Kirjoitukset avainsanalla sosiologia

Itsekuri on in, rellestys ja rötöstely out. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Itsekuri on in, rellestys ja rötöstely out. Kuva: Getty Images

Nykynuoret saattavat olla historian kunnollisin sukupolvi.

Nuorisojoukko mukiloi ikämiehen Ylivieskassa. Poliisi tutkii kahden nuorisojoukon epäiltyä rikollista toimintaa Jyväskylässä. Rikosten määrä nousi yli puolella – nuorten oireilu näkyy Nurmijärvellä. Nuorukainen tappoi yhden ihmisen ja haavoitti yhdeksää Kuopiossa.

Verkosta poimitut satunnaiset rikosuutiset kylmäävät. Niistä piirtyy kuva pahamaineisesta nuorisosta, joka riehuu ja rötöstelee, minkä puhelimen näppäilyltä ehtii. Mummoja hakataan, kaduilla juopotellaan, ja illan päätteeksi pistetään tuhannen päreiksi yhteistä omaisuutta. Todellisuudessa nuoret ovat kiltimpiä kuin koskaan. Rikollisuus on vähentynyt kautta linjan, väkivallasta varasteluun. Nuorten tekemät henkirikokset ovat olleet aina harvinaisuuksia.

Tilastojen mukaan nuorten tekemät rikokset lähtivät laskuun jo viime vuosituhannen puolella. Viime vuosina määrä on suorastaan romahtanut.

Sama trendi koskee muutakin rikollisuutta.

Media ei ole muutosta juuri noteerannut. Rikosuutisointi on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Uutinen rauhallisesta koti-illasta ei kiinnosta ketään, mutta otsikko väkivaltaisesta perhedraamasta saa klikkaamaan. Pelko myy.

Mikä on tehnyt nuorista niin kunnollisia?

Yhden kiinnostavan vastauksen tarjoaa suomalaistutkijoiden viime vuonna julkaisema kirja Kriminologia – rikos ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa (Gaudeamus). Sen mukaan nuorten asenteissa on tapahtunut suuri muutos. Sääntöjen rikkomista ei katsota enää hyvällä. Ei omaa eikä muiden. Itsekuri on in, rellestäminen ja rötöstely out. Ryhmäkuri jyrää.

Vielä 1990-luvulla normien rikkominen, kuten varastelu, oli hyväksyttävää käytöstä. Nyt nuoret suhtautuvat siihen kielteisesti. Kyselytutkimuksissa hyväksyvästi muiden tekemiin rikoksiin suhtautuvien nuorten määrä on puolittunut vuoden 1995 lukemista.

Myös asenne alkoholiin on muuttunut. Moni nuori ei juo enää lainkaan. Raittiutta ja terveitä elämäntapoja peukutetaan sosiaalisessa mediassa. Suomalaisen humalahakuisen juomisen ja väkivallan kytkös murenee kovaa vauhtia.

Rikoksia tehdään usein porukassa, paremman puutteessa, kun ei ole muutakaan tekemistä. Nytkin kavereita tavataan, mutta monesti sosiaalisessa mediassa tai verkkopeleissä. Porukassa hölmöily jää väistämättä vähemmälle.

Mikä nuorena opitaan, se vanhana taidetaan. Kilteistä nuorista kasvaa suurella todennäköisyydellä lainkuuliaisia aikuisia.

Kommentit (14)

Karlos99987
1/14 | 

Tämä on kyllä myös osaltaan iso harha. Nuoret ovat äärimmäisen polarisoituneita ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ei ole enää sellaista vahvaa Me-henkeä kuin 80- ja 90- luvuilla. On enemmän pieniä ryhmittymiä osalla kaikki kaverit ovat verkossa.

