Tällä viikolla jokseenkin kaikki tiedotusvälineet kertoivat uutisen kirkasvalokuulokkeiden tehosta kaamosmasennuksen hoidossa. Valokuulokkeiden valmistaja Valkee kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan korviin annettu valo tehoaa kaamosmasennukseen yhtä hyvin tai paremmin kuin silmien kautta saatu kirkasvalohoito.

Että valo voi vaikuttaa aivoihin myös korvan kautta ei välttämättä ole hölynpölyä.  Oulun yliopistossa tehty tutkimus on asiantuntijoiden mielestä kiinnostavaa ja sitä sietää jatkaa. Korvan kautta tuleva valo todella näyttää vaikuttavan aivotoimintaan. "Kyllä siinä jotain on", vastasi kysymykseeni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mieliala- depression ja itsetuhokäyttäytymisen yksikön päällikkö Timo Partonen, joka on itsekin tehnyt kirkasvalotutkimusta.

Uutisissa jäi kuitenkin kertomatta joitakin seikkoja.

Ensinnäkin potilastutkimuksissa ei käytetty vertailyryhmiä. Uutisten mukaan 13 kaamosmasentuneeksi diagnosoitua koehenkilöä sai tammi-helmikuussa neljän viikon ajan korviinsa valoa, ja hulppea 92  prosentin osuus heistä raportoi masennusoireiden parantuneen. Kun osalle masentuneista ei vertailun vuoksi annettu laitteella korviin pimeää, ei saatu tietää, kuinka suuren osan potilaista lumehoitokin olisi parantanut. Entä kuinka monella kaamosmasennus helmikuun kuluessa helpottaa ilman hoitoakin? Toisessa tutkimuksessa vertailtiin erilaisten valotehojen vaikutusta 89 koehenkilöllä, mutta mukana ei näytä olleen ryhmää, jolle olisi annettu valoa nollateholla.

Toiseksi tutkimuksia ei ole julkaistu missään tieteellisessä julkaisussa. Ne eivät siis ole käyneet läpi vertaisarviointia, jossa tutkimusmenetelmien ja johtopäätösten pätevyyttä krittiisesti punnitaan.

Kolmanneksi toipumistulokset esiteltiin mitattuna Beckin depressioasteikolla, joka perustuu potilaan itse täyttämään arviointilomakkeeseen ja jolla saatiin selvästi näyttävämmät arvot kuin  muilla. Tätä asteikkoa ei Partosen mukaan tavanomaisesti käytetä, kun arvioidaan silmän kautta annettavan kirkasvalohoidon vaikutusta. Beckin asteikon pohjalta korvavalon tehoa ei voi verrata silmien kautta annettavan hoidon tehoon.

Valkee esittää alustavat tutkimustulokset tuotteelleen mahdollisimman edullisessa valossa, mutta voisiko tiedotusvälineiltä vaatia markkinointiviestien tarkempaa punnintaa - silloinkin kun ei ole kyse täydestä humpuukista? Lukijat näyttävät siihen pystyvän. HS.fi:n  keskustelupalstan 44 kommentissa oli otettu esiin melkein kaikki tässä esitetyt näkökohdat.

Tutkimusraportit Valkeen omilla nettisivuilla

STT:n uutinen / Kaleva.fi

HS paperilehdessä: Kirkasvalokuulokkeissa on tehoa

HS-keskustelu aiheesta

Tiede.fi:n aina aktiiviset keskustelijat käsittelivät aiheen jo viimetalvisen korvavalouutisoinnin yhteydessä eivätkä jaksaneet tällä kertaa innostua aiheesta juuri lainkaan.

Kommentit (31)

Mikko K

Jäin miettimään tuota valon nollatehoa osalle koehenkilöistä. Yleensä talvisaikaan on tapana käyttää pipoja sun muita päähineitä, niin eikös ne blokkaa sitä valoa aika tehokkaasti? Voisi sanoa, että kulkevat nollateholla.

Tiedemies

Mielestäni ei voida sanoa vielä mitään tässä vaiheessa. Asiaa ei ole tutkittu; jos saan arvata, niin Valkee todennäköisesti ei haluakaan oikeita tutkimuksia, koska siellä pelätään että laite ei toimi. Toistaiseksi siis kyse on käärmeöljystä, mutta kyllä tämä asia pitäisi silti tutkia, jos ei muuten niin siksi, että saadaan asiaan jokin selvyys. Nythän noita myydään apteekeissakin, mitä pidän jo aika arveluttavana.

En väitä, ettei laite toimi. Voi se kai toimiakin. Riittäisi, että valolle herkkiä soluja löytyisi esimerkiksi sisäkorvasta tai jostain sen läheltä Pidän tätä ihan mahdollisena, vaikka vähän epätodennäköisenä. Toisaalta, se, että näitä "tutkimuksia" on tehty, muttei kunnolla, viittaisi ainakin siihen, etteivät "tutkimusten" tekijät itse oikein usko sen toimivan. Miksi he muuten tekisivät ne näin huonosti?

Joonas

En jotenkin vieläkään kykene ymmärtämään tuota lehtien tiedeuutisoinnin tasoa. Kuvittelisi, että edes isoimmista sanomalehdistä kuten Hesarista löytyisi joku toimittaja, joka kykenisi edes hieman analysoimaan näiden tutkimusten merkitystä.

Alan Dorkin

"Tiede.fi:n aina aktiiviset keskustelijat käsittelivät aiheen jo viimetalvisen korvavalouutisoinnin yhteydessä eivätkä jaksaneet tällä kertaa innostua aiheesta juuri lainkaan."

Miksi siis Annikka tarjoaa tätä samaa aihetta reposteltavaksi uudelleen, vaikka edes alan asiantuntijat eivät ole aiheesta vielä yksimielisiä?
Menikö Jumala-keskustelu överiksi?

P.S.V.

Valoherkkien proteiinien löytyminen aivoista herätti huomiota jopa ulkomailla:

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=Seppo+Saarela+photosensitive+pro...

Lasikuvulla suojattu loistelamppu suljettujen silmien eteen vietynä on tähän asti auttanut unentarpeen tilapäisessä lykkäämisessä. Toisaalta suoraan silmiin tuleva kirkas valo voi raskaassa väsymystilassa paljon nopeuttaa unen tuloa (pimeään verrattuna) esim. tenttiin lukemisen jälkeen.

Matalalla olevan auringon valo tai talvisen auringon valo suljettuihin silmiin voi aiheuttaa aivoissa tai kasvojen ihossa (lymfakierrossa?) elvyttäviä "sähkövirtoja". Aivojen valaisu korvan kautta voi aiheuttaa omat reaktionsa. Aivoissa on varmaan myös valoa kuljettavia reittejä kuten kasveissa.

Valon vaikutuksista aivoihin ja niiden riippuvuudesta siitä, mistä tulevaa, millaista ja miten pitkäaikaista valo on, voidaan varmaan saada tutkimalla lisää tietoa.

Jegi

Hienoa, että tiedelehti osaa edustaa tieteellistä maailmankuvaa jalat maassa. Humpuukia on tässä maassa aivan tavattoman paljon liikaa.
Kiitos.

Annikka Mutanen

Alan Dorkin kirjoittaa:
"Miksi siis Annikka tarjoaa tätä samaa aihetta reposteltavaksi uudelleen, vaikka edes alan asiantuntijat eivät ole aiheesta vielä yksimielisiä? Menikö Jumala-keskustelu överiksi?"

Kirjoitin aiheesta nyt sen takia, että korvavaloa koskeva tutkimus on viime päivinä ollut esillä kaikilla uutispalstoilla. Oletan myös, että Tieteen blogeja lukevat muutkin kuin Tiede.fi:n keskustelujen suurkuluttajat. Edellisestä postauksesta alkananut Jumala-keskustelu on ollut mielestäni tällä kertaa tavallista sivistyneempää ja sitä saa mielellään jatkaa edelleen.

Karike

Silmien kautta annettava kirkasvalohoidon tehosta vallitsee suhteellisen laaja yksimielisyys, jos kohta senkin placebovaikutuksen ylittävä teho on katsottu ainakin osittain kyseenalaiseksi.

Valkee Oy väittää korvien kautta annosteltavan valohoidon olevan yhtä tehokasta kuin tämän "perinteisen" hoidon. Jos tämä pitää paikkansa, niin siitä voinee vetää kaksi johtopätöstä:

1. Joko korvavalohoito on aidosti yhtä tehokasta kuin kirkasvalohoito (jonka teho on siis suhteellisen laajasti tunnustettu)
2. Tai korvavalohoidon placeboefekti on syystä tai toisesta suurempi kuin perinteisen kirkasvalohoidon

Niin tai näin, asiantuntijat (joihin tiede.fi:n aktiiviset keskustelijat tuskin kuuluvat) eivät ole tyrmänneet korvavalohoitoa, vaan pitävät uusiakin tuloksia mielenkiintoisina mikä on kutakuinkin paras mahdollinen vastine mitä asiantuntijalta voi saada alustavilla tuloksilla.

Itse kärsin kaamoksen aikaisesta alakulosta ja väsymyksestä. En ole sijoittamassa kahtasataa euroa Valkee Oy:n laitteisiin vielä näillä näytöillä. Toisaalta en todellakaan lupaa syödä hatullista sitä ihtiään jos hoitomuoto osoittaa toimivuutensa, enkä suosittelisi tätä asennetta kenellekään muullekaan. Mahdollisuus siihen että joutuu lunastamaan lupauksensa vaikuttaisi olevan selkeästi suurempi kuin nolla.

skeptikko

"Valoherkkien proteiinien löytyminen aivoista herätti huomiota jopa ulkomailla:"

Jep aivoista! Anatomian kirja käteen.
Korvan takana on osa ydinjatketta EI aivot, ja tuonkin välissä on luu!

Pekka

Partonen on kommenttiensa kanssa väärässä liittyen BDI21 asteikkoon, kuten myös blogin kirjoittaja. Vielä tarkempi tutkiskelu olisi osoittanut, että yleisimmin käytetyllä HAMD17 skaalalla mitattuna oireet pienenivät myös 77% - varmastikin enemmän kuin yhdessäkään Partosen valohuoneessa.

Marko Hamilo

Kun kirjoitin aiheesta elokuussa Suomen Kuvalehteen, Valkeen Juuso Nissilä kertoi minulle, että

"meillä on yhden RCT:n data parhaillaan kirjotteilla, käsikirjoitusta työstää jatko-opiskelija. Asetelmassa koehenkilöt eivät tienneet mihin kolmesta ryhmästä kuuluvat, ryhmissä erilainen hoitoannos, joka oli valittu nyt tuotteessa olleen "optimaalisen" ympäriltä, jotta voimme varmistua haarukasta myös kliinisessä set-upissa."

"Lumekokeen järjestämien kirkasvalolla on hyvin haastavaa, koska potilas tietysti näkee, onko valo päällä vai ei. Alalla näkee lukuisia keinoja tämän ongelman ratkaisemiseen, joista mikään ei ole toistaiseksi täydellinen. Tämä seikka on muuten merkittäväti hidastanut kirkasvalohoitojen lääketieteellistä asemaa USA:ssa, mutta ei Euroopassa.
Itse ratkaisimme ongelman annosvastetutkimuksella, jossa 90 kaamosmasentuneelle annettiin kolmen eri kirkkauden valoa (30 potilasta kussakin ryhmässä: matala, keskitaso, korkea valo). Tutkimus päättyi kevättalvella 2011 ja siten tulokset ovat kirjoitus- ja julkaisuprosessissa. Alustavat tulokset ja havainnot ovat pääosin samoja, mitä perinteisellä kirkasvalohoidolla on saavutettu pitkillä hoitoannoksilla."

Tämän perusteella hoidon vaikuttavuus olikin jo ihan uskottavaa.

Nyt tällä viikolla näytti kuitenkin siltä, että hoitoannoksien välillä ei olisi mitään eroa, mikä viittaa pelkkään plaseboon. Mutta Hesari kirjoitti asian täysin väärin päin, eli että kaikilla kolmella hoitoannoksella hoito oli tehokas, mistä tavallinen lukija ei kyllä ymmärrä tulkita asiaa todisteena hoidon tehottomuudesta.

Aiemmin tilanne oli: ei näyttöä - käärmeöljyoletus säilyy.

Nyt tilanne on: alustavaa näyttöä vastaan: käärmeöljyoletus saanut alustavaa tukea.

Toki ensimmäiseen kirjoitukseeni

http://www.tiede.fi/blog/2010/11/09/korvavalo-aprillipila-vai-vallankumo...

nähden eroa on siinä, että elokuussa Valkeella oli esittää näyttöä valoherkistä proteiineista, josta löydöstä ilmeisesti heille tuli pari vuotta sitten mieleen että mitäpä jos sillä olisi kliinisiä sovelluksiakin. No, nyt näyttää siltä ettei ole. Joka tapauksessa vuosi sitten edes näistä proteiineista ei ollut tietoa.

jälkiviisas

Olen huomannut, että kaamosmielialaan vaikuttaa myönteisimmin parin tunnin ulkoilu päivän valoisimpaan aikaan. Mutta normaali
elämähän vaatii yleensä sisätyössä olemista pimeästä pimeään. Nämä 'valohoidot' elämän tehostamiseksi tuo mieleen kyllä niin
kasvien kuin eläintenkin tehotuotannon - vaikka sitähän koko keinovalon käyttö laajemmin ajatellen tietysti onkin. Onko mitä uutta
joskus takavuosina Tiede-lehdessä esillä olleestä tutkimuksesta sähkövalon ja syövän yhteyksistä, sitä piti kai verrata vasta nyt
sähköistyvssä maissa?

Marko Hamilo

En ole käyttänyt, mutta koska en voi kloonata itseäni sadaksi henkilöksi, ei omista kokemuksistani voisi mitään päätelläkään.

Kansa varmasti huomaa että kaamosoireisto helpottaa kun päivät pitenevät ja mieltä piristää se että saa osallistua kiinnostavaan tutkimukseen. Onko käyttäjien huomaama mielialan parannus millään tavalla tekemisissä tuon valon kanssa, on asia jota sen enempää kokeilijat kuin epäilijät eivät vielä tiedä. Mutta eihän tuo ensimmäinen tutkimus näyttänyt alkuunkaan lupaavalta.

ei näin

Nimimerkki "käyttäjä" täällä hienosti ajaa nimettömänä valkeen asiaa eteenpäin vetomalla tuohon myyttiseen "kyllä kansa tietää"-tuubaan!

Eihän niillä sokkoutetuilla testeillä ja vertaisarvioinnilla ole mitään arvoa, se riittää, että meillä on samanlaisia anekdoottitodisteita mitä uskomushoitajat ja henkiparantajat sekä kuolleiden kanssa keskustelevat käyttävät mainostaessaan omia palveluitaan!

Hurraa tietämättömyys ja sen päälle rakennettu markkinointi!

Abi

Hamilon mukaan Nissilä sanoi: “Lumekokeen järjestämien kirkasvalolla on hyvin haastavaa, koska potilas tietysti näkee, onko valo päällä vai ei. Alalla näkee lukuisia keinoja tämän ongelman ratkaisemiseen, joista mikään ei ole toistaiseksi täydellinen. Tämä seikka on muuten merkittäväti hidastanut kirkasvalohoitojen lääketieteellistä asemaa USA:ssa, mutta ei Euroopassa.
Itse ratkaisimme ongelman annosvastetutkimuksella, jossa 90 kaamosmasentuneelle annettiin kolmen eri kirkkauden valoa (30 potilasta kussakin ryhmässä: matala, keskitaso, korkea valo). Tutkimus päättyi kevättalvella 2011 ja siten tulokset ovat kirjoitus- ja julkaisuprosessissa. Alustavat tulokset ja havainnot ovat pääosin samoja, mitä perinteisellä kirkasvalohoidolla on saavutettu pitkillä hoitoannoksilla.”

Mielenkiintoista. Siis näkeekö potilas jos palaa kirkasvalolamppu korvassa? Miten tämä on mahdollista?

Marko Hamilo

"Mielenkiintoista. Siis näkeekö potilas jos palaa kirkasvalolamppu korvassa? Miten tämä on mahdollista?"

Se on mahdollista katsomalla kuulokkeeseen ennen kuin sen tunkee korvaansa. Tämän ehkäisemiseksi pitäisi virittää plasebolaitteisiin anturi joka kytkisi valon pois kun sen tunkee korvaan tai hoito pitäisi annostella klinikalla jossa hoitaja kytkee laitteen päälle vasta kun se on jo korvassa. Molemmat maksavat vähän lisää. Liäsksi ne voisivat tuottaa ikäviä tuloksia.

Elektroniikka-inssi

Ei tuollaista Valkeen tyyppistä laitetta pysty tekemään mitenkään siten, että käyttäjä ei näkisi, onko valo päällä korvassa vai ei, käytännössä siis: luotettava anturointi siten, että valo syttyy vasta korvassa, ei ole minusta kyllä oikein mahdollinen toteuttaa. Itse valoa käyttävänä täytyy myös sanoa lisäksi, että kyllä kajastus tulee myös korvan ulkopuolelle siten, että sen kyllä huomaa onko valo päällä vai ei. Jos Valkeeta tutkittaisiin vertailukohtaa vasten kotioloissa niin vertailukohta olisi sitten varmaan normilamppu.

PS: Valtavan ennakkoasennoitunutta kirjoittelua tiedetoimittajalta. Taitaa Tiede-lehti mennä samaan kategoriaan Lifestyle-lehtien kanssa tällaisista.

Abi

"Ei tuollaista Valkeen tyyppistä laitetta pysty tekemään mitenkään siten, että käyttäjä ei näkisi, onko valo päällä korvassa vai ei, käytännössä siis: luotettava anturointi siten, että valo syttyy vasta korvassa, ei ole minusta kyllä oikein mahdollinen toteuttaa. Itse valoa käyttävänä täytyy myös sanoa lisäksi, että kyllä kajastus tulee myös korvan ulkopuolelle siten, että sen kyllä huomaa onko valo päällä vai ei. Jos Valkeeta tutkittaisiin vertailukohtaa vasten kotioloissa niin vertailukohta olisi sitten varmaan normilamppu. "

Ei siis edes tarkkaan kontrolloidussa valvotussa ympäristössä, missä tällainen lääketieteellinen koe pitäisi alun alkajenkin suorittaa kaksoissokkotutkimuksena (kaikki muut tekijät paitsi korvavalo pitäisi olla koehenkilöille samat, eikä koehenkilö tai tuloksia anylosoivat tutkijat saa tietää keillä paloi lamppu ja keillä ei)? On yksi ja sama, näkevätkö käyttäjät valon vai eivät, mutta kliinisessä kokeessa koehenkilöiden ei tätä pitäisi tietää.

Millainen tämä "kajastus" on? Jos "kajastus" ei kulkeudu päänsisäisten kudosten läpi verkkokalvolle, mikä kuulostaa epäuskottavalta luulisi jonkinlaisten mukavien, kuulosuojaimen tapaisten esineiden toimivan. Tai silmälappujen (koehenkilö ei näe mitään).

Jos todellakin on jotenkin mahdotonta suorittaa tällainen tutkimus, toinen vaihtoehto muuttujaksi olisi valon kirkkauden lisäksi erilaiset valon aallonpituudet. Mahdollisesti valoon reagoiva proteiini (tämähän oli Valkeen mukaan vaikuttava mekanismi?) ei reagoi kaikilla eri aallonpituuksilla tulevaan sähkömagneettiseen säteilyyn. Jos löydämme aallonpituudet joihin proteiini reagoi ja ne joihin ei, voitaisiin verrata näiden vaikutusta kaamosmasennukseen. Jos eroa ei ole -> kyse lumeilmiöstä. Tai mahdollisesti proteiini voi reagoida sellaiseenkin "valoon" joka on näkyvän valon spektrin ulkopuolella. Jos sellaisella "valolla" on vaikutusta koehenkilöiden kaamosmasennukseen, olisi se taas paljon Valkeen nykyisiä näyttöjä vakuuttavampi.

Ennakkoasennoittunuus tieteellisen metodin hyväksi on minun mielestäni tiedetoimittajalle eduksi.

Abi

Hei, nyt sen keksin: Suomesta tuskin on mahdotonta löytää kymmenkunta vapaaehtoista _sokeaa_ koehenkilöä??? Tarkoituksena ei loukata ketään, mutta siinähän olisi täydellinen keino testata vaikuttaako korvavalo!

PekkaP

Elektroniikka inssille:
Ei ole temppu eikä mikään tehdä korvakuulokkeet, jotka peittävät korvat niin, ettei valoa kajasta ulos. Ledit voisivat palaa, kun laite asetetaan korville, mutta plasebokuulokkeista valo sammuisi aftomaat esim parinkymmenen sekunnin kuluttua kytkemisestä. Summeri ilmoittaisi, koska kytistyksen saa riisua ja silloin ledi taas palaisi. Tietysti sekin perustuisi rehelisyyteen, ettei kytistykseen kurkisteltaisi kesken hoitoa, mutta ei se teknisesti mikään asia olisi.

Elektroniikka-inssi

"Tietysti sekin perustuisi rehelisyyteen, ettei kytistykseen kurkisteltaisi kesken hoitoa, mutta ei se teknisesti mikään asia olisi."

Juuri tätä tarkoitin. Käytännössä reaalimailmaan on mahdoton tuollainen laite mielestäni rakentaa. Kuka ei muka katsoisi onko lamppu päällä vai ei?

Annikka Mutanen

Hyviä ideoita keksitty täällä tuon tutkimusasetelmaan liittyvän pulman ratkaisemiseksi, esimerkiksi nuo sokeat koehenkilöt. : ) Ja haudanvakavasti puhuen: eikö paljon vaikeampiakin asioita ole tieteessä ratkaistu kuin miten estää koehenkilöä näkemästä, tuleeko hänen korvassaan olevasta nappulasta valoa.
Markolle kiitos lisätiedoista. Sattuuko joku tietämään, onko nuo valoherkät proteiinit julkaistu jossain vertaisarvioidussa lehdessä?

Marko Hamilo

Mun muistaakseni ne proteiinitkin olivat vielä postereita norjalaisessa konferenssissa.

Jarkko

Uskon mieluummin Oulun tutkijoita kun vapaita toimittajia. Minulta peukutus Valkeelle siis. Tieteessä on aina lisää tekemistä.

Annikka Mutanen

Jarkko: Emme me toimittajatkaan täällä ole sanoneet, että Oulun tutkijoiden tuloksissa olisi vikaa sinänsä. Kyse on siitä, kuinka paljon noista tuloksista voi tässä vaiheessa päätellä ja miten vahvoja väitteitä esittää. Ja erityisesti siitä, pitäisikö tällaiseen punnintaan olennaisesti liittyvät seikat kertoa myös uutisoinnissa. Tekemistä tieteessä todellakin riittää. Tutkittakoon vain korvavaloa edelleen.

Marko Hamilo

Jarkko, me kaikki täällä joudumme uskomaan Valkeen väkeä siinä, että tutkimusraportti kertoo ilman vilppiä, mitä tutkimuksessa on tehty, ja usko toki sinäkin.

Millaisen päätelmän teet tähän asti verkkojulkaistujen raporttien perusteella? Älä suotta usko helsinkiläisiä toimittajia sen enempää kuin oululaisia yrittäjiäkään, usko tieteelliseen menetelmään ja arvioi itse näyttöä. Tässä tapauksessa melko yleinen tietämys (lääke)tieteellisestä metodologiasta riittää johtopäätöksien tekemiseen.

Satunnaistettu lumekontrolloitu hoitokoe on ihmiskunnan hienoimpia keksintöjä. Ilman sitä olisi moni turha lääke vielä käytössä. Se kuuluu lääketieteen top-10-vallankumouksiin rokotuksien ja antibioottien seuraan.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40638
Vierailija: P.S.V.

Valoherkkien proteiinien löytyminen aivoista herätti huomiota jopa ulkomailla:

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=Seppo+Saarela+photosensitive+proteins&oq=Seppo+Saarela+photosensitive+proteins&aq=f&aqi=&aql=&gs_sm=e&gs_upl=3572l31839l0l32445l37l37l0l26l26l0l207l1391l3.7.1l11l0&fp=1&biw=1680&bih=869&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.,cf.osb&cad=b

Lasikuvulla suojattu loistelamppu suljettujen silmien eteen vietynä on tähän asti auttanut unentarpeen tilapäisessä lykkäämisessä. Toisaalta suoraan silmiin tuleva kirkas valo voi raskaassa väsymystilassa paljon nopeuttaa unen tuloa (pimeään verrattuna) esim. tenttiin lukemisen jälkeen.

Matalalla olevan auringon valo tai talvisen auringon valo suljettuihin silmiin voi aiheuttaa aivoissa tai kasvojen ihossa (lymfakierrossa?) elvyttäviä "sähkövirtoja". Aivojen valaisu korvan kautta voi aiheuttaa omat reaktionsa. Aivoissa on varmaan myös valoa kuljettavia reittejä kuten kasveissa.

Valon vaikutuksista aivoihin ja niiden riippuvuudesta siitä, mistä tulevaa, millaista ja miten pitkäaikaista valo on, voidaan varmaan saada tutkimalla lisää tietoa.

Verisuonissa:

A  team of researchers from Johns Hopkins Medicine has discovered a receptor on blood vessels that causes the vessel to relax in response to light, making it potentially useful in treating vascular diseases. In addition, researchers discovered a previously unknown mechanism by which blood vessel function is regulated through light wavelength.

The researchers looked for expression of a light receptor in the blood vessels of mice and discovered a receptor called melanopisn, or opsin 4—one of a group of nonimage-forming light receptors. In mice without opsin 4, blood vessels did not relax in response to light.

Upon further study, Berkowitz and his team were able to determine the exact wavelength at which opsin 4 is activated and the blood vessel relaxation response is maximal. The scientists could use wavelength-specific light to increase blood flow in the tails of normal mice, but not in the tails of mice that lacked expression of opsin 4.

"This group's finding provides a perfect example of how following up on unexpected results can lead to important basic biomedical research discoveries," says Zorina Galis, Ph.D., chief of the vascular biology and hypertension branch of the National Heart, Lung and Blood Institute. "In addition, their basic discovery now opens the way to investigations of whether wavelength-specific light stimulation of blood vessels might be used to manage a variety of medical conditions."

http://medicalxpress.com/news/2014-11-blood-vessel-receptor-vascular-disease.html

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/30044

Valoa pirttiin

Hölmöläisten talo oli liian pimeä. Koska kukaan ei halunnut olla pimeässä, piti pirttiin saada valoa. Mutta miten? Sitä mietittiin ja pohdittiin niin, että ohimoita jyskytti. Lopulta joku keksi, että maailmahan on valoa täynnä ja heillä on säkkejä, joilla sitä kuljettaa. Jospa he jakaantuisivat kahteen ryhmään, miehet ja naiset omiinsa. Miehet kaappaisivat valoa omiin säkkeihinsä ja veisivät sitä mökkiin. Naiset toisivat säkeillänsä pimeyttä ulos. Niin talo saataisiin valoisaksi....

http://kilplased.ee/fi/holmolaissadut

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä9287

Tuota noin. Etsin rahoitusta.

Kehittelen perävaloa. Tulee hoitamaan pukamat ja suoliston kunnon. Huomaamaton voi käyttää koko päivän. Ei näy läpi eikä vilkahtele kävellessäkään.

Vastaava laite kehitteillä myös gynegologisiin tarkoituksiin.

Otsalamppu kelpaa jo nyt tilapäisratkaisuksi, mutta tiiviyttä, kokoa ja muotoilua on paranneltava.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä6936

Se, että aivoissa on valoherkkiä molekyylejä on välttämätön, mutta ei läheskään riittävä peruste korvavalon toiminnalle. Edelleen on täysin selittämättä, miksi korvaan annettu valo muka vaikuttaisi (ja vieläpä selektiivisesti) masennukseen ja vireystilaan. Yhtä hyvin se voisi aiheuttaa kouristelua tai paikallista halvaantumista.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Seuraa 

Tieteen puudeli

Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimituspäällikkö. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.

Teemat

Blogiarkisto