Joskus tulee syvällä tavalla hyvä mieli pelkästä lehtijutusta. Minulle tuli, kun luin Leena Tähtise valojutun Tieteen edellisestä numerosta.
Koulun fysiikan tunnilla aivoihini syöpyi, että valolla on aalto- ja hiukkasluonne. Tähtisen jutun luettuani tuntui siltä kuin olisin viimein käsittänyt, mitä tuo hauki on kala -lause tarkoitti.
Koska juttu oli tehty formaattiin Tieteen suuret kysymykset, se kertoi myös, miten nykyiseen käsitykseen valosta on tultu. Yleensä historian kertaaminen auttaa ymmärtämään nykyhetkeä. Ja tuota historiaa Tähtinen kertasi eloisasti, senkin kuinka Len Fisher tutki lapsena taskulampun valoa pimeässä komerossa ja kuinka Newtonin käsikirjoitus aiheesta paloi, kun se jäi vahingossa liian lähelle kynttilää.
Inhimilliset ihmiset tiedettäkin tekevät, erehtyvät usein ja silti saava yhdessä selville käsittämättömän paljon tästä kummallisesta maailmasta.
Lukukokemus potkaisi miettimään tavallista ankarammin, mikä tekee hyvän tiedejutun. Hyllyssäni on teipattuna toissavuonna saapunut vaativa lukijapalaute: "Kaipaan artikkeleita, jotka pakottavat minut ajattelemaan, eivät vain toteamaan: vai niin." Samaa minäkin kaipaan!
Entinen esimieheni taas oli sitä mieltä, että tieteessä hauskinta on kun professorit vetävät toisiaan parrasta niin että hämähäkin seitit pöllyävät. Totta sekin, tieteen sisäiset kiistat voivat olla varsin viihdyttäviä.
Minkälainen tiedejuttu teitä ilahduttaa? Mainitkaa kernaasti esimerkkejä, ja linkatakin saa.

Kommentit (1)

Si.S

Itse lukasin kyseisen artikkelin mielenkiinnolla myös, tosin olin osin erimieltä mihin koko juttu päätyi, mutta silti viihdyttävä artikkeli.
Itse pidän eniten tiedejutuista missä ensin tehdään löytö, sitten löydetään sille selitys. Ja mielellään että tämä kaikki selitetään kansantajuisesti, koska eihän kukaan tunne kaikkia tieteenaloja ja niiden termistöä niin hyvin että ymmärtäisi täysin mistä puhutaan kun on kummia termejä käytössä.
Mielestäni yksi parhaimpia artikkeleja oli myös tiede tai tklehdessä ollut "1000 vuotta tekniikkaa", missä kirjoittaja kertoi näkemyksensä tarinamaisesti mitä tapahtuu tekniikassa seuraavan 1000 vuoden aikana. Tämä oli toki vain spekulaatiota mutta silti mukavasti kirjoitettu.

Myös mielestäni vaativimpia kunnon jutuissa on se, että perustelut miksi jokin asia on juuri kuten on, on tehty hyvin. Eli ei kerrota vain "hauki on kala" vaan kerrotaan mikä tekee hauesta kalan.

Ystävällisesti,
Si.S

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Blogiarkisto