Kirjoitukset avainsanalla superbakteeri

Superbakteereja vastaan tarvitaan uusia antibiootteja. Kuva: iStock
Superbakteereja vastaan tarvitaan uusia antibiootteja. Kuva: iStock

Superbakteerit tappavat 10 miljoonaa ihmistä vuonna 2050.

Sattuma suosii valmistautunutta mieltä, sanoi kuuluisa keksijä Louis Pasteur aikoinaan. Pasteurin mukaan sattuma ei koskaan tule yksin. Osansa on tutkijan kyvyllä huomata sattuma ja osata hyödyntää sitä.

Klassinen esimerkki tuurin ja tutkimuksen liitosta on penisilliinin keksiminen. Ihmiskunta ei olisi koskaan päässyt osalliseksi ihmelääkkeestä, ellei pieni homesienen itiö olisi lennähtänyt skotlantilaisen Alexander Flemingin bakteeriviljelmään. Tutkijan hämmästykseksi viljelmä alkoi oudolla tavalla liueta. Joku olisi ehkä heittänyt pilaantuneen näytteen pois ja viljellyt uuden. Fleming ryhtyi kuitenkin selvittämään, miksi home tappoi bakteereja, ja näin syntyi penisilliini.

Loppu on lääketieteen historiaa. Bakteereja tuhoavat antibiootit ovat pelastaneet miljoonia varmalta kuolemalta. Ennen Flemingin keksintöä tavalliset taudit koituivat kohtaloksi. Pikkulapsia kuoli angiinaan ja verenmyrkytykseen. Keuhkokuume kaatoi aikuisen terveiltä jaloilta.

Sattuman suosion voi myös menettää. Antibioottien teho on hiipunut, koska niille vastustuskykyiset superbakteerit lisääntyvät. Maailma matkaa aikaan, jossa taudit muuttuvat taas vaarallisiksi. Hoidot mutkistuvat, koska pikkuvaivoja ei voi enää hoitaa lääkkeillä. Lonkkaleikkauksesta uhkaa tulla tappava infektioriskin takia.

Asiantuntijoiden mukaan uhka on verrattavissa ilmastonmuutokseen. Ääriesimerkit pelottavat. Toissa vuonna Yhdysvalloissa kuoli nainen. Hänet tappoi superbakteeri, joka oli vastuskykyinen 26 antibiootille – kaikille, jotka sairaalalla oli lääkekaapissaan.

Miten näin on päässyt käymään? Ongelma ei ole uusi, mutta sille ei ole tehty mitään.

Jo Alexander Fleming ymmärsi, että ajatus ikuisesti säilyvästä ihmelääkkeestä on mahdoton. Kaikki anti

biootit ovat peräisin luonnosta. Bakteerit tuottavat niitä aseiksi kilpaillessaan elintilasta. On ajan kysymys, milloin vastustuskyky tiettyä antibioottia vastaan leviää bakteerista toiseen. Siksi näitä ihmelääkkeitä pitäisi käyttää säästeliäästi, tositarpeeseen.

Ihminen on tyhmyydessään toiminut toisin: kylvänyt antibiootteja ympäriinsä.

Turhia kuureja pitäisi välttää. Sen lisäksi ihmiskunta tarvitsee jälleen kerran kykyä tehdä onnistuneita löytöjä sattumalta. Uusi konsteja superbakteereja vastaan on pakko keksiä tai muuten peli on pelattu.

Antibiootit ovat olleet suuri siunaus. Sallitaan niiden pelastaa ihmishenkiä mahdollisimman kauan.

Valoisaa kevättä Tieteen lukijat!

Kommentit (2)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1721

Bakteriofagi-hoito on yksi lupaavimmista antibiootit korvaavista hoidoista. Bakteriofagit tunnettiin jo yli sata vuotta sitten, mutta varsinkin länsimaissa niiden tutkimus pysähtyi penisilliinin keksimisen jälkeen. Nyt tutkimus on jälleen aloitettu. Bakteriofagi-hoito voi olla erittäin tehokas, koska periaatteessa jokaisella pahalla bakteerilla on olemassa spesifi fagi, joka vaikuttaa vain omaan kohdebakteeriinsa. Uuden bakteerilajin spesifin fagin löytäminen saattaa tosin kestää useita vuorokausia. Fagien viljely vaatii suurta huolellisuutta mahdollisten geneettisten riskien estämiseksi.

http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2016/8/duo13080

https://www.google.fi/search?q=phages&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ve...

Hunajan antibakteerisuutta voidaan hyödyntää monessa vaivassa. Eri hunajalaaduilla on usein spesifejä mikrobityyppejä, joihin ko. hunaja vaikuttaa. Erityisen tehokasta on Uusi-Seelantilainen Manuka-hunaja, jota käytetään meilläkin jo muutamissa sairaaloissa

http://www2.uef.fi/documents/1758618/0/hunajaesitys+apituotteet.pdf/30e5...

https://www.pur-kauppa.fi/manuka-hunaja-luonnon-antibiootti/

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/pihkan-ja-hunajan-suo...

Hunajan kyllä, mutta pihka ei todellakaan sovi kaikille.  Ostin kerran apteekista pihkavoidetta hoitaakseni sillä pientä haavaa nilkassani. Seurauksena oli tulehdus, joka levisi kosketuksen kautta toiseenkin jalkaan pitkälle sääreen. Molemmat jalat vuosivat omituista nestettä noin vuoden ajan ja vuodon lakattua jalkojen iho oli pysyvästi muuttunut hyvin tummaksi. Heitin pihkavoideputken pois.

Suolistossamme asuu noin 900 erilaista bakteeria ja ihollamme noin 700. Suurin osa näistä on terveellisiä. Niiden yhteisvaikutukset estävä pahojen bakteerien valtaan pääsyn. Pian varmaan tiedetään tarkemmin, kuinka bakteerikantaa voi hoitaa esim. probiooteilla tai muilla lisäravinteilla. Joka tapauksessa antibakteeristen aineiden käyttö kätten pesemisen tai siivouksen yhteydessä on haitallista pesijälle ja mahdollisesti  heikentää myös lääkkeellisten antibioottien hoitokykyä

 https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/bakteerikammo-pilaa-rakennuksia-yle...

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto