Meillä on taipumus ajatella oman aikamme keksintöjä mullistavina uutuuksina, jotka kääntävät maailman toiminnan kerrassaan uuteen asentoon. Kuten nyt Facebook, Twitter ja muu sosiaalinen media. Ne ovat avanneet tiedonkululle ihmeen tehokkaan väylän,  saaneet jo aikaan arabikevään ja kohta kai Venäjän uuden vallankumouksenkin.

Vaan ei mitään uutta auringon alla. Sosiaalinen media mahdollisti jo uskonpuhdistuksen 1500-luvulla, huomauttaa uusi Economist-lehti jutussaan How Luther went viral.

Kun Luther oli naulannut anekaupan vastaiset teesinsä Wittenbergin kirkon oveen, ne aiheuttivat niin paljon hämminkiä ja kiinnostusta, että kaupungin kirjanpainajat alkoivat painaa ja levittää teesejä pamflettilehtisinä. Lutherin lähetti kopioita ystävilleen muihinkin kaupunkeihin, ja nämä painattivat niistä omalla kustannuksellaan paikalliset painokset. Näin teesit ilmestyivät nopeasti ja yhtäaikaisesti myös Leipzigissa, Nürnbergissä ja Baselissa. Koska myyntiä ja kiinnostusta riitti, alun perin latinaksi kirjoitetusta teeseistä tehtiin pian saksankielisiä käännöksiä. Yhä uudet kirjanpainajat ottivat yhä uusia painoksia uusissa kaupungeissa, joihin tekstit levisivät matkustavaisten mukana.

Lutherille tällainen levikki tuli yllätyksenä, mutta hän tajusi nopeasti käyttää kanavaa hyväkseen ja alkoi kirjoittaa uusia pamfletteja ja saarnoja kansan kielellä saksaksi. Lutherin vastustajat eivät toki jääneet seisomaan tumput suorina vaan ryhtyivät rivakasti julkaisemaan vastaväitteitä. Ja Luther antoi  takaisin. Yleisö seurasi kiehtovaa pallottelua, ja kirjanpainajilla riitti leipää pöydässä.

Uskonpuhdistuksen idea levisi siis hajautetusti, henkilökohtaisten kontaktien ja suositusten kautta, aivan niin kuin kiinnostavat viestit sosiaalisessa mediassa nykyisinkin. Viestin liikkeelle panija ei voi kontrolloida tiedon kulkua  eikä kukaan muukaan pysty sitä tekemään, vaikka yritystä toki oli niin 1517 kuin tänäkin vuonna.

Ilmeiseksi vasta-argumentiksi tietenkin jää, että nykyajan sähköinen some on nopeudessaan toisesta maailmasta. Mutta aivan hidas ei ollut 1500-luvun verkkokaan. Itse asiassa se välitti tietoa hämmästyttävällä vauhdilla. Lutherin ystävä Fredric Myconius kirjoitti myöhemmin, että "tuskin 14 päivää oli kulunut, kun teesit tunnettiin koko Saksassa ja neljän viikon kuluttua ne olivat tunnetut melkein koko kristikunnassa".

Economistin jutussa on muutakin kiinnostavaa, esimerkiksi uskonpuhdistuksen ajan multimediasta eli puupiirroksista ja arkkiveisuista sekä niissä levitetyistä törkyviesteistä. Alkuperäinen teksti kannattaa siis lukea tästä tiivistelmästä huolimatta.

Onnellista, vapaata ja veljellistä vuotta 2012 kaikille!

Kommentit (5)

Linssin sahaus

Roskaa myydään kultapaperiin käärittynä. Kun olet avannut paketin, huomaat, että se olikin Pandoran lipas tai Troijan hevonen: mainostajat tunkevat roskapostia luukusta ja cräckerit sahasivat luottokorttiasi, tyhjensivät pankkitilisi, julkaisivat salaiset mietelmäsi, analysoivat aatoksesi ja lopulta murtautuivat kotiisi. Henkilökohtainen copyright-merkkisi makaa kehitysmaiden piraattitehtaissa tai webbikolmosen ihanuutta hehkuttavien firmojen murtovapaassa kassakaapissa. Ikuinen elämä, halvalla.

Tiedonkulku on nopeutunut ja julkaisujen keskimääräinen taso laskenut. Muiden (julkaisujen) sanoma kopioidaan lähes suoraan oman painotalon seuraavaan numeroon. Halvaksi tulee (, vaikka ei lukijalle). Vai onko se vain näkö- ja kuuloharhaa?

MrrKAT

Postihistoriaan tutustuneena hämmästytti se, kuinka nopea saattoi posti olla 150-250 vuotta sitten Ruotsi-Suomessa. Muistelen että nopeampi kuin nykyään..

Hannu Tanskanen

Wanhan Villin Lännen aikainen "Pony-Express" vei kirjeen rannikolta rannikolle viikossa, saman se vie USA:ssa tänäänkin, oman kokemukseni mukaan UPS Ground "pikakuriiri":lla menee aikaa enemmänkin. Pony Expressin tunnetuin postiratsastaja oli herra nimeltä William Gody, paremmin tunnettu "Buffalo Bill":inä, hän ampui ohimennessään puhvelit sukupuuttoon.

Arto Saarinen

Tarkastelukriteereistä riippuen 1500-luvun reformaation ajasta saadaan erilaisia kulttuurihistoriallisia, sosiologisia, eettisiä ja kommunikatiivisia arvioita. Luther kuuluu kyllä ihmiskunnan viimeisten vuosituhansien suuriin vaikuttajiin protestanttisena reformaattorina. Hänen viestintänsä teknisen menestymisen mahdollisti Gutenbergin innovaatio kirjapainotaidossa, irtokirjakkeet. Kuinka nopeasti tämä revoluutio mahtoi yltää esim. Kiinaan, jossa hitaampaa ja kankeampaa puulevypainatusta on harjoitettu jo 300-luvulta lähtien jKr.?
Lutherin ansioluettelon häpeällistä puolta ei ole mainostettu paljonkaan julkisuudessa: hänen antisemitismiään (”Von den Jüden und ihren Lügen”). Siitä Hitlerin natsi-Saksa sai vahvaa aatteellista virikettä juutalaisiin ym. ei-arjalaisiin kohdistuneisiin etnisiin puhdistuksiin ja kammottavan holokaustin toimeenpanemiseen. Luther oli myös eräissä asioissa aikansa lapsi.
Some nopeana ja diktaattorien rajoituksia ylittävänä viestintätapana voi muuttaa maailmaa tehokkaasti ja positiivisesti, jos sosiaalisen häiriöisyyden, kiusanteon, ahneuden ym. rikollisuuden kohina saadaan eliminoiduksi mahdollisimman pieneksi. Tietokone, Internet-yhteys ja sosiaalinen verkko edellyttää toimiakseen luottamusta, itsehillintää, erilaisuuden tuntemista ja kaikinpuolista vaatuuntuntoa. Tekninen edistyminen edellyttää rinnalleen melkoista sisäistä kasvua eettisesti, jottei teknologia päädy tuhon välineeksi. Sitä täytyy kehittää hallitsemaan myös vapauden rajoja, suitsimaan ihmisen ainaista ahneutta ja pysäyttämään niitä häirikköjä, jotka kai osaksi kateudesta, katkeruudesta ja aivan käsittämättömistä irrationaalisista motiivesita pitävät tavoitteinaan hajoittaa ja polttaa kaiken edestään ja viereltään.
Noli delectari in socialem mediam! Noli ut deum colere technologiam humanam!
AS

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto