porukalla toimittajien faktoja. Kanadalainen Yhdysvalloissa väitöskirjaa tekevä mediatutkija arveli seminaarissa, että tämä pitää toimittajia hyvällä tavalla varpaillaan ja tarkkana. Täällä en ole huomannut vastaavaa ilmiötä.

RHN

Minä pidän blogia (nimeltä Asema69), jossa kirjoittelen milloin mistäkin. Viime su-ma välisenä yönä julkaisin kirjoituksen ("Ammuskeluja (osa2)"), jossa kerron netistä löytämistäni uhkauksista. Toisin sanoen hieman samoin kuin "Mummo" kirjoitti tuolla alussa. Kyseinen kirjoitus on kuitenkin poikkeus, eikä blogini yleensä tarjoa uutisia.

MrrKAT

Uutisnälässä keskustelufoorumit mennee vieläkin ohi blogien Suomessa. Muistan kun Lahden Hemohessistä tietoo tai Jokelan ampujan nimen tai Vanhasen txt-viesteistä "kiellettyjä" yksityiskohtia sai nopeimmin mm. saunalahti- tai suomi24-foorumeilta tai vastaavilta.

Tiede ei ole ehkä ihan mediaseksikkäin ala kansalaisharrastuksena (enitenhän kiinnostaa juorut, vai?), mutta löysin tutkimusraportin hampurilaisten aiheuttamista maksavaurioista ihmisille ruotsalaisten kokeessa, laitoin iltapäivälehteen vinkin ja päivän parin päästä siitä oli iso juttu.

Samuli Penttinen

Mietiskelin omaa nettikäyttäytymistä. Pääsääntöisesti käytän nettiä tiedon hankintaan. Plärään kuten entisajan kirjastokorttihyllyä. Huomasin, jotta hyvin vähän varsinainen media, siis lehtien sähköiset versiot, tarjoaa luettavaa tarpeeseeni. Ja monesti lehtien juttuihin tulee suhtauduttua hieman kevyesti. Niistä kun paistaa läpi helposti puolueellisuus, tietämättömyys ja toimittajan henkilökohtainen suuntaus/mieltymys.

Blogit (ainakin Suomalaiset)jäävät jotenkin sivuun. Blogeista tulee mieleen vaan jokin yksinäisen ihmisen päiväkirja, jossa yksilö vatvoo omaa suhdettaan ulkomaailmaan kirjoittamalla kaupassakäynnistä, etc.

Nettisivut päivittyy aika hyvin nykyisin, koska moni osaa itse ylläpitää sivustoaan. Korvaa siis blogin reaaliaikaisuuden.

Erilaiset suomalaiset ja ulkomaiset foorumit, yksityiset sivustot, jne tarjoaa minulle kaikista parhaiten etsimääni. En kylläkään etsi julkkisjuoruja. Tieteen puolella normaalit sanomalehdet saattavat julkaista hieman vapautuneemmin erilaisia tieteeseen ja tekniikkaan liittyviä uutisia. Varsinaiset tiedelehdet ovat kummallisesti hyvinkin rajoittuneita. Niissä tuntuu olevan vain klassisen tieteen tuttuja ja turvallisia aiheita.

Olisiko aihetta tutkivaan journalismiin myös tieteen lehdistössä? Ihan maalaisjärjellä päättelevään jutusteluun? Ilman pelkoa tulla naurunalaiseksi ja leimatuksi?

Toimittajan ammattietiikka on tietenkin hyvä olla, ja en tarkoita, jotta tiedelehdet alkaisi muistuttaa vaikkapa ilta-sanomia, jossa kaikki vääristellään, jotta saadaan myyntiä aikaiseksi. Mutta jotain muutosta pitäis saada aikaan. Voisiko tilannetta verrata hieman seurakunan rajoittuneisiin ja taka-ajatuksella varustettuihin julkaisuihin, tai poliittisesti sitoutuneisiin lehtiin. Kaikki mitä kirjoitetaan, tulee olla yliopisto-pohjalta ja vallalla olevaa teoriaa tukevaa.

Tiede ja tutkimus kulkee kuitenkin omaa polkuaan, eikä sen kehitys ole todellakaan niin yliopistosidottua kuin annetaan ymmärtää. Vastuu on myös lukijalla.

Mikä estää tiedelehteä kirjoittamasta vaikkapa toisenlaisesta maailmankaikkeuden teoriasta, jonkin yksityisen tutkijan , vaikkapa ihan harrastajan tekemästä löydästä, jne? Kuitenkin niin, jotta ei mennä minkään lahkon, tms juttuun mukaan. Pysytään siis puhtaasti tieteessä, luonnonilmiöissä ja tekniikassa ilman tunnesidettä, toisinajattelun kannattamista tai uskontoja.

Taisi mennä aiheen ohi hieman, mutta tulipa vaan mieleen.

Samuli Penttinen

Lailu

Jeps. Oli muuten mainio blogi. Hyvä kirjoittaja. Tätä(kin) seuraan jatkossa. Luin ensimmäisen, uusimman sivun ->

ilarisohlo.blogspot.

Annikka Mutanen

MrrKatin päätös lähettää uutisvinkkinsä lehdelle on varmaan toistaiseksi aika tyypillinen. Jos suomalaiset hokaavat selvän uutisen, he ilmoittavat siitä tiedotusvälineille sen sijaan että alkaisivat itse pusaamaan juttua blogiinsa.

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Blogiarkisto