Toimittajat ovat aika tyhmiä tai ainakin tietämättömiä tieteestä eivätkä usko että tiedeuutiset kiinnostavat kansaa. Näin väitti tiedetoimittaja Jari Mäkinen Suomalaisen Tiedeakatemian juhlaseminaarissa, jossa yliopistoväki pohti tieteen karikoita. Media nousi yhdeksi sellaiseksi.
Väitän vastaan. Vika ei ole toimittajissa vaan tieteessä. Tutkimus sopii surkeasti nopean uutistuotannon raaka-aineeksi. Tänään tulee tulos ja huomenna toinen, joka on edellisen kanssa ristiriidassa. Kumpi on oikeassa, vai eikö tieteestä ole ollenkaan selvittämään asiaa? Lukijan luottamus horjuu ja toimittajaa tuskastuttaa. Eikö olisikaan pitänyt tehdä isoa otsikkoa akryyliamidista. Tai kertoa Golfvirran heikkenemisestä etusivulla.
Ei ole kenenkään syy, että tieteessä uusi tieto vahvistuu vähitellen, monen monituisen tutkimustuloksen kautta. Ja kun asiasta alkaa olla konsensus, se ei todellakaan enää maistu uutiselta.
Siinä suossa on erikoistuneellakin toimittajallakin polkemista. Mutta ei se tunnu pahalta, kun tuntee suon luonteen ja uskoo, että pitävää pohjaa löytyy. Sitä nauttii tiedemudanheitosta ja vanhan paradigman seitinrepaleen kimalluksesta auringonlaskussa.
Parasta mitä tieteen tekijät voisivat tälle ongelmalle tehdä, olisi valistaa kansaa ja toimittajia myös tieteen luonteesta eikä vain sen tuloksista. Tutkimusta kannattaa seurata kuin pitkää palloilun sarjakautta, joka ei ratkea yksittäiseen maaliin.

Kommentit (13)

Netti(tiede)toimittaja

Tunsin kyllä (Syksy Räsäsen blogi) itseni tyhmäksi, koska en ymmärtänyt, että tyhjä ei tarkoita tyhjää!

Pekka

Minäkin väitän sinua vastaan. Nimittäin tutkimuksen sopivuudesta uutistuotannon raaka-aineeksi. Tutkija raportoi tiedeyteisölle omalla kielellään ja siihen hänen tehtävänsä päättyy. Jos asiasta pitää tehdä populaaritiredettä, se ei ole tutkijan tehtävä vaan tiedetoimittajan. Jos hän ei osaa määritellä sisällön tärkeyttä ja järjestystä, hän ei ilmeisesti ole sovelias tiedetoimittajaksi?

Puudeli-Annikka

Pekka, annan esimerkin. Olet töissä suomalaisen päivälehden uutistoimituksessa. Uutistoimistot kertovat Naturessa ilmestyneestä tutkimuksesta, jossa Golfvirran on mitattu heikentyneen. Juttu on jo ehtinyt isoin otsikoin parin kansainvälisen laatulehden sivuille. Soitat parhaille suomalaisille asiantuntijoille, jotka sanovat että tulos on dramaattinen mutta epäilyttävä, sillä se ei sovi nykyisiin mallleihin termohalisen virtauksen toiminnasta.

Mitä teet seuraavan päivän lehteen? Monenko palstan uutinen? Ulkomaansivujen pääaihe, vai haudataanko ilman kuvaa viimeiselle sivulle? Nostetaanko myös koko lehden etusivulle ja miten isolla?

Tällaisessa tilanteessa harvoin pähkäilee varsinainen tiedetoimittaja. Me teemme töitä erikoissivuille ja erikoislehtiin ja meillä on yleensä aikaa selvittää, taustoittaa ja asettaa yhteyksiin. Uutisdeskeissä on yleistoimittajia ja aikaa on korkeintaan työvuoron loppuun. Mutta selvittäpä sinä nyt tämä asia ilman mitään esitietoja termohalisesta systeemistä, muodosta kanta edellä mainittuihin kysymyksiin ja perustele se uutipäällikölle ja kirjoita virheetön juttu hopi hopi, lapset on haettava viideltä päiväkodista.

Olisi hauska kuulla mahdollisimman monelta, millaisia valintoja tekisitte kuvatussa tilanteessa.

Eki

Puudeli tarkoittaa siis, että ongelma onkin uutistoimittajien ja tiedetoimittajien välillä. Ei siis henkilöinä, vaan heidän toimitustavoissaan. Kuvailemassasi tilanteessa uutistoimittajan olisi yhdessä tiedetoimittajan kanssa suhteutettava uutinen. Kai se tiedotoimittajakin on töissä joka päivä, vaikkei julkaisekaan päivittäin. Jos lehdessä ei ole tiedetoimittajaa, niin uutistoimittajan tulisi tehdä uutinen siitä, että suomalainen tutkija on skeptinen Sciencen artikkeliin (ei kylläkään kovin raflaava uutinen).

Puudeli

Ennen kaikkea kyse on siitä, että päivän uutiset on tehtävä epätäydellisillä tiedoilla ja nopeasti. Eki siis ehdotti että uutinen tehdään ja suomalaistutkijoiden skeptiselle näkemykselle annetaan näkyvä sija. Hyvä hyvä. Entä montako palstaa, mille paikalle lehdessä? Mitä pannaan otsikoksi? Tila, paikka ja otsikko määräävät näkyvyyden ja viestivät painoarvosta, joka jutulle halutaan antaa.

Eki

En osaa sanoa, en mä ole mikään toimittaja, varsinkaan uutistoimittaja. Ja jos olisinkin niin se riippuu, onko kyseessä Kirkko&Kaupunki vai Ilta-Sanomat vai Veikkaus-lehti. Termohalisesta systeemistä mä en ainakaan kirjottaisi, koska en ole koskaan kuullut koko sanaa. Pitää kai toimittajan selvittää itselleen haastattelussa tuleva oudot termit ja asiat. (Termohali=lämmin syleily?).

Dredex

Parempi julkaista oikeaa kuin väärää tietoa. Jos on riski, että uutistoimittajan artikkelissa on virhe, se pitää tarkistaa ennen julkaisua. Jos ei ehdi tarkistaa ennen painoon menoa, niin sitten julkaistaan vain ne asiat, jotka on tarkistettu. Mutta asioiden tarkistamista ei pidä jättää viime tippaan.

mävaan

Vastauksena Annikan kysymyksiin otsikoinnista, asettelusta jne.

Vallitsevassa maailmantilassa otsikoisin "Mahdollinen läpimurto asiassa x, tutkijat skeptisinä." Näin tuotaisiin myös esiin tieteen luonnetta ikuisena kädenvääntönä.

Jos kyse on ulkomaan uutisista sijoittaisin ulkomaan uutisiin kohtuu pienen uutisen. Mahdollinen läpimurto, mitä uudet tutkimustulokset pääsääntöisesti ovat, ei mitenkään oikeuta muuta normisanomalehdessä. Muutenkin on hyvä ottaa huomioon se, että vaikka tiede kiinnostaa monia, niin se tuskin kumminkaan uhkaa päivän muiden tapahtumien, politiikan ja urheilun ylivaltaa.

Tulikin muuten mieleeni, että esimerkiksi hesari (ja miksei muutkin lehdet) voisi tiedesivuilleen joskus tehdä ison artikkelin tieteen luonteesta ja muutenkin idea tieteen luonteesta kirjoittamisesta on erinomainen. Tunnen paljon ihmisiä jotka sinällään ovat kiinnostuneita tieteestä, mutta eivät käsitä tätä luonnetta lainkaan . Muutama esimerkki: "No sehän on vaan teoriaa" puhuttaessa suhteellisuusteoriasta ja "No nehän oli kysyny vaan kolmelta tuhannelta ihmiseltä, eli voihan se totuus olla toinenkin" puhuttaessa jostain tutkimuksesta. En muista mistä.

Muutenkin olisi sangen suotavaa jos ihmiset osaisivat arjessaan tehdä johtopäätöksiä enemmän tiedon kuin luulon pohjalta. Omassa arkipäiväsessä elämässäkin on välillä hyvä kerrata mitä ihan oikeasti tietää. Tällaisen ajattelutavan luominen ihmisille, on mielestäni huomattavasti tärkeämpää kuin irtonainen triviatieto, mitä tavallinen ihminen nykyisellään tieteestä saa.

Puudeli-Annikka

Tämän arvuuttelun jälkeen kerron, kuinka homma meni todellisuudessa. Golfvirran mahdollisesta heikkenemisestä tuli ulkomaansivujen pääjuttu, jossa oli selostettu mittaustulos, merivirtojen järjestelmän toiminta ja suomalaisten tutkijoiden kommentit & epäilykset. Otsikkoa oli kuusi-seitsemän palstaa ja parin palstan nosto myös etusivulla. Miksi? Koska Golfvirta vaikuttaa ratkaisevasti meidän elinoloihimme Pohjolassa, tulos oli dramattinen ja hyväksytty erittäin painavaan tieteelliseen julkaisuun. Lisäksi uutinen oli jo leviämässä suurissa tiedotusvälineissä maailmalle.

Dredrex vaati vain tarkistettua tietoa lehtiin. Uuden, yllättävän tutkimustiedon voivat tarkistaa vain muut tutkijat mitaamalla samat asiat monelta kantilta uudestaan ja testaamalla kaikin muinkin tavoin tulkinnan pitävyyttä.

Voidaan jäädä odottamaan sitä, mutta tällä logiikalla lehtiin ei koskaan tule uutisia uusista tutkimustuloksista. Ja harvoinhan niitä tosi asiassa näyttävästi julkaistaankaan. Sitä ainakin osa puhujista piti ongelmana tuossa tiedeakatemian seminaarissa, josta alkuperäinen kirjoitukseni sai aiheensa.

Vaikka tiede on hankala pala uutismyllyssä, haluan kuitenkin korostaa, että tieteestä ja tutkimuksen uusista havainnoista kirjoittaminen vähän laajemmalla otteella ja pitemmällä jänteellä on mielestäni erittäin kiitollista ja tärkeää hommaa, josta jokaisen itseään kunnioittavan sanomalehden pitäisi pitää huolta. Mä vaan -nimimerkki kirjoittaa yllä asiasta viisaasti.

Ja hauskaa että Syksykin sivusi samaa aihekenttää oman bloginsa avauskirjoituksessa.

Petu

Jos jotain infoa annetaan julkisuuteen tieteen sarallaa niin kyllä se terminologia pitäisi vaihtaa ymmärrettäväksi . Sekin on mahdollista . Esimerkinä voisi antaa henkilönkin , Esko Valtaoja . Hän osaa puhua kansalle tähtitieteestä ymmärrettävästi .Toimittajat toimivat kansalle linkkinä tiedotusvälineissä . En usko toimittajien tyhmyyteen ,jos kaikkia termejä ei ole tullut opeteltua ulkoa . Nämä seikat ,kun ovat tiedemiehille ns. arkiruokaa .

Jari Mäkinen

Törmäsin vasta nyt tähän mainioon blogikirjoitukseen, joten en voi olla lisäämättä kahta asiaa: 1) mainittu sitaatti esityksestäni oli sen jälkeen, kun kerroin yleistäväni rajusti ja 2) mainittu esimerkki Golf-virrasta pätee kyllä kaikkiin muihinkin laajoijin asioihin, joissa pitäisi tunkea pieneen tilaan/aikaan suuri määrä asiaa. Eli tässä mielessä tiede ei ole mitenkään erikoistapaus. Kaikki laajemmat asiat vain vaativat vähän asiantuntemusta, että suuresta materiaalista osaa poimia sen olennaisen: on kyse sitten talousasioista, politiikasta tai urheilusta. Niille vain yleensä annetaan enemmän tilaa tai aikaa...

Tatu Ollila

Siinähän se ongelma piileekin, että lehti julkaisee yhden pseudotutkimuksen tukemaan omia intressejään ja, jos seuraava uudenpi eheänpi data on ristiriidassa lehden omien intressejen kanssa se jätetään julkaisematta. Journalistien moraali on olematonta, tai heikkoa näinä päivinä kansanmediassa.

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto