Kirjoitukset avainsanalla ruokailutottumukset

Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: Getty Images

Tunnustan. Olen lihansyöjä tai ainakin sekaani. Kelpuutan niin broilerin kuin brokkolin, yhdessä ja erikseen. Melkein mikä tahansa lautaselle laitettu maistuu.

Uudissana sekaani on napattu Mika Remeksen, Mikko Takalan, Sami Rekolan ja Tommi Anttosen samannimisestä keittokirjasta, joka ilmestyi viime vuonna. Kirja antaa synninpäästön sekasyöjille ja opastaa pohtimaan ruoan hiilijalanjälkeä ja terveellisyyttä. Muutamalla sanalla: syömään fiksusti sekaisin. Kasviksia enemmän, lihaa vähemmän, mutta laadukasta ja kotimaista.

Vinkeille luulisi olevan kysyntää, sillä yli 90 prosenttia suomalaisista on edelleen sekasyöjiä eikä noudata mitään erityistä ruokavaliota. Yhä useampi pyrkii kuitenkin vähentämään lihansyöntiä. Suuri enemmistö nuorista aikoo tutkimusten mukaan syödä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja.

Monella motiivina on huoli ilmaston lämpenemisestä. Se, mitä sinä ja minä valitsemme lautaselle, vaikuttaa päästöihin.

Selitys löytyy pitkälti lihasta. Yli 70 prosenttia maailman viljapelloista on valjastettu tuottamaan rehua. Osalla peltoalasta voisi hyvin kasvattaa viljaa ihmisille eläimille syöttämisen sijasta.

Ilmastokeskustelun tuoksinassa osa ihmisistä ajattelee, että pitäisi tai saisi syödä vain kasviksia. Vähenisivätkö päästöt ja pelastuisiko pallo, jos vaihtaisimme kaikki kasvikunnan antimiin?

Kyllä ja ei. Elintarviketieteilijät julkaisivat muutama vuosi sitten arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä laskelman , jossa oletetaan, että koko Yhdysvaltain väestö siirtyisi kasvisruokavalioon. Lopputulema yllättää. Hiilidioksipäästöt vähenevät, mutta vain puolet siitä, mitä lihantuotantoon kuluu.

Syitä odotuksia kehnompaan päästövähennykseen löytyy kaksi. Iso osa rehusta syntyy muun viljelyn sivutuotteena eikä rohmua peltoalaa muulta. Myös päästöjä aiheuttavan keinolannoituksen tarve kasvaa, koska eläinten myötä katoaa luonnonlanta.

Äärimmäisistä käytännöistä on harvoin pitkän päälle iloa. Ilmasto ja siinä samassa kansanterveys hyötyvät todennäköisesti enemmän, jos useampi sekaani skarppaa omaa syömistään.

Ihminen on biologialtaan omnivori, kaikkiruokainen. Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään kohtuullisen määrän lihaa ja kalaa, mutta ei suinkaan joka päivä. Suositaan tolkkua.

Kommentit (48)

Vierailija
1/48 | 

Tässä on viitattu tutkimukseen, joka jo osoitettu sysi-virheelliseksi. Samoin unohdetaan täysin eläinten hyvinvointikysymys ja etiikka. Olipa pohjanoteeraus Tiede-lehdeltä.

Vierailija
2/48 | 

Lukema tutkimuksessa on kylläkin 29-70%, eikä vähättelevästi "vain puolet", joka senkin luulisi olevan jo aika merkittävä määrä. Toisekseen tutkimus korostaa kasvisruokavalion terveydellisiä puolia ja siitä aiheutuvia säästöjä yhteiskunnalle, jotka nekin ovat erittäin merkittäviä. Eikö tämän tiedon valossa se todellinen "Tolkun ruokavalio" olisi oikeastaan se täysin kasvipohjainen ruokavalio, eikä lihansyönnin puolustelu? 

Sivuhuomiona vielä, että ne peltoalat, joissa nyt viljellään rehua voitaisiin kääntää myös metsiksi tms. villialueiksi joilla ehkäistäisiin lajikatoa ja luotaisiin hiilinieluja.

Keinolannoittaminen ja monokulttuuri on taas asia erikseen, ne pitäisi korvata permakulttuurilla. Ja jälleen luonto- & ilmasto kiittäisi.

Tässä vielä linkki itse tutkimukseen: https://www.pnas.org/content/113/15/4146?fbclid=IwAR2hTIcVz-DpH6lnGUMTLK... (olisiko Tiede-lehdeltä odotettavaa kirjoittaa viitattavat tutkimukset esiin?)

Anu Hame
4/48 | 

Tulee fiilis, että tässä oli tarkoitus kirjoittaa kasvisvoittoisemman ruokavalion puolesta, mutta kirjoittaja epäonnistui. Tekstin sävy ja sisältövalinnat saavat sen vaikuttamaan lihansyönnin puolustelulta. Esimerkkeinä valittu tutkimus ja sen tulosten valikoitu referointi sekä tekstin toiseksi viimeinen, tärkeä lause, jonka olisi voinut kirjoittaa vaihtoehtoisesti tähän tyyliin: Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään monipuolisesti kasvikunnan tuotteita ja lisäksi satunnaisemmin lihaa ja kalaa – eikä maitotuotteille löydy edes sijaa osana ihmisen kehityshistoriaa.

Vierailija
5/48 | 

Ketogeeninen ruokavalio voi olla epilepsiaa sairastaville ihmisille elämää muuttava kokemus. Se on myös erittäin tehokas hoitomuoto muissa neurologisissa häiriöissä, ja mielialaa vakauttava lääkitys on vähemmän tarpeen sen käytön aikana, sanovat asiantuntijat, kuten tohtori David Perlmutter Omahan yliopiston Nebraskan lääketieteellisestä keskuksesta (UNMC).
Hyvin laadittu ketoosisuunnitelma koostuu pääasiassa tai kokonaan rasvoista, mukaan lukien tyydyttymättömät öljyt, kuten oliiviöljy; kohtuulliset proteiinilähteet; vähähiilihydraattiset vihannekset, jotka sisältävät runsaasti kuitua, mikä sisältää lehtivihanneksia, kuten pinaattia, mutta ei muita asioita - esimerkiksi hedelmiä - ja mikä tärkeintä: MCT-ÖLJY!

https://www.etlehti.fi/blogit/haaveilija/ketogeeninen-ruokavalio-ja-laih...

boris thompson
14/48 | 

Well, I think a person should eat everything because excluding humans God has created everything in this world for humans if somebody is sick then it's another thing. And to see and check this that everything is working properly busy your self into some workout that will surely cover you and your diets. in the same way if your car is malfunctioning and you want someone to cover your problem then just type cheap towing near me on your mobile and every thing will be cover in an orderly manner.

https://rapidnyctowing.com/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi kasvistrendi joustaa. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Uusi kasvistrendi joustaa. Kuva: Getty Images

Äkkikäännös lihansyönnissä voi olla vaikeaa.

Väsäsin mummon makaronilaatikon tutulla reseptillä. Vain yhden ainesosan vaihdoin. Liha sai tehdä tilaa kasviproteiinille, härkäpavulle. Lopputulosta ei juuri erottanut entisestä. Maku oli maukas ja suorastaan lihaisa. Mummollekin olisi maistunut. Lihan vähentäminen ei välttämättä tarkoita herkuista luopumista.

Eläinproteiinin korvaamista välillä kasviksilla kutsutaan fleksaamiseksi. Se ei ole itse asiassa kovin uusi ilmiö.

Suomessa on fleksattