Kirjoitukset avainsanalla geenitekniikka

Keksintö pelastaisi miljoonia lapsia, mutta sen ei anneta. Kuva: <span class="photographer">SPL/MVPhotos</span>
Keksintö pelastaisi miljoonia lapsia, mutta sen ei anneta. Kuva: SPL/MVPhotos

Keksintö pelastaisi miljoonia lapsia, mutta sen ei anneta.

Selasin YK:n tuoreita terveystilastoja. Melkein kaikki on paremmin kuin ennen. Lapsikuolleisuuskin on laskenut, mutta yhä miljoonien pienten ihmisten elämä katkeaa vain sen takia, minne he ovat sattuneet syntymään. Viime vuonna kuoli 6,2 miljoonaa alle 15-vuotiasta, enimmäkseen Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Tilanteen korjaaminen ei vaatisi ihmeitä. Pienet asiat riittävät. Hygienia, rokotukset ja hyvä ravinto taittaisivat lapsikuolleisuuden. Sama koskee monia sairauksia.

Köyhissä maissa sokeutuu jopa puoli miljoonaa lasta A-vitamiinin puutteen takia. Vuosittain. Jonkin ajan päästä he kuolevat.

A-vitamiinin puute on yleinen vitsaus siellä, missä riisi on pääravinto ja olot niukat. Riisissä ei ole A-vitamiinia ja rautaakin se sisältää niin vähän, että yksipuolisesta riisiruokavaliosta seuraa helposti anemia.

Tutkijoiden jo parikymmentä vuotta sitten kehittämä kultainen riisi voisi pelastaa miljoonia lapsia sokeutumiselta, mutta sen ei anneta.

Jarrutus tiivistyy kahteen kirjaimeen, gm. Hieman kellertävä kultainen riisi on muuntogeeninen lajike, joka sisältää porkkanasta tuttua A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Muuten se ei eroa mitenkään tavallisesta riisistä. Pari kupillista gm-riisiä päivässä riittää ehkäisemään A-vitamiinin puutteen.

Viranomaisten jähmeys on viivyttänyt riisin matkaa pelloille ja pöytään. Pientä valoa näkyy tunnelin päässä, sillä Bangladesh ja sen jäljissä Filippiinit ovat sallimassa muuntogeenisen riisin.

Pahin kanto kaskessa ovat kuitenkin olleet ympäristöjärjestöt, jotka kampanjoivat näkyvästi kultaista riisiä ja kasvien geenien käsittelyä vastaan. Niille kysymys on periaatteellinen. Järjestöt epäilevät ja vastustavat pohjimmiltaan kaikkea geenitekniikkaa.

Greenpeacen mukaan nälkä ei ole tekninen ongelma, joten sitä on turha yrittää ratkoa tekniikalla. Ruokaa on jo riittävästi kaikille. Tarvitaan vain tasajakoa.

Argumentti on outo. Tieteen ja tekniikan avulla on maailman sivu ratkottu ongelmia, jotka eivät alun perin olleet teknisiä.

Satojen tutkimusten viesti on kiistaton. Geenien muuntelu on turvallista ja hyödyllistä, paljon turvallisempaa kuin perinteinen kasvinjalostus. Gm-kasveista valmistetut elintarvikkeet ovat maailman tutkituinta ja testatuinta ruokaa.

Geenipelkoa lietsovia ympäristöjärjestöjä vaivaa moraalikato. Ne ovat viimeiseen asti jarruttaneet kultaisen riisin markkinoille pääsyä ja samalla lisänneet maa

ilman köyhimpien lasten kärsimyksiä.

Kommentit (1)

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä253
1/1 | 

Kultainen riisi on kieltämättä yksi parhaista koskaan kehitetyistä GM-kasveista,  eikä vähiten siksi että se ei perustu ympäristön myrkyttämiseen ja on toki ikävää, että se kärsii turhaan muiden GM-kasvien huonosta maineesta.

Kaiken tämän GM-hypetyksen sijaan olisi kuitenkin syytä tarkastella tätä ongelma vähän laaja-alaisemmin, kuin vain yhden vitamiinin ja sen puutoksen kautta.

Ongelmahan näillä yksipuolisella riisiravinnolla elävillä on yleinen aliravitsemus. Ja oikeasti se korjataan vain monipuolisemmalla ruokavaliolla ei yksittäisen vitamiinin lisäämisellä ruokaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gm ei ole nykyviljaa kummempaa. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Gm ei ole nykyviljaa kummempaa. Kuva: Getty Images

Geeniruoalla voisi olla enemmän ystäviä, jos kaikki olisi alkanut toisin.

Geeniruoalla on huono maine. Kuka nyt haluaisi pistää suuhunsa mutanttiruokaa, joka on valmistettu kasvien perimää muuntelemalla. Vain luontoäitiin voi luottaa.

Argumentissa ei ole järkeä. Kaikki jalostus perustuu geenien muunteluun. Luontokin tekee omia ”gemoja”. Silti argumentti toimii.

Viimeisimmän tiedebarometrin mukaan puolet suomalaisista karsastaa geeniruokaa. Harva suhtautuu myönteisesti. Muual

la Euroopassa vastustajia riittää jonoksi asti.

Useat ympäristö- ja kansalaisjärjestöt ratsastavat epäluulolla. Aktivistit ovat vuosien kuluessa kampanjoineet näyttävästi gm-viljelyä ja geeniruokaa vastaan pukeutumalla suojanaamareihin ja –haalareihin. Kalliita tutkimuksia on sabotoitu, ja viikate on heilunut gm-pelloilla. Joku kutsuisi touhua vandalismiksi. Aktivistit sanovat tekevänsä saasteiden vastaista työtä. Geenikasvit ovat saastemonsteri, joka pitää pysäyttää, keinolla millä hyvänsä.

Pelottelijat eivät ole paljonkaan piitanneet faktoista. Tieteellä on pyyhitty takalistoa. Gm-kasvit ja elintarvikkeet ovat testatuinta ja tutkituinta ruokaa. Haittoja ihmisille tai eläimille ei ole osoitettu. Ei, vaikka tutkimuksia on tehty vuosikymmenten ajan. Ympäristöriskejä ei voi sulkea pois, mutta ne tuskin poikkeavat olennaisesti tavallisesta viljelystä.

Hyötyjä on helppo nimetä. Gm- viljely on jo tähän mennessä vähentänyt rikkakasvimyrkkyjen käyttöä maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia. Luontoäiti kiittää.

Silti geeniruoka ei maistu. Miksei? Entinen aktivisti ja gm-vastustaja Mark Lynas tarjoaa kirjassaan Why We Got It Wrong (2018) pari kiinnostavaa selitystä.

Gm-tekniikan soveltaminen lähti liikkeelle väärällä jalalla. Agrojätit toivat ensin markkinoille rikkaruohomyrkkyjä mielin määrin sietävät lajikkeet. Ympäristöväki hyppäsi takajaloilleen. Tuholaisia torjuvat kasvit, joita ei tarvitse myrkyttää, olisivat saaneet suopeamman vastaanoton.

Toinen huomio on tärkein. Ihmisellä on taipumus epäillä, kun hän kokee, että luontoon syyttä suotta kajotaan. Tunne on aito, eikä sitä voi sivuuttaa olankohtauksella.

Mitä tutkijoiden ja teollisuuden pitäisi tehdä? Osoittaa, että gm-tekniikka on itse asiassa luonnon paras liittolainen. Kasvien omilla geeneillä suojellaan ympäristöä, vaalitaan monimuotoisuutta ja säästetään maapallon rajallisia resursseja.

Kommentit (4)

Luomu on edelleen parasta
1/4 | 

Taas tässä kritiikittömästi väitetään että GMO:t ovat vain hyviä, ja pyritään esittämään vastapuolen argumentit mielenvikaisina. Juuri tästä syystä on niin vaikea luottaa mihinkään mitä näiden miljardibudjetilla toimivien teollisuusjättien mainostajat kertovat.

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä253
2/4 | 

Mihin perustuu väite, että "Gm- viljely on jo tähän mennessä vähentänyt rikkakasvimyrkkyjen käyttöä maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia"?

Laajasti viljellyt geenimuunnellut kasvit ovat soija, maissi, puuvilla ja rapsi. Gm-lajikkeet tuottavat joko itse hyönteismyrkkyä (Bt-toksiini) tai sietävät rikkaruohomyrkkyä (yleisimmin glyfosaatti tai glufosinaatti). Entistä useammissa lajikkeissa on nämä molemmat ominaisuudet.

Toisin sanoen ne joko itse sisältävät enemmän myrkkyjä tai niiden viljelyn kannattavuus perustuu runsaanpaan myrkkyjen käyttöön. Kyseisten myrrkyjen vaikutuksesta luontoon tiedetään hyvin vähän. Luontoäiti ei todellakaan kiitä niiden käyttöön ottamista.

Alveron
Liittynyt12.8.2007
Viestejä3639
3/4 | 

Pine kirjoitti:
Mihin perustuu väite, että "Gm- viljely on jo tähän mennessä vähentänyt rikkakasvimyrkkyjen käyttöä maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia"?

Laajasti viljellyt geenimuunnellut kasvit ovat soija, maissi, puuvilla ja rapsi. Gm-lajikkeet tuottavat joko itse hyönteismyrkkyä (Bt-toksiini) tai sietävät rikkaruohomyrkkyä (yleisimmin glyfosaatti tai glufosinaatti). Entistä useammissa lajikkeissa on nämä molemmat ominaisuudet.

Toisin sanoen ne joko itse sisältävät enemmän myrkkyjä tai niiden viljelyn kannattavuus perustuu runsaanpaan myrkkyjen käyttöön. Kyseisten myrrkyjen vaikutuksesta luontoon tiedetään hyvin vähän. Luontoäiti ei todellakaan kiitä niiden käyttöön ottamista.

Väite perustuu tutkimuksiin. Vähentymisellä tarkoitetaan, että muuntogeenisiä kasveja viljelevät ovat onnistuneet vähentämään hyönteismyrkkyjen käyttöä. Tämä on siis juuri Bt-kasvien ansiota. Rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö taas on kiloissa laskettuna jopa lisääntynyt jonkin verran, mutta painokilo ei ole hyvä mittari tässä kohtaa, sillä se glyfosaatti on useita kertoja vähemmän myrkyllistä kuin ne aineet, joiden käyttö on samalla vähentynyt.

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä253

Väiteessä puhutaan selkeästi rikkakasvimyrkkyjen ei hyönteismyrkkyjen käytöstä. Glyfosaatti on paljon myrkyllisempää kasveille, kuin moni muu kasvintorjunta-aine. Sitä käytetään, mm. vieraslajien kuten jättiputkien torjuntaan, koska mikään muu ei tehoa. Juuri sen tehoon perustuu sen suosio. Sen laajamittainen käyttö on heikentänyt merkittävästi monien pelloilla viihtyvien  viljelyn kannalta täysin harmittomien kasvien elinmahdollisuuksia. Valitettavasti näiden myrkkyjen vaikutuksista luonnolle on kovin vähän tutkimuksia. Tuntuu, että kaikki näiden myrkyllisyystietämys rajoittuu vain ihmiseen. On erittäin valitettavaa, että GM-tekniikkaa on alettu kehittää siihen suuntaan että luontoa rasittavien myrkkyjen käyttö senkun lisääntyy. Tämä johtaa monien lajien sukupuuttoon. Jotkin lajit varmasti selviävät, sillä ne voivat kehittää myrkyille vastustuskykyisiä kantoja. Jos jokin niistä on viljelylle haitallinen, on peli silloin menetetty.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat