Kirjoitukset avainsanalla päätöksenteko

Mitä tärkeämpi päätös, sitä enemmän käyttöä tunteilla. Kuva: Shutterstock

Ihminen ei ole järin rationaalinen eläin.

Tampereelta kuuluu kummia. Tampereen uuden yliopiston nimeksi on tulossa Tampereen yliopisto. Uusi uljas opinahjo syntyy, kun perinteikäs yliopisto ja teknillinen yliopisto yhdistyvät.

Vielä huhtikuussa nimeksi ilmoitettiin Tampereen uusi yliopisto eli Tampere New University. Valinta kohtasi kritiikkiä.

Takinkäännöksen jälkeen on toinen ääni kellossa. Tamperelainen Aamulehti kiitti yliopistopomoja järkipäätöksestä.

Valtio-omisteinen Fortum joutui puolestaan median ja poliitikkojen ankaraan myllytykseen, kun se kertoi aikeistaan hankkia miljardikaupalla saksalaisen Uniper- energiayhtiön. Uniper tekee sähköä paljolti hiilellä ja kaasulla. Paheellisen saksalaisen hiilivoiman ostaminen tuomittiin raskaaksi virheeksi – ellei suorastaan järjettömäksi.

Järki on hyvä lyömäase. Se, joka luopuu järjestä, voi kaiken toivon heittää.

Järkipuheen taustalla on vanha ajatus tunteiden ja järjen vastakkainasettelusta. Tunteet on saatava kuriin, jotta elämä ei menisi aivan järjettömäksi.

Ajatuksessa ei ole oikeasti päätä eikä häntää. Päätöksentekoon tarvitaan molempia. Mitä tarkemmin aivoja ja päätöksentekoa tutkitaan, sitä erottamattomammaksi järjen ja tunteen liitto paljastuu.

Ihminen ei ole pohjimmiltaan järin rationaalinen eläin. Puhdas järkeily on harvinaista, samoin umpirationaaliset ihmiset. Valtaosa päätöksistämme syntyy tunteiden vallassa ja takamustuntumalla. Sen fiinimpi nimi on intuitio.

Perstuntuma on evoluution peruja. Esivanhempiemme piti silmänräpäyksessä päättää, mitkä asiat olivat vaarallisia. Ne, jotka tulkitsivat uhan oikein, jäivät henkiin ja siirsivät taipumuksen jälkeläisilleen. Jahkailleet analyytikot joutuivat petojen suihin.

Autokauppa on klassinen esimerkki tunnepäätöksestä. Valitsemme menopelin tunteella ja perustelemme sen jälkikäteen järjellä. Ei ole sattumaa, että autolehtiä luetaan ahkerimmin, kun kaupat on jo tehty.

Miksei järki riitä? Simppeleistä ongelmista sel

viää hyvin silkalla järkeilyllä, mutta isoissa päätöksissä muuttujia on yksinkertaisesti liikaa. Järkemme kyykkäisi alkuunsa, jos joutuisimme toimimaan pelkästään sen varassa.

Kaikki tärkeät päätökset koskevat tulevaisuutta, ja siksi koko päätöksentekotilanne on sumea. Pelkillä faktojen keräilyllä ja järkeilyllä ei välttämättä synny oikeaa ratkaisua.

Mitä merkittävämpi päätös, sitä suurempi valta kannattaa antaa tunteille ja intuitiolle. Silloin virheiden ja nahkapäätösten riski pienenee.

Tunnekuohuja kannattaa välttää. Järki luistaa paremmin hyvällä tuulella.

Hyviä päätöksiä Tieteen lukijat!

Kommentit (1)

Kaapelijehu
Liittynyt13.4.2009
Viestejä384

Nimenomaan tiede on aina edustanut sitä näkemystä, että väittämä on arvokas vain kun se perustuu tosiasioille tai hyville järkeville perusteille. Politiikassa tämä näkyy siten, että itselle epämieluisat tosiasiat yritetään aina mitätöidä väittämällä niitä tunteiksi ja mieluisia asioita sitten kutsutaan järjeksi. 

Tiedemaailman ulkopuolisessa maailmassa taloudellista hyötyä kutsutaan yleensä järjeksi ja hyödyttömyyttä tunteeksi. Tosiasiassa tässä ei ole mitään mieltä, koska ahneuskin on pelkkä tunne.

Kaapelijehu

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto