Kirjoitukset avainsanalla koulutus

Hyviä ovat oppilaat, eivät koulut. Kuva: iStock
Hyviä ovat oppilaat, eivät koulut. Kuva: iStock

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

Lukion vanhimmilla alkaa olla jännät paikat. Kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset valmistuvat runsaan kuukauden kuluttua. Isolle osalle se tietää iloa ja valkolakkia, mutta joidenkin jännitys päättyy pettymykseen. Muutama prosentti reputtaa.

Samaan aikaan alkaa mediassa toisenlainen show. Kaikki maan lukiot jaetaan ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella jyviin ja akanoihin, parhaisiin ja pahnanpohjimmaisiin.

Menestyneitä suitsutetaan kuin F1-voittajia. Häntäpään lukioiden rehtorit saavat selitellä, mikä meni tällä kertaa vikaan.

Lukiovertailu edustaa mediasirkusta, josta on mielekkyys kaukana. Samat nimet jyräävät vuodesta toiseen. Voittajiin kuuluvat yleensä pääkaupunkiseudun maineikkaat lukiot. Kehnoiten menestyneet löytyvät kehä kolmosen ulkopuolelta ja pääkaupunkiseudun köyhimmiltä alueilta.

Se ei ole ihme. Valmiiksi hyvät oppilaat tapaavat hakeutua kehuttuihin kouluihin. Menestyksen kierre on valmis. Sama pätee toisinpäin.

Jos haluttaisiin oikeasti mitata tietyssä lukiossa annetun opetuksen vaikutusta oppimistuloksiin, vertailussa pitäisi nollata opiskelijoiden tasoero.

Suomen tietotoimiston tekemä vertailu poikkeaa monista muista siinä, että se huomioi myös opiskelijan lähtötason. STT vertaa tuoreita yo-tuloksia kolme vuotta aiempiin lukioon tulon keskiarvoihin. Näin saadaan hieman luotettavampi kuvaa sitä, kuinka koulu onnistuu luotsaamaan nuoren läpi lukion oppimäärän.

Tämäkään tapa ei ole aukoton. Oppilaiden tasoeroa ei pystytä täysin nollaamaan. Peruskoulun päättötodistukset eivät ole yhteismitallisia. Yläkoulun läpäisseiden nuorten arvosanat heittelevät epäreilusti. Samalla osaamisella voi saada yhdessä koulussa yhdeksikön, toisessa kutosen.

Koulu ratkaisee enemmän kuin nuoren todelliset taidot. Tutkimusten mukaan valtavia koulukohtaisia eroja löytyy varsinkin matematiikassa ja kielissä, mutta vääristymä näkyy myös historiassa ja yhteiskunta

opissa.

Mitä mediailoittelusta jää jäljelle? Ei mitään kovin yllättävää. Tutkimusten mukaan tasoerot lukiovertailuissa selittyvät enimmäkseen nuorten taustalla. Hyviä ovat oppilaat, eivät lukiot. Ehdottomasti suurin selittävä tekijä ovat vanhemmat. Heiltä peritty älli, lukupää ja opiskeluinto selittävät lukiomenestystä paljon paremmin kuin mikään muu.

Mediakohinan taakse hautautuu tärkeä havainto. Opetuksen laatu on Suomessa tasaisen hyvää. Koulujen väliset erot ovat pienet. Siitä kuuluu kunnia erinomaisille opettajille.

Lämpimät onnittelut kaikille opintonsa päättäville!

Kommentit (2)

Käyttäjä1200
Liittynyt2.1.2016
Viestejä140

Lukio sitä ja lukio tätä, mutta lukiosta ei saa kuin paperin jolla pyyhkiä takamustaan ellei aio hakea yliopistoon. On Suomessa muitakin koulutus linjoja kuin lukio. Minusta lukio saa tarpeettoman paljon huomiota mediassa ammatilliseen kouluun verrattuna. Tekeekö lukion käyminen muka ihmisistä jotenkin parempia? Onko lukio parempi kuin ammatilline opinto? Minun mielestäni ei. Ainoa, mitä huomasin, niin kaikki tuntemani lukion käyneet ihmiset muuttuivat ylimielisiksi ja alkoivat halveksimaan niitää kohtaan jotka valitsivat lukion sijasta ammatillisen opinnon.