Miyä tulee päihteisiin niin on totta että tupakka ja viinan kulutus on romahtanut nuorten keskuudessa. Niiden tilalle on tullut voimakkaasti nuuska ja 2e:lla kadulta hankittavat kovat lääkkeet kuten epilepsialääkkeet. Tätä kun ei kysytä niin ei saada myöskään vastauksia. Mutta jopa 55% nuorista on kokeillut sekakäyttöä.

Eletään hyvin pirstaleista nuorisokulttuurin aikaa ja se tulee näkymään ikävällä tavalla kaikessa tulevaisuudessa. Haetaan nopeita tyydytyksiä ja nyt niitä on enemmän tarjolla kuin koskaan aikaisemmin.

Ava Oliver
2/14 | 

Not sure whether young people of today’s generation smarter or greatest than ever but I am as damn sure as hell that, this era of modern science and hi-tech has left the young generation very confused and I mean they are just tricked to the rabbit hole in a pursuit of salvation. As psychology writer from www.NursingEssays.co.uk  I believe there has never ever been any situation like this which put us in a circumstances where we just started worrying about the future of our generation in terms of their well-being and security which is completely taken over and hijacked by social media and other tools like that     

Pege
3/14 | 

Asettelet kysymyksen ihan väärin. "Mikä on tehnyt nuorista niin kunnollisia". Eivät nykynuoret ole sen kunnollisempia kuin edellisetkään sukupolvet, oikeastaan päinvastoin.  Tilalle on tullut eräänlainen passivoituminen sosiaalisen median kautta. Nyt näytetään siellä kuka mä oon, sen sijaan, että hankittaisiin mainetta turuilla ja toreilla. "Sosiaaliseen" kohtaamiseen ei myöskään tarvitse rohkaisua, kun sen kliimaksi tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Tämä selittää rikos ja päihteiden käytössä tapahtuneet tilastovaihtelut sukupolvien välillä.

Ihminen itsessään ei ole tullut yhtään sen kunnollisemmaksi. Ympäristö vain on muuttunut. Tietyllä tapaa tällä tavalla kasvaneista nuorista saattaa tulla jopa pahempia kuin edeltäjänsä, kunhan siirtyvät nuoruudesta varhaisaikuisuuteen sekä aikuisuuteen.

JacquelineRomero
4/14 | 

The great change in children and young people consumption has been observed. The further statistics also demonstrates the increase in the whole fruit intake among children and adolescent. According to the affordable dissertation writer team https://www.7dollaressay.com/writing-services/dissertation-writing.php , with these healthy consumption changes there is still a great percentage of children and adolescents who do not follow the requirements attached to the intake of healthy food that is fruit and vegetables. Shared the fact that about the daily calories consumed by children and adolescents is nearly about 40 percent which are empty calories gained through added sugars and solid fats. This high ratio of added sugars and solid fats in the age of 2-18 years highly affects the overall health of the children which leads to severe obesity.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärjekkäimmät vastustajat tietävät tästä vähiten. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Kärjekkäimmät vastustajat tietävät tästä vähiten. Kuva: Getty Images

Pahinta on täydellisen tietämättömyyden antama varmuus.

Milloin viimeksi luulit tietäväsi jonkin asian, vaikka olitkin lopulta väärässä? Siitä ei todennäköisesti ole kovin kauan.

Ihmisillä on nimittäin voimakas taipumus yliarvioida kykynsä. Pidämme itseämme tietävämpinä kuin olemme. Kysyttäessä suuri enemmistö pitää itseään tavallista parempana autonajajana. Taitojaan yliarvioivat eniten ne, jotka eivät läpäise ajokoetta.

Luulemme itsestämme liikoja varsinkin silloin, kun sille on niukimmin katetta. Mitä vähemmän tietää, sitä vankempi on usko omaan osaamiseen. Ihminen alkaa puhua asiasta kuin asiasta varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi antaa.

Evoluutioteorian isä Charles Darwin pohti asiaa jo 1800-luvun lopulla. Hän tuli siihen tulokseen, että tietoa varmemmin itsevarmuuden synnyttää tietämättömyys. Ne, jotka eivät tunteneet luonnonvalinnan teoriaa, arvelivat tietävänsä kaiken Darwinia paremmin.

Tietämisen harha voi hyvin tänäkin päivänä. Tutkijat kysyivät hiljattain yli 2 000 eurooppalaiselta ja yhdysvaltalaiselta käsityksiä geenimuuntelusta. Ensin pyydettiin mielipidettä geeniruokaan. Sen jälkeen testattiin tietämystä geenitekniikasta epätosilla ja tosilla väittämillä. Lopuksi vastaajat saivat itse arvioida omaa osaamistaan numeroasteikolla.

Tulos on karua luettavaa: kärkkäimmät geeniruoan vastustajat tiesivät asiasta vähiten, vaikka luulivat tietävänsä eniten.

Katteeton luotto omiin tietoihin voi johtaa ikäviin seurauksiin. Syntyy itsevarmoja päätöksiä hatarin perustein. Tietämättömyyden tuoma varmuus oli yksi keskeinen syy siihen, miksi Britannia hakee nyt eroa Euroopan unionista.

Vääriä mielikuvia ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin monimutkaisessa maailmassa. Niitä ei vain ole olemassa.

Tuore esimerkki on muoviroska, joka kelluu pitkin maailman valtameriä (ks. s.14–23).

Merien pelastamiseksi on kehotettu pieniin tekoihin. Kielletään muovipussit ja pakkaukset Suomessa ja Euroopassa. Kietaistaan ostokset tulevaisuudessa kangaskasseihin.

Muovikriisi ei valitettavasti katoa pikatempuilla. Ongelma ratkeaa vasta, kun Aasia ja Afrikka saavat jätehuoltonsa kuntoon. Kourallinen köyhiä maita tuottaa suurimman osan meriin valuvasta roinasta. Muutos vaatii rikkaiden maiden apua.

Muovi ei ole loppujen lopuksi ongelman ydin, vaan muovia ympäristöön holtittomasti kylvävä ihminen.

Kommentit (12)

111
Liittynyt11.1.2019
Viestejä2623
2/12 | 

"Vääriä mielikuvia ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin monimutkaisessa maailmassa. Niitä ei vain ole olemassa."

Yksi typerimmistä helpoista ratkaisuista oli tempaista hatusta uusi käsite nimeltä laajeneva avaruus.

Erikoista tuossa käsitteessä on se että ihmiset väittävät ymmärtävänsä miten avaruus laajenee.

Mutta kun heiltä kysyy asiasta ja pyytää kuvailemaan sanoin sitä mitä sille laajenevalle avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa, kukaan ei pysty kuvailemaan tapahtumaa sanoin tai visuaalisesti.

Joten laajeneva avaruus vaukuttaa olevan keisari alasti.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

111
Liittynyt11.1.2019
Viestejä2623
3/12 | 

"Vääriä mielikuvia ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin monimutkaisessa maailmassa. Niitä ei vain ole olemassa."

Niin, juuri tuo helppo ratkaisu paistaa läpi laajenevassa avaruudessa.

On helppo kertoa miten se avaruus ei laajenee.

Se ei laajene ulos päin jo olemassa olevaan paikkaan.

Olisi mukava lukea miten se laajenee.

Syksy Räsänen kertoo että avaruus laajenee siten että sitä tulee lisää.

Ok, tuokin on helppo asia todeta.

Tule lisää

Miten sitä sitten tulee lisää?

Jostakin avaruuden ulkopuoleltako työntyy lisää avaruutta avaruuteen vai miten?

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Vierailija
4/12 | 

Mielestäni asiaan liittyy oleellisesti myös se että "tietää asioita" ja "ymmärtää asioita" on kaksi täysin eri asiaa. Pahinta on mielestäni se että tietää asioita, mutta ei ymmärrä mihin tieto perustuu. Pahin esimerkki on suomalainen rakennusalan koulutus, ammattikoulusta korkeakouhin.

Kaapelijehu
Liittynyt13.4.2009
Viestejä390
5/12 | 

Itsevarmuuden voi myös synnyttää arvomaailma. Toisille tärkeintä on rahan ansaitseminen. Jotkut johdonmukaisesti kannattavat kaikkea sitä millä voi päästä nopeasti tienaamaan ja vastustavat kaikkea sitä mikä koetaan taloudellisesti vanhingolliseksi. Itseäni tuossa kiinnostaa se, että jos sama koe tehtäisiin ilmastomuutoksesta, niin kumpi leiri tietää asiasta enemmän ja kumpi leiri uskoo olevansa oikeassa. Luulen että skepot tietävät asiasta vähiten, mutta uskovat tietävänsä asiasta eniten. Myöskin se kiinnostaa millaisia nuo testissä esitetyt väittämät olivat, keskityttiinkö niissä vain geenimuuntelun tekniikkaan vai otettiinko niissä myös huomioon geenimuuntelun seuraukset? Provisiot ruoasta isoille yrityksille, sillä verukkeella että omistavat noihin lajikkeisiin patentin? Mahdollisuus tuottaa lajikkeita jotka kestävät enemmän kasvinsuojeluaineita? jne...

Kaapelijehu

Jussi Larvanta
7/12 | 

" Luulen että skepot tietävät asiasta vähiten, mutta uskovat tietävänsä asiasta eniten."

Itse näkisin asian juuri toisin päin. On helpompaa julistaa virallisesti tunnustettua totuutta, kuin kyseenalaistaa sitä. Denialistit on sitten asia erikseen. On paljon ihmisiä, joita ei yksinkertaisesti kiinnosta tai eivät välitä, kun tietävät asian olevan tarpeeksi etäinen heille. Pahimmillaan heidän pitäisi luopua osasta tuloistaan. Denialisti voi ajatella " Ei minun elinaikanani ole huolta" Skeptikko taas kyseenalaistaa nykyisen teorian, jossa ihminen on syypää kaikkeen hiilidioksidin takia.

Sama pätee uskonnoissa. Yleensä etiikasta ja moraalista kiinnostuneimmat ovat uskontoja vastaan. Uskovainen taas näkee vain mitä laatikossa on ja kieltää kaiken sen ulkopuolisen olemassaolon. Jos oltaisiin ylä-aste tai 2. asteen tutkinnon aikana keskusteltu peruskristityn tai vannoutuneen ateistin kanssa moraalista ja etiikasta yleensä . Todennäköisesti peruskristitty ei ollut paljoa asiaa edes pohtinut, kun 15v-16v ateisti on käynyt asiaa tarkoin läpi mielessään ja päätynyt omaan näkemykseensä. Olin ET tunneilla 7-9 luokilla ja meillä oli mielestäni varsin fiksu ajatteleva ryhmä, joskin pieni. Massa meni asiaa enempää miettimättä rippikouluun ja uskonnontunneille. Me taas nähtiin valmiiksi pureskeltujen ajatusten tuputtaminen epäoikeudenmukaisena. Kävimme läpi myös uskonnollisuutta, mutta parasta oli kun mietimme miten tästä maailmasta saataisiin parempi ja oikeudenmukaisempi paikka meille kaikille!

Linda M. Barhorst
8/12 | 

Tämä on uskomattoman tyylikkäästi koostuva artikkeli. Varmistan, että kirjain sen kirjanmerkiksi ja palatakseni käsittelemään suuremman määrän arvokkaita tietojasi.  wefut

runolfsdottir
10/12 | 

There are people who understand widely and whose intelligence is not high in the medical sense but not completely stupid. From this phenomenon we can see the famous Socrates offer: "I know I know nothing."  

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat