Miehet ja naiset päätyvät työelämässä edelleen eri urille. Onko tytöillä ja pojilla syntyjään erilaiset hengenlahjat vai ohjaammeko heitä eri suuntiin? Näihin kysymyksiin etsimme vastausta tänään ilmestyvässä Tiede-lehdessä.

Juttua tehdessä kävi ilmi, että sukupuolten välillä on pieniä keskimääräisiä eroja syntymästä saakka. Vielä selvempää on, että emme kasvata tyttöjä ja poikia samalla tavalla. Emme edes silloin kuin luulemme tekevämme niin. Emmekä edes vauvoja.

Apuna jutun tekemisessä oli suuri joukko teitä Tiede.fi:n käyttäjiä ja Huuhkaja.fi:n seuraajia.  Kanssanne käydyistä kasvatuskeskusteluista ja niiden runsaasta 180 kommentista tiivistimme kahdeksan keskeistä väitettä, joiden ympärillä kuumin väittely tuntui käyvän. Väittämät kiteytyivät lopulta jonkin verran erilaisiksi kuin ne olivat vielä edellisessä postauksessa. Näin kuuluvat teesit, joita lehdessä tarkastellaan tieteellisen näytön valossa:

Tytöt ja pojat syntyvät erilaisina.

Kasvatamme lapset sukupuoleen kehdosta asti.

Matematiikka ei luonnu tytöiltä

...eikä lukeminen pojilta.

Mikä sopii tytölle, ei sovi pojalle ja päin vastoin.

Tytöt ja pojat oppisivat paremmin erikseen.

Suomalainen lapsuus on jo tasa-arvoinen.

Sukupuolineutraalius avaa samat mahdollisuudet.

Mille väittämistä löytyi katetta? Lue se Tiede-lehdestä 10/2012 tai tekstiversiona netistä.

Lämmin kiitos kaikille jutun valmisteluun osallistuneille. Joitakin tärkeistä havainnoistanne, terävistä teeseistänne ja viisaista kiteytyksistänne on kirjattu myös lehteen.

Kommentit (19)

Touko Jaakkola

Tuosta näyttäisi puuttuvan näkökulma, että tytöt ja pojat ovat luonnostaan kiinnostuneita vähän eri asioista, mikä ohjaa heitä kehittymään keskimäärin eri suuntiin. Kaikkien erojen ei siis tarvitse olla synnynnäisiä tai johtua kasvatuksesta.

no niin.

Selventäisitkö Touko Jaakkola vähän, mitä eroa näet synnynnäisen ja luontaisen ominaisuuden välillä olevan?

Touko Jaakkola

Tarkoitan, että synnynnäiset erot ovat huomattavasti pienempiä, kuin mitä niistä seuraa. Pieni synnynnäinen ero huomion suuntaamisessa johtaa kehityksen aikana paljon suurempiin eroihin kyvyissä. Esimerkiksi jos pojat ovat keskimäärin vähän enemmän kiinnostuneita liikkeestä ja mekaniikasta, se johtaa siihen, että opitaan enemmän matematiikkaa, fysiikkaa ja yleisesti koneiden toimintaa. Tässä esimerkissä pojat eivät ole varsinaisesti näissä asioissa synnynnäisesti parempia, eli tytöillä voi yhtä hyvin olla saman verran potentiaalia, joka vain jää käyttämättä. Silti kyvyissä saattaa olla merkittäviä eroja.
PS. En ota kantaa siihen, pitääkö yllä oleva esimerkki paikkaansa.

PH

"no niin.": Eihän Jaakkola puhunutkaan luontaisista ominaisuuksista vaan luontaisista kiinnostuksista, ja minun tietääkseni nimenomaan tämä selittää monia sukupuolittuneita asioita, kuten naisten keskimääräisen sijoittumisen ihmis- ja miesten tekniikkakeskeisille aloille. Jos asia on näin, on "Onko tytöillä ja pojilla syntyjään erilaiset hengenlahjat vai ohjaammeko heitä eri suuntiin?" selvästi väärä kysymyksenasettelu.

JOhanna

Minustakin on aika turha hakea yhtä selittävää tekijää. Hesarin kuukausiliitteessä oli juttua aivojen rakenteellisista eroista miesten ja naisten välillä. Vaikka osa tuloksista on kyseenalaisia, osa on aika varmasti todellista. Toisaalta Hesarin jutun mukaan erot kehittyvä aikuistuessa, vauvoilla eroja ei ole havaittu. Eroava kehitys voi johtua kasvatuksesta ja ympäristöstä tai voi olla hormonien ja sitä kautta erilainen biokemian aiheuttamaa. Kyllähän sukupuolihormonit vaikuttavat paljon muuhunkin kuin vain lisääntyminen ja imettämisen kannalta välttämättömiin elimiin ja rakenteisiin.

Suhtautuminen lapsiin on todellakin sukupuolisdonnaista, aste ja ilmeneminen tietysti vaihtelee. Sen huomaa jo ihan siitä, miten ihmisiä vaivaannuttaa, jos he eivät näe heti lapsen sukupuolta vaatetuksesta tai hiuksista. Ja siitä, miten hämillään ihmiset ovat, jos arvioivat sukupuolen väärin. Sama liittyy tietysti myös aikuisiin, sukupuolineutraali henkilö on häiritsevä, erityisesti, jos sukupuolta ei tiedä.

Yksi iso vaikuttava ulkoinen tekijä tavoitteellisen tai tahattoman kasvatuksen lisäksi on vertaiset ja eri ikäkausiin liittyvä kulttuuri laajemminkin. On lapsia, jotka eivät anna sosiaalisen paineen vaikuttaa mielipiteeseensä ja arvoihinsa, mutta suurin osa tasapainoilee aikuisikään asti (ja sen jälkeenkin) vertaisjoukkoon sopimisen ja individualismin välillä.

Ja miehisellä alalla naisena työskentelevänä on pakko muistuttaa, että yksilöiden väliset erot ovat suuria. Niin lähtökohdissa kuin kasvatuksessakin. Oma äitini rakensi huonekaluja ja ajoi traktoria ihan yhtä hyvin (tai huonosti) kuin kutoi sukkia tai leipoi pullaa. Veljistäni toisesta tuli metallimies ja toisesta historiaa tutkiva pitkätukkahumanisti.

Kirsi Heikkinen

Kyllä, miesten ja naisten aivoissa ON keskimääräisiä eroja (niin anatomisia kuin toiminnallisia), siitä ei ole käsittääkseni edes epäilystä. Mutta miksi ja mitä se meinaa, siitä tutkijat vääntävät kättä vielä.
Perkasin aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja tenttasin alan guruja Tiede-lehteen neljä vuotta sitten, juttu löytyy tuolta: http://www.tiede.fi/artikkeli/977/miehen_aivot_naisen_aivot - jos jotakuta kiinnostaa.

Annikka Mutanen

Kirsi Heikkinen, joka kommentoi yllä, on siis myös tämän kasvatusjutun toinen kirjoittaja.

Kaikki ovat mielestäni tässä ketjussa oikeasssa muussa paitsi siinä, että blogin avauksessa esitettämäni kärjistävä kaksinapainen kysymyksenasettelu sulkisi pois Toukon esittämän kehityskulun. Se on jutussa mukana heti alkupuolella. Kannattaa lukea myös itse artikkeli!

Hille

Näitä tyttöjen ja poikien välisiä eroja on pohdiskeltu useita kymmenia vuosia. Tarina on aina sama, ja sama stereotyyppinen analyysi jatkuu.Hieman hämmästyttää se, ettei asenteet ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa ollenkaan, koska asiasta pitää edelleen kirjoittaa samaan tapaan. Olisiko kysymys siitä, ettei kulttuuri salli ja tapoja ei haluta muuttaa? Haluaako nainen muutakin kuin todeta, että eroa on?

Mahdollisuudet esim. työssä ja elämässä, joissa tarvitaan matematiikkaa ja/tai fysiikkaa, ei välttämättä rajoitu nais-mies-jaotteluun artikkelin osoittamalla tavalla. Suurin osa matematiikan opettajista Suomessa on naisia, mutta suurin osa liiketoiminnan johdossa istuvista, jossa matematiikkaakin tarvitsee, on miehiä. Suomessa yrityksistä, myös ne, jotka ovat osoittautuneet pieleen menneiksi, on miesten johtamia.

Merkittävää on se miten ympäröivä kulttuuri sallii opitun käyttämisen ja sen jatkojalostamisen uutena ja mielekkäänä työnä, olitpa sukupuoleltasi mies tai nainen. Kysymys on myös siitä mitkä mahdollisuudet on toteuttaa itseään siinä kulttuurissa, joka työnkin tekemisiä sanelee. Se, että on joutunut tappelemaan naisena mielekkäistä työtilaisuuksista etenkin Suomessa, on johtunut mm. miesten ennakkokäsityksestä naisten osaamisesta ja roolista työelämässä. Minulle miesten paremmista mahdollisuuksista on myös työelämässä mainittu, ja siitä, etten mies ole. Olen kävellyt näiden huomatusten yli. Olen myös huomannut myös, ettei toiset naiset välttämättä ylikävelyäni ole suotuisasti katsoneet. Suomessa aggressiivisesti asiaansa ajava nainen on häiriötekijä, vaikkakin olisi oikeassa. Suomessa aggresiivinen mies on hyvä tyyppi, joka osaa asiansa, vakkakin olisi väärässä. Miehellä on parempi suojapiiri kuin naisella, ja kas suojapiiri suojaa. Uutta mahdollisuutta pukkaa, vaikka kuinka tietämätön ja osaamaton olisi. Naisten ei pidä hakea hyväksyntää aina mieheltä mikäli ajattelee, ettei sitä tarvita. Valinta on vapaa, ja älyn mahdollistamia taitoja voi käyttää. Vastakkainasettelun vaihtehtona voisi jo alkaa miettimään mitä niillä opetetuilla avioilla voisi jatkossa tässäkin maassa tehdä. Kumman sukupuolen edustaja seuraavaksi näistä tyttö-poika-eroista kirjoittaa?

sukupuoli tuntematon

Mielestäni ongelmallista on se, että lähtökohtana on vain kahden sukupuolen vertailu, vaikka sukupuolia lienee enemmän. Harva meistä tietää oman täydellisen sukupuolensa - tai edes sukupuolikromosominsa. Perin hassuahan se on, että sukupuolielimiä katsomalla oletetaan aivojen olevan tietynlaiset.

Toinen mikä itseäni arveluttaa on aivojen rakenteen ja muiden ominaisuuksien pitäminen muuttumattomina, ympäristöstään ikäänkuin erillisessä kuplassa olevina, jotka sieltä sitten vaan determinoivat. Vaikka syntyisimme tietynlaisen aivorakenteen omaavina, ei kai meidän pidä pyrkiä olemaan vaikuttamatta siihen?

Metusalah

Kaukana pohjoisessa Grönlannissa oli pieni eskimokylä. Kesä oli jo mennyt ja talvi saapui. Kyläläisten muonavarat alkoivat loppua ja niinpä eräänä päivänä oli aika lähteä hankkimaan lisää ruokaa kylän asukkaille. Eräs eskimotyttö olisi halunnut mukaan, vaan ei päässyt. Sitten miehet ja pojat lähtivät kalastamaan jäätyneelle merelle.
Eskimotyttö oli kuitenkin sinnikäs, hän puki päällensä turkin, nahkaiset housut ja myös nahkaiset lapaset. Sitten hän puki valjaat koiralleen ja niin he lähtivät matkaan, kunnes saapuivat jäätikölle. Tyttö totesi yllättäen, että oli eksynyt kotireitiltään. Jäässä olevasta reiästä tuli höyryä ja sitten sieltä näkyi mursun viikset, lopulta mursun pääkin.
Eskimotyttö säikähti aluksi, mutta kysyi sitten hieman peloissaan: "Kuka sinä olet?"
"Minä olen mursu. Saat toivoa yhen toivomuksen, jonka toteutan."
Eskimotyttö sanoi: "Haluan löytää tien kotiin!"
Mursu sanoi: "Selvä, seuraa vain noita revontulia, niin löydät reitin kotiisi."
Eskimotyttö lähti matkaan, seurasi taivaalla loimuavia revontulia ja pääsi lopulta turvallisesti kotiin.
Äiti- ja isäeskimo halasivat häntä, kun hän saapui koti-igluunsa.
Sitten eskimotyttö sanoi äidilleen: "En enää koskaan karkaa kotoa."

(Kemppainen & Riihelä 2000)

Neonomide

Kiinnostaisi uudempi data vauvaiän sukupuolieroista, sillä Spelke/Pinker-väittelyssä Harvardissa (Edge-sivustolla) oli aika erimielinen. Spelke ja toinen hyvin ansioitunut alan tutkija olivat sitä mieltä, että sisarusten välisiä eroja on paljon enemmän kuin sukupuolten välisiä varhaislapsuuden kognitiivisissa kyvyissä ja orientaatioissa. Nuoremmat sisarukset erosivat esikoisista (edukseen) selvästi.

Metusalah

Ylläolevaa eskimosatua lukiessa joku saattaa hymähtää mielessään, että se on kirjoitettu kieli poskessa, pilailumielessä. Vaan eipä ole; se on vakavassa tarkoituksessa tehty kannanotto tähän keskusteluun. Kyse on ympäröivän yhteisön vaikutuksesta lapsen kehityksessä. Rautalangasta väännettynä: Tytöt ruotuun jo lapsena!

Syksy Räsänen pohtii rinnakkaisessa blogissaan "Tutkijoiden tutkimista" muun muassa sitä, johtuuko naisten puute fyysikkopiireissä kenties naispuolisten roolimallien puutteesta? Mitä näihin roolimalleihin tulee, ne opitaan jo yllättävän varhaisessa iässä kulttuurista riippumatta. Eskimosatu on yksi esimerkki siitä.

Annikka Mutanen

Eskimosatu on kiinnostava kiteytys Metusalah. Kirjoititko sen itse tähän tarkoitukseen vai kuka ja milloin on sen alun perin satuillut? Kiitos vinkistä Neonomide, täytyypä katsoa Edgeä. Myös haastateltaviemme pitäisi olla aika hyvin perillä uudesta tutkimuksesta.

Kirsi Heikkinen

Neomide, huomasin kommenttisi vasta nyt. Edgen juttu http://www.edge.org/3rd_culture/debate05/debate05_index.html
on tuttu, ja vaikka on muutaman vuoden takaa, sama vääntö jatkuu edelleen. (Tosin muun muassa Pinkerin mainitsema Simon Baron-Cohenin tutkimus sukupuolierosta vastasyntyneiden kiinnostuksessa kasvoihin/liikkuvaan esineeseen on kyseenalaistettu, koska tutkimuksen toteuttaja tiesi, kumpaa sukupuolta tutkimansa vauvat ovat. Koetta ei ole toistettu, joten ei tiedetä, onko tulos silti pätevä.)

Jutussamme haastattelemamme Lise Eliot on ruotinut aihetta tuoreempien tutkimustulosten pohjalta, joitakin artikkeleitaan täällä: http://www.rosalindfranklin.edu/faculty/Eliot_Lise/publications.aspx

Elizabeth Spelken laboratorio on varhaisen kognition kehittymisen tutkimuksen maailman kärkeä, uusimpia tuloksiaan löytyy täältä: http://www.wjh.harvard.edu/~lds/index.html?spelke.html

Pinkerin ajatuksia tulin pohdiskelleeksi muutama vuosi sitten Tiede-lehdessä. Juttu tässä: http://www.tiede.fi/artikkeli/394/geenit_vai_kasvatus_kumpi_tekee_ihmisen_

Metusalah

Annikka M. kysyi eskimosadun taustaa. Luin sen joskus alla olevan linkin sivuilta. Käsitykseni mukaan tarina on alkuperäinen kansansatu, jollaisia isät ja äidit kaikissa kulttuureissa kertovat lapsilleen opetustarkoituksessa. Tietenkin on mahdollista, että tällaisissa asiayhteyksissä kerrottuina satujen alkuperäisversiot jossain määrin muuttavat sisältöään, mutta niiden perustarkoitus säilyy.

http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD2104/meF2104.html

lakcer

Kyllähän sukupuolihormonit vaikuttavat paljon muuhunkin kuin vain lisääntyminen ja imettämisen kannalta välttämättömiin elimiin ja rakenteisiin.

Dr Daniel

Haluatko ostaa munuaisen tai haluat myydä munuaisten? Oletko
etsivät mahdollisuuden myydä munuaisten rahalle takia
taloudellinen tauko alas ja et tiedä mitä tehdä, niin ota yhteyttä
tänään ja me tarjoamme sinulle hyvä määrä oman Munuaiset. Nimeni on
Tohtori Daniel olen Nefrologi in UBTH Medical Center. Meidän
klinikka on erikoistunut Munuainen Surgery ja myös käsitellä osto
ja elinsiirrot munuaisten kanssa viettämästä vastaavan luovuttajan.
Olemme sijaitsee Intian, Turkki, Nigeria, Yhdysvallat, Malesia. Jos olet
kiinnostunut myymään tai ostaa munuaisen älä epäröi
yhteyttä sähköpostitse.

Sähköposti: Doctordaniel95@outlook.com tai Doctordanielben@gmail.com

Parhain terveisin.
Dr Daniel.

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto