Tiede-lehdessä sattui tällä viikolla erikoinen tapaus. Saimme lehteen ilmoituksen, maksetun mainoksen.
Toimitukseen tulevassa palautteessa lukijat silloin tällöin kehuvat Tiedettä siitä, että lehdessä on niin vähän mainoksia. Nekin ovat usein Sanoma Magazinesin omia ilmoituksia eli rahaa niistä ei tipu.
Hesari taas saa raivoisia haukkuja siitä, että mainoksia on liikaa. Aika paljonhan niitä onkin, mutta minua ihmetyttää, miksi ihmiset vihaavat niitä. Hesari olisi ilman ilmoituksia tilaajalle kaksi kertaa kalliimpi. Tiede-lehden hinta taas voisi olla halvempi, jos mainoksia olisi enemmän. Nyt lukijat maksavat koko kakun.
Kertokaa minulle, onko ilmoitusinhoon jotain järkeviä perusteita? Itse keksin vain yhden. Sen että metsää ei ole kovin mielekästä kaataa mainospaperiksi. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että tämä olisi mainosten vastustajien pääasiallinen perustelu.

Kommentit (39)

Helge Nylander

Ilmoitukset toimivat turhan usein lehden paksuntajina ja ulkoasun
"komistajina", varsineinen asiasisältö jää hyvin kapeaksi. Vertaa
esim. Kauneus ja terveys tai Tekniikan maailma.
Lisäksi uskon että lukijoille jää mainostetuista tuotteista turhankin
positiivinen kuva silloin kun ne ovat lehdessä jonka he kokevat
asialliseksi ja kiinnostavaksi. Tämä lienee kyllä mainostajan tar-
koituskin. Tiede-lehden asiallista linjaa en lähtisi muuttamaan
mainoksilla. Olisi arveluttavaa jos esim. jotain lääkettä mainostet-
taisiin lehdessä jossa on tieteellinen artikkeli taudista johon lääk-
keen väitetään tehoavan.

Santeri

Mielikuva mainonta vääristää kulttuuria: anoreksiaa, epäterveellisiä kaunesleikkauksia, ihmisten kauneusihanteet vaikeuttavat ihmissuhteita perheessä ja työelämässä. Mainoksia on tyhmä selata, kun haluaisi keskittyä lehden sisältöön. Tiede halutaan pitää vapaana markkinatalouden vaateista- joten ei mainoksia kuvalehtiin (ihmiset maksavat lehdestä ei mainoksista).

ses

mikähän prosentti lukijoista ei tykkää mainoksista? Itse useimmiten ohitan ne; joskus sattuu vastaan jotain hyädyllistäkin tietoa jostain tuotteesta...

Eli onkohan kyse ilmiöstä että jos ei haukuta niin se on melkein kehumista... ;)

S

EPa

Kaatopaikat pursuavat tavaraa, energiaa käytetään TURHAAN mainoksiin, niiden kuljettamiseen ihmisille, jotka niitä eivät halua ja tarvitse sekä niiden kuljettamiseen kierrätykseen. Siinä välissä jotkut onnettomat ihmiset vielä ostavat jotain roskaa, jota eivät todennäköisesti tarvitse pysyäkseen hengissä ja ollakseen onnellisia ja tuonkin roinan tuottamiseen on mennyt energiaa ja materaaleja. Niin vain sitten sekin roska, jota jotkut on höynäytetty ostamaan menee sitten jälleen energiaa kuluttaen täyttämään maailman kaatopaikkoja ja ongelmajätteiden pimeitä kuoppia. Onko tuolla kaikella materialla ja energialla sitten tehty tätä planeettaa miellyttävämmäksi ja/tai meitä ihmisiä järkeviksi ja onnellisiksi?!

Kimmo

Sen vielä kestän, että Hesarin sivuilla on mainoksia, jollainhan sen lehden on elettävä, mutta ne väliin tungetut mainoskasat ovat pahasti liikaa. Niissähän ei ole mitään Hesariin viittaavaa, vaan ne ovat aivan erillisiä, mm. ilman sivunumeroita tai muuta Hesarin "ylärivillä" olevia tietoja. Tuommoinen on mainosten pakkotuputusta, jolla "ilmoittajat" saavat tungettua roskansa ihmisten koteihin, vaikka postiluukussa lukee, että "ei mainoksia" ja "ei ilmaisjakelua". Mainostajat siis käyttävät Hesaria mainostensa jakana ja tällä kaikella on vielä ilmeisesti oikeuden päätös suojanaan!

Henk. koht. mua potuttaa tuollainen käytös niin paljon, että olen kohtapuoleen valmis lopettamaan koko Hesarin tilaamisen. Täytyy ensin hieman totutella ideaan olla ilman aamu-Hesaria, kun olen koko lähes 60-vuotisen elämäni ajan tottunut sitä lukemaan.

Jossain vaiheessa vaan alkaa pinna kiristyä liikaa. Onneksi siitä on helppo päästä, kun lopettaa koko roskan tilaamisen!

Metsät ei juurikaan sureta. Siinä ei paljon yhden ihmisen lehtitilaukset mitään vaikuta, kun puuta kaatuu ja roskaa tungetaan väkisin, vaikka sitä kuinka yrittäisi kieltää.

Outi

Jos mainokset eivät erotu mainoksisksi, se häiritsee lukemista, samoin kuin tekstiä katkovat mainokset. Kovin suuri mainosmäärä myös paksuntaa lehteä huomattavasti. Osa mainoksista on hyvin typerän näköisiö. Suurin osa ei liikuta minua lainkaan. Kohtuullinen määrä mainoksia, mielellään omilla sivuilaan - mikäs siinä.

VkmaX

Ihmiset vihaavat myös televisio-mainoksia, jotka keskeyttävät ohjelman ja kestävät mielettömän kauan. Televisio-mainosten vihaaminen voi liittyä lehtien mainosten vihaamiseen... Jos vihaan tv-mainoksia, ei voi pitää myöskään lehti-mainoksista. Se voisi olla yksi syy...

Sakarias

Varsinkin joulun edellä kun oli lehdissä paljon mainoksia, vähäiset asiatekstin katkelmat oli vaikeata löytää. Myös manoksissa esiinttyvä manipulaatio ärsyttää, kun todistetaan että tarvitsen jotain mitä en varmasti tarvitse. Esim. koiranruokaa vaikka ei ole koiraakaan. Että silleen....

Hagrid

Mainostajat ylenkatsovat kuluttajien älykkyyttä pyrkimällä luomaan mielikuvia eli valehtelevat meille. Suuri osa markkinoinnista saa minut käyttäytymään päinvastoin - vaikka tuote itsessään olisi hyvä ja käyttökelpoinen niin minulle syntyy negatiivinen assosiaatio typerään mainokseen ja tuotteeseen = ostamatta jää!!

Suvi

Niin, mainoksethan edustavat viihdettä, kun taas esim. hesaria pidetään suurena tiedon lähteenä, eikä joidenkin mielestä näitä kahta saisi yhdistää. Luulen, että monet pelkäävät hesarin muuttuvan heti seiskan tasoikseksi jos mainoksia tulisi lisää eikä hesari olisi enää uskottava.

You have 999999 e-mails...

Itselläni ei ole paljoakaan vastaan lehdissä olevia mainoksia, kunhan ne eivät ole täysin mauttomasti tehty. Toisaalta, jos mainos vie tilaa joltakin hyvältä artikkelilta, niin sitten... Vaikka eihän tällainen tavallinen lukija tiedä, mitä te siellä toimituksessa jätätte julkaisematta.
Nettisivujen mainokset sen sijaan ärsyttävät toisinaan paljonkin. Minulla on sen verran heikko pää, että saan liikkuvista, räikeistä mainoksista aivokuumetta ja keskittymiskykyni kärsii. Toisinaan myös webbiselain räjähtää liiallisen mainoskuorman alla, mutta ehkä vika onkin selaimessa ja käyttiksessä, eikä viruksia levittelevissä mainostajissa.
Postiluukusta kotiin jaettavat mainokset eivät yleensä haittaa, koska ne ovat ilmaisia ja niistä saattaa hyvässä lykyssä saada tietoja alennusmyynneistä. Postimainonta harmittaa - olen heikosti ärsyyntyvä ihminen - eniten silloin, kun palaan lomalta kotiin ja luukku on tukkeutunut kaiken maailman brosyyreistä. Siinähän sitten tietävät murtovarkaatkin, että lomalla ollaan. Auto- ja asuntomainokset ovat sikäli inhottavia, että en harrasta kumpaakaan - ei ole korttia, eikä tarvetta sitoutua pankkiin tai tiettyyn asuinpaikkaan (työni voi olla jo huomenna Romaniassa tai vaikka kuussa). Joudun kuitenkin käymään läpi kaikki turhatkin mainokset, koska toisinaan oikeaa ja tärkeää postia saattaa eksyä turhien asuntomainoslehtisten väliin. Niinpä kallista aikaani hukkaantuu turhien mainosten lukemiseen ja niiden kantamiseen kierrätyssäiliöön.
Ehdotukseni postimainostajille on: Painakaa mainoksenne käyttökelpoiselle vessapaperille. Silloin tiedätte, että potentiaaliset asiakkaanne ajattelevat teitä paskalla käydessäänkin. Eikä yhtään puutakaan kaadettu turhaan...
Ja lopuksi: se roskaposti, se roskaposti...

vesku

Hesarin mainokset eivät häiritse kovasti, koska (jos) ne ovat omilla sivuillaan ja näin ollen ne voi jättää huomiotta. Liikaa niitä toki on , mutta kalliimpi lehtikään ei innosta. Hesari on päiväperho sinne mainokset kuuluvat. Tiedelehdessä en todellakaan kaipaa mainontaa, se on tilattu kokonaan luettavaksi ja ilman mitään mainoksia!

Mieluummin lisää hintaa, kiitos!

Useita vuosia sitten lakkasin erään "asia-aikakauslehden" tilaamisen, koska sen julkaisemat mainokset tavallaan vesittivät lehden ideologiaa (terveellisyys jne), tosin lehdenkin linja muuttui jotenkin kaupallisempaan suuntaan.

Kaupallinen pohjakoulutus takanani "luen mainoksia toisin", analysoin niitä keinoja, joita niissä käytetään kuluttajan manipuloimiseen - ja varoitus: opetan lapsillenikin "mainoslukutaitoa".

Vaikka pyrittäisiin kuinka asialliseen mainontaan, ennen pitkää lehdessä on se vihonviimeinen ärsytysmainos, joka pilaa myös lehden.

Tiede-lehden eräs imagopointti on epäkaupallisuuden leima. On kiva lukea lehteä, joka pääsääntöisesti on asialinjoilla, ja silti kiinnostava ja kyllin viihteellinenkin pikku-uutisineen ja kolumneineen.

Jos mainoksia otetaan, niin sitten näille nettisivuille, ei painettuun lehteen. Onhan täällä jo tuo melkoisen järkyttävä "tieteellinen" keskustelupalstakin...

Susanna Ulrika

On mainoksia, erityisesti pääkaupunkiseudun bussipysäkeillä, jotka ovat visualisesti erittäin hienoja. Niistä on jopa iloa bussia odotellessa. Ne on kuitenkin tehty houkutteleviksi päämääränä myynnin lisääminen. Kulutuksen kasvu on taas ilmakehän ja siis myös ihmisen olemassaolon kannalta vaarallista. Siksi ainakin itse suhtaudun mainostamiseen erittäin kriittisesti.

Susanna Ulrika

Vielä: Lehtimainokset ovat sikäli vaarallisia, että ne saattavat muuttaa puolueettomaksi määritellyn lehden hyvinkin puolueelliseksi. Kun Hesarin keskustelupalstalla (HS.fi) joku ilmoittaa kannattavansa joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan, ilmestyy heti kirjoituksen perään automainos. Se pyrkii näin ohjaamaan katseen itseensä kannanotonsijasta. Se on lehden harjoittamaa, mainostajan haluamaa puolueellista vastapropagandaa.

Mainostajat voivat ja varmasti pyrkivät vaikuttamaan lehden sisältöön. Näin ainakin autoteollisuus, jos on ilmastonmuutoksesta kyse. HS on nykyään täynnä suuria ja kalliita automainoksia. Ja näinhän se on: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Mainostulot Hesarissa ovat 70% lehden tuotosta. Jos mainokset vaarantavat sananvapauden, niitä pitääkin vihata.

IFEUN

Sehän niissä mainoksissa ärsyttää, kun väitetään pokkana että tämä tähmelötuote on 73% parempi! Kuin mikä, kysyn ma? Ja millä perusteella?

manipulaattori

Jos mainos on lehden linjaan hyvin sopiva, niin silloin se on hyväksyttävissä. Tiede-lehdessä voisi mielestäni olla laadukkaiden mikroskooppien ja kaukoputkien mainoksia, koska lehden sisältökin painottuu paljolti luonnontieteeseen. Muistaakseni Tiede-lehdessä on nytkin lähes jokaisessa numerossa yhden tieteellisiä populaarikirjoja julkaisevan kustantamon mainoksia. Sen sijaan alusasu ja viagramainokset kuuluvat mielestäni muihin julkaisuihin. Olen joskus lukenut aivan tosissani näitä ilmaislehtien terveysilmoituksia, kunnes lopussa onkin ilmennyt, että kyseessä on jonkin luontaistuoteyrityksen mainos. Siispä maksullisten asialehtien kannattaa vaatia mainostajiltaan, että mainokset erottuvat selvästi mainoksiksi ja ettei niitä voi sekoittaa lehden artikkeleihin. Hyvän lehden lukijan pitäisi pystyä myös luottamaan, että lehdessä markkinoitava tuote on vähintään yhtä laadukas kuin itse lehtikin. Toivottavasti lehden hinta ei ainakaan nouse, kun sinne lisätään mainoksia.

Astronomy

Tiede-lehti on mainostensakin takia mun tilauslistalla, ja niin kauan kuin ne puuttuu sivuilta, niin mä jatkan tilaustani. Jos lehti alkaa mainostamaan, niin mua alkaa painostamaan, ja lopetan tilauksen samantien. Ei mainokset ole vaarallisia, vaarallista on se jos mainoksia aletaan pitämään vaarallisina.
Hyvä Tiede, hyvä Annikka, pidä linjasi, hyvää jatkoa ja paljon mainoksettomia sivuja!!!!

Nabby

Itseäni ärsyttävät "halpa"mainokset: Lidl, päivittäistavarakaupat (=ruokamainokset), shokkihintaa mainostavat liikkeet, myivät ne mitä hyvänsä (usein tekniikkaa tai huonekaluja). Sen sijaan korkealaatuisia, taidokkaasti tehtyjä mainoksia vastaan minulla ei ole mitään, vaikka en olisi tuotteesta kiinnostunutkaan. Parhaimmillaan ne ovat kuin taideteoksia lehdissä.

Ilkka

Minusta olisi hyvä, jos lehti mainosrahoilla saisi enemmän tilaa jutuille. Hinta on nyt sopiva, ei sitä tarvitse alentaa.

Lehden mainokset ovat nopeat ohittaa. TV-mainoksien kohdalla tilanne on pahempi. Erityisen ärsyttävinä olen kokenut YLEn ylipitkät mainokset tulevista ohjelmistaan.

Dredex

Pari siistiä mainosta voisi olla, muttei sellaisia jotka vilkkuu, pärisee ja hyppii silmille. Mainokset ovat kivoja, kun niissä on kuvia. Mutta voisihan sitä lehteä koristaa itse lehden sisällön aiheeseenkin liittyvillä kuvilla.

Jason

Tietyissä lehdissä mainokset ovat tärkeä osa sisältöä. Esimerkiksi moottoripyörälehdessä moottoripyörämainokset kertovat mainostettavan pyörän ominaisuuksista sekä hinnasta. Eli monesti juuri siitä mikä lukioita kiinnostaa.
En kuitenkaan keksi montaa asiaa joita Tiede lehti voisi sammalla tavalla manostaa. Ehkä Heurekan uusia näyttelyitä tai jotai UUTTA tekniikkaa hyödyntäviä tuotteita, eli siis jotai mikä antaa lukialle jotain aiheeseen liittyvää tietoa.

Tilaaja ne mainoksetkin maksaa

Tilaajahan on maksanut myös niiltä sivuita, joilla on mainoksia. Jos lasketaan mainossivujen määrä suhteessä asiasivujen määrään, saattaa joillakin lehdillä olla todella vääristynyt suhdeluku. Esimerkiksi eräs amerikkalainen tähtitieteenlehti olisi todella ohut läpyskä ilman mainossivuja. Silti kyseinen lehti on melko kallis. Turha yrittää väittää, että maksamme vain niistä sivuistya, joilla on asiatekstiä.

Tommi H

Ikävintä mainosten vaikutus on silloin kun mainonta vaikuttaa sisältöön - lehdet eivät "pure ruokkivaa kättä". Tämä on ilmiselvää tekniikan ja varsinkin tietotekniikan lehdissä. Mainostajien tuotteita ei haukuta, vaikka aihetta olisikin.

Anna

Maksan mieluummin katkeamattomasta lukunautinnosta hieman enemmän. Maksammehan me kuluttajat joka tapauksessa myös mainonnan - tavaroiden hinnassa!

PeterH

Google mainostaa aika järkevästi. Se esittää mainokset hakusanan mukaan, joten mainos todennäköisesti myös mainostaa tuotetta jota haetaan. Ei tunnu lainkaan tungettelevalta tai tyrkyttävältä.

Kaiken mainonnan pitäisi olla sellaista - tosin älykkäästi valikoitu kohdemainonta edellyttäisi tietenkin Ison Veljen valvontaa...

Metsistä en ole kauhean huolissani, sillä suurin osa paperiteollisuuden puista tulee puufarmeilta, eli puut istutetaan uudelleen. Valtava määrä paperia ja energiaa siinä kuitenkin menee hukkaan.

omena

jos saa lehteen yhden ÄLYTTÖMÄN SUUREN mainostajan...
suurella budjetilla..

niin olisiko kanttia tehdä mainostajaa vastaan juttu ?

mainostaja ostaa aina palan sen median uskottavuutta
missä mainos on...

eo

Mainokset ovat ok jos ne liittyvät tavalla tai toisella lehden aiheisiin. Esim Tiede lehdessä olisi raivostuttavaa nähdä laihdutus, meikkaus, ruokailu, auto ym mainoksia ellei niitä ole tehty tarpeeksi huomaamattomiksi. Jos mainokset ovat mielenkiintoisia niin silloin ne ei ärsytä.

Vai tämmönen mainos

Täytyy myöntää - eikä pelkästään työntekijän ja omistajan ominaisuudessa, että varsin tyylikäs mainos. Katsoin tosin ekana, että kyseessä on jokin uusimpiin tiedonvälityslaitteisiin liittyvä artikkeli. Mainoksessa olevan laitteen valikkotekstit olisivat kylläkin voineet olla suomeksi, koska mainos julkaistiin suomalaisessa lehdessä suomenkieliselle yleisölle.

Olisitte muuten siellä Tiede-lehdessä samalla ruinanneet parit puhelimet lukijakilpailun palkinnoiksi. Palkintoinanne, kun on yleensä uusimpia, edistyksellisiä tai muuten kiinnostavia vempaimia.

Teemu Pyykkönen

Enpä meinannut uskoa todeksi, kun näin. Tai siis lähinnä en ensin edes tajunnut, että siinä oli mainos, vaan vasta kun uudemman kerran katsoin. Ja ihmetellä täytyy. Olo on lähinnä pettynyt. Yksi Tieteen parhaista puolista kun on aina ollut juuri mainoksettomuus. Tuntuu jotenkin typerältä aloittaa mainosten julkaiseminen tässä vaiheessa, kun näin pitkälle on pärjätty ilman. Varsinkin, kun jotenkin on viimeaikoina tullut muutenkin sellainen olo, että käännösartikkelit ovat lisääntyneet, ja omat vähentyneet. (Joskin tässä täytyy myöntää, että kun sitten koitin jostain lehdestä käännösjuttuja laskeskella, niin ei niitä nyt _niin_ paljoa ollut - mutta mielikuva pysyi silti samana.)

Mielestäni mainosten hyväksyminen Tieteeseen on todella luokaton ratkaisu.

Mainokset suoraan roskiin.

