Olen kulkenut siellä kummastelemassa 8-vuotiaana ensimmäisellä Helsingin-matkallani. Hiiviskellyt vitriinien välissä parikymppisenä opiskelijana hunningolla vietetyn yön jälkijäristyksissä. Viimeks kiertelin mammuttia omia pieniä poikia kaiten.
Aina siellä on vallinnut hiljaisuus, harmonia ja ajaton rauha. Ja sen joukossa ne eläimet!
Tänään Luonnontieteellisessä museossa on juhlapäivä. Ovet ovat auennet pitkän remontin jälkeen. Uusia dinosauruksia on marssittu katsomaan torvisoiton tahdissa. Mahtava meno, jos silmiään ja  HS.fi:n videota on uskominen.
Sinne täytyy jonakin päivänä mennä. Ehkä kuitenkin vasta sitten, kun pöly ja hiljaisuus ovat taas laskeutuneet luurankojen ja täytettyjen tiikerikissojen ylle.

Kommentit (0)

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Blogiarkisto