Vierailija

Olen itse käynyt joka vuosi lukiovertailujen häntäpäähän sijoittuvan lukion, mutta opetuksen taso oli  tästä huolimatta hyvä. Lukioomme tuli joka vuosi ulkopaikkakuntalaisia, jotka eivät päässeet huonon keskiarvon vuoksi oman paikkakuntansa oppilaitokseen sisään. Vielä kun motivoituneet opiskelijat hakevat näihin lukiovertailujen kärkipään oppilaitoksiin, niin huonojen sijoitusten kierre on valmis. Hyviä ovat tosiaankin oppilaat eivätkä lukiot.

Jo kuusivuotiaat tytöt uskovat, että äly on miehinen ominaisuus.

Viisi kertaa viisi on 25, siihen pitäisi lisätä 30 ja sitten jakaa vielä… Apua, mitä jos mä en taaskaan osaa tätä!”

Kymmenvuotias ratkoo matematiikan läksyjä. Tyttö kumittaa kaiken pois ja aloittaa taas uudelleen. Ärräpäät lentelevät.

Taidoissa ei ole vikaa, mutta välillä usko omiin kykyihin horjuu: ”Mulla ei ole matikkapäätä niin kuin veljellä.”

Suomalaistutkimuksissa on huomattu huolestuttava ilmiö. Kaikki ekaluokkalaiset tykkäävät matematiikasta, mutta jo kolmannella luokalla alkaa näkyä sukupuoliero: tyttöjen kiinnostus karisee, eivätkä he enää luota omiin kykyihinsä. Usko hiipuu, vaikka todellinen osaaminen olisi oivallista.

Pojat sen sijaan porskuttavat, vaikka taidoissa ei olisi aina kehumista. Todellista eroa sukupuolten keskimääräisessä matemaattisessa lahjakkuudessa ei ole.

Mitä ihmettä tytöille oikein tapahtuu? Asiaa on ihmetelty pitkään. Varmaa vastausta ei ole.

Jotain kertoo Science-lehdessä hiljattain julkaistu tutkimus. Sen mukaan jo kuusivuotiaat tytöt uskovat, että fiksuus on puhtaasti miehinen ominaisuus. Nämä varhaiset ajatukset omasta huonommuudesta menevät ihon alle ja estävät tyttöjä hyödyntämästä todellisia kykyjään. Syntyy itseään ruokkiva stereotypia.

Stereotypioiden vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on osoitettu moneen kertaan. Jos miesten ylivertaisuutta korostetaan naisille ennen matematiikan testiä, he suoriutuvat kykyjään huonommin. Erityisen heikosti naisilla sujui eräässä tutkimuksessa, jossa heille kerrottiin ennen testiä, että matemaattinen menestys selittyy naisten ja miesten geneettisillä eroilla.

Koulussa matematiikasta ja luonnontieteistä tulee valitettavan usein poikien linnake. Tyttöjen kiinnostus laskee. Moni lakkaa panostamasta aineisiin ja sulkee samalla ovet usealta ammatilta.

Opiskelu ei ole kiinni pelkästään älyn lahjoista. Itseluottamus ratkaisee paljon.

Itseensä luottavat kilpailuhenkiset pojat valitsevat vaativampia oppimispolkuja kuin tytöt. Keskinkertaisesti matematiikkaa taitava poika ei epäröi lähteä opiskelemaan diplomi-insinööriksi, mutta ysin tyttö luulee olevansa siihen liian huono.

Meidän vanhempien, sukulaisten, kavereiden ja tuttavien pitäisi toitottaa tytöille, että heistä voi tulla mitä vain. Lapsi, jota palkitaan yrittämisestä, oppii luottamaan siihen, että hän voi itse vaikuttaa pärjäämiseensä.

Kehutaan tyttö päivässä!

Kommentit (14)

Vierailija

Totta toinen puoli. Tytöt tarvitsevat kannustusta matemaattisiin aineisiin, mutta pojat lähes kaikkiin muihin. Erityisesti kielellisiin.

TomiP

Pisa-tulosten perusteellahan tytöt pärjäävät poikia paremmin matematiikassa (niin kuin kaikessa muussakin). Siispä mistä huoli tyttöjen puolesta tulee? Pojistahan meidän huolissaan pitäisi olla. Matematiikka ei ole poikien linnake vaan ainoa aine, jossa pojat joten kuten pärjää tytöille.