Telkari mainokset voisi laittaa omaksi yhdeksi jaksoksi esm.mainostunti.Sieltä saisi katsoa kuka haluaa ja tarvitsee ei kiusaisi muita.
Paperi mainoksiin käytetään kyllä niin paljon turhaan rahaa ,jos ne vaikka puolitettais ja käytettäis tuotteen hintaan ,kauppa kävis
paremmin.

nurpa

Paperimainosten jakelussa voisi hyvin olla sellainen käytäntö, että jaettaisiin "Haluan mainoksia" -tarroja jollaisen mainosten tarvitsija voisi liimata postilaatikkoonsa tai postiluukkunsa tietämille. Mainosten jakajat sitten hyvätapaisesti laittaisivat mainokset luukkuun tai laatikkoon vain jos sitä merkitsemällä pyydettäisiin. Painoskoot voitaisiin näin sovittaa realistisesti sen sijaan, että jaetaan kaikille paitsi sen erikseen kieltäville ja dumpataan ylijäämä paperinkeräysastiaan.

Himmeli

Ehkä ihmiset eivät itse asiassa ajattele sitä että mainokset laskevat hintaa, vaan kokevat että lehden sivut, joista he maksavat, täytetään sellaisella mistä he eivät haluaisi maksaa.

Itsellä mainosärsytys johtuu lähinnä siitä että ne mainokset paksuntavat lehteä ja tekevät niistä tilasyöppöjä. En pidä irtomainoksistakaan, kun ne pitää lajitella asiapostista ja se vie joskus mielettömästi aikaa kun laatikko on tungettu täyteen turhuutta.

Peter

On tosi naiivia yrittää perustella mainontaa sillä, että se alentaisi lehden hintaa. Tietenkin se kattaisi osan tuotantokuluista, mutta taatusti hinta ei siitä alenisi, vaikka roskapostisivuja välissä olisikin. Ajatellaan, että työntekijä saisi työnanatajalta ilmoituksen, että viikonlopuilta saa automaattisesti palkkaa, oli töissä tai ei. Harva työntekijä jättäisi käymättä kahta työpäivää töissä sen takia, että palkkaa tulisi liikaa.

Tiede-lehti on mielestäni sen verran brändituote ilman tyhjänpäiväistä rihkamakrääsää tai ilmastoa saastuttavien autojen mainoksiakin, ja mikäli värikkööt mainossivut alkavat kaventaa lukuelämystä kilpailijoiden tapaan, myös tilauskanta alkaa huveta. Täyttäkää naisten ja miesten hömppälehdet mainoksilla, ja pitäkää faktat faktoina. Mikäli lehdestä tulee informaatiosisällöltään aku ankan luokkaa, kurantti sietohintakaan ei sitten euroa paria korkeammalle nouse.

Informatiivista mainontaa, kuten tiedekirjoja ja tieteeseen liittyviä instrumentteja, kuten kameroita, kaukoputkia ja mikroskooppeja ym. kulttuurimatkoja voi toki hienovaraisesti markkinoida esimerkiksi lukijalahjoina, sillä niihin sisältyy markkinahumpuukin sijasta jotain tiede-sisältöä. Tästä syystä lukijapalkintojenkin piilomainosarvot tulisi kohdentaa vain tiede- tai teknologisiin huipputuotteisiin, jotka muilla markkina-arenoilla jäävät heikommalle huomiolle.

Toisaalta on siis hyvin naiivia kuvitella, että ilman mainontaakaan lehti tulee toimeen, mutta pääasia ainakin olisi, ettei lehteen sopimattomia mainoksia tyrkytetä eikä piilomainoksia sotketa artikkeleiden aiheiksi altistaeen akateemista tietoa merkanttiselle rahanahneudelle. Sanojen painoarvosta lukijat maksavat, Tiede-lehden lukijoita ei kannata aivan tyhminäkään markkinavoimien ohjailtavina pitää.

Tatu Ollila

Luen useita valokuvaukseen ja digitaaliseen editointiin liittyviä julkaisuja ja kyllä siihen mainosinhoon on varsin selkeä syykin. Sitä lehteä nyt vain on yllättävän V********** selata, jos joka toinen sivu, tai joka puolen sivun jälkeen seuraa mainos.

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Blogiarkisto