Vierailija

Huoli tyttöjen ja naisten hyvinvoinnista ja pärjäämisestä tulee syvältä ihmisen biologiasta, yhtä syvältä kuin piittaamattomuus poikien pärjäämisestä. Sitähän tämäkin blogi kuvastaa. Ihmiset elävät kullttuuristen narratiivien varassa, ja ne taas saavat aineksensa usein siitä, mikä tuntuu oikelta, ei  siitä mikä on totta. Tuntuu oikelta välittää tytöistä. Jälkikäteen keksitään mukarationaalisia syitä, kuten nyt vaikka se harhaluulo, että tytöt olisivat poikia huonompia matikassa. Oikeastihan tytöt ovat tosiaan tässä suomalaisessa peruskoulussa kaikessa parempia kuin pojat ainakin Pisan mukaan. Siis sen saman Pisan, joka kertoo, että suomalainen peruskoulu on yksi maailman epätasa-arvoisimista sukupuolten prjäämisen suhteen.

Mutta väliäkö sillä!  Kun olen huolestununt työistä, minusta tuntuu, että olen oikealla asialla ja hyvä ihminen! Mitä pojista? Syyttäköön vain itseään, jos eivät pärjää, nuo etuoikeutetut tyhmyrit.

Äänestyspäivän aatton kunniaksi: Päätin, että en äänestä ennen kuin joku ehdokas ottaa tämän Suomea uhkaavan häpeäpilkun asialistalleen. Ei vain tunnu oikealta tukea systeemiä, joka ei toimi näin keskeisessä asiassa.  Taitaa käydä niin että en äänestä enää koskaan. :)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1631

Tulin juuri kirjoittaneeksi näkemyksiäni (ja kokemuksiani)  tyttöjen fysiikan oppimisesta Tiedekokin blogin kommentteihin. Pääkohta siinä oli nykyisin trendiksi tulleen "hahmottavan lähestymistavan" korvaaminen  kehittämälläni "matemaattisella luonnonlakinäkemyksellä" (Dimensio 2/2005).  Siitä puhutaan seuraavassa linkissä ensin olevan "vapaa tahto"-kommentin jälkeen, jonka voi ohittaa. Toinen pääkohta oli opetuksen ankkuroiminen loogis-empiiriseen näkemykseen, jolloin ei ole mahdollista sanoa, että oppilas tai edes tavallinen fyysikkokaan ymmärtäisi ajattelunsa avulla fysiikan lakeja, siis sitä, miksi juuri sellaiset luonnon lait ovat valiutuneet

https://disqus.com/by/penttisvaris/

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Evoluutiopsykologian vetäminen tällaisiin asioihin tuo minulle mieleen sen, että joillekin tiede on sellaista tästä tähän selittelyä, lähes yksinomaan.

Se on sellainen pikaselitys, jolla voi käytännössä selittää vähän kaikkea ja kenties tuntea olevansa jokseensakin tieteen harjalla. Ainoa ansio, jonka tiedän on se, että evoluutiopsykologia voi tuottaa epämukavia faktoja. Noin muutoin se on sellaista pikratuokatiedettä. Speed-metal tiedettä, jota voi käytännössä öyhöttää ja jolla voi selittää melkein mitä vain.

Tässä on siis enemmänkin pop-psykologian ja pop-evoluutiopsykologian kritiikkiä, ei tarkoitus ole edes kumota tai väittää evoluutiopsykologiaa täydeksi huuhaaksi tai edes ikävimpiä faktoja, joita se on tuottanut. Tarkoitus on sanoa, että siitä saa sellaista öyhötiedettä, jolla jokainen baarin pena selittää kaikesta kaiken.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Pop-evoluutiopsykologian suurin ongelma, se kannustaa tekemään hyvin nopeita suuria johtopäätöksiä, kritiikittömästi.

Ruhollah.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10169

Omien kokemuksieni mukaan naiset ovat tasavertaisia teoreettista matemaatiikkaa ja fysiikkaa vaativissa tehtävissä, mutta jäävät hieman miehiä heikommalle kun on kyse ns. vaativan luokan teknisestä hahmottamisesta ja lujuusarvionnista ( joka ei ole sama asia kuin nk. teoreettinen/klassinen/tekninen/ matemaattinen/ fysikaalinen lujuusoppi), jota ominaisuutta ei omaa kuin marginaalinen ryhmä miehiäkään - eli eräänlainen kyky nähdä ja hahmottaa miten jokin tulee olla toimiakseen, ns. näppituntuma - he ovat juuri niitä jotka ovat päätyneet historian kirjoituksiin suurten ja monimutkaisten rakennelmien arkkitehteina.
Sitten onkin naisten pätevyytä pönkittääkseni liuta ominaisuuksia, jotka naiset hallitsevat suvereenisti, ja joissa miehet jäävät alakynteen, ja näin tulee ollakin.
En rupea listäämään niitä tässä, koska lista olisi niiiiin pitkä. 😎

Vierailija

Brainwashed, mihin kokemukseen tuo havaintosi perustuu? Mielestäni tuo alue jolla eroa näet, on varsin rajattu. Mietin voiko noin pieneltä (ja luvalla sanottuna melko epämääräiseltä) elämän alueelta päätellä juuri mitään.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10169

Kokemukseni johon havaintoni perustuvat ovat luonnollisesti rajatut oman elämäni suomista tilanteista, ja niitten voidaan toki katsoa olevan sangen rajatut, mutta jos kuitenkin on sallittua esittää henkilökohtainen mielipide ja arvio keskustelun aiheena olevasta, niin se olisi juuri se minkä esitin, eli että miehillä vaikuttaisi olevan paremmat edellytykset teknisessä hahmottamisesa noin yleisesti ottaen, yksinkertaisimpana esimerkkinä vaikkapa tilanne jossa on kaksi samanlaista lautakasaa, saha, nauloja ja vasara vierekkäin, ja sitten mies ja nainen saavat aikarajoitulsella tehtäväkseen nikkaroida niin korkea teline kuin suinkin mahdollista, joka kannattelisi heidän painonsa 80 kg kun heidät asetettaisiin istumaan sinne työnsä päätteeksi.
Mies istuisi suuremmalla todennäköisyydellä korkeammalla.

satan2000

Niin siis vanhemmat näkevät naiset edelleen esineinä, muovisina ja muokattavina, totaalisen kontorllin alla olevina. Tunnen yhden koomasta heränneen aivovaurioisen hän oli oikea naisen perikuva, shoppailu oli elämän kohokohta ja kaikki mitä hän teki piti määrtä jo rasittavuuteen saakka. Shoppailu johti kamalaan tavara määrään ja purnukoihin joita vaan kokeiltiin, täysin markkina voimien uhri kukaan sitä ei kontrolloinut. Itsui hiljaa päydässä ja myötäili, ja kaikki tämä vain siksi että hän oli aivoiltaan vajaavainen, sellainen jota on helppo käyttää hyväksi. Näin kauvempaa kun ajattelen ystäväni ja naisen suhdetta, miltei laitonta, mutta sellainen on elävä esine, hänessä tiivistyi kaikki naiseuteen, hyvään naiseen liitettävt seikat.Naiskuluurin luomus? Ei välttämättä ollenkaan miesten unelma, jatkuva ohjailu on todella raskasta ja vie aikaa muulta.

satan2000

Niin siis vanhemmat näkevät naiset edelleen esineinä, jonkun omaisuutena vanhuksen tai miehen, muovisina ja muokattavina, totaalisen kontrollin alla olevina. Josta siis fasitit unelmoivat. Tunnen yhden koomasta heränneen aivovaurioisen hän oli oikea naisen perikuva, shoppailu oli elämän kohokohta ja kaikki mitä hän teki piti määrtä jo rasittavuuteen saakka. Shoppailu johti kamalaan tavara määrään ja purnukoihin joita vaan kokeiltiin, täysin markkina- voimien uhri kukaan sitä ei kontrolloinut. Istui aina hiljaa päydässä ja myötäili, ja kaikki tämä vain siksi että hän oli aivoiltaan vajaavainen, sellainen jota on helppo käyttää hyväksi. Näin kauvempaa kun ajattelen ystäväni ja naisen suhdetta, miltei laitonta, mutta sellainen on elävä esine, hänessä tiivistyi kaikki naiseuteen, hyvään naiseen liitettävät seikat. Kristilliset arvotko?Naiskulutturin luomus? Ei välttämättä ollenkaan miesten unelma, jatkuva ohjailu on todella raskasta ja vie aikaa muulta, ellei tykkää holhota, jonka taas itse liitän naiseuteen hoivavietin.

Loistavaa

Tää on kyllä todella hyvä idea, ja asia mihin me jokainen voidaan vaikuttaa kun vaan jaksaa vähän panostaa!

Loistokirjoitus

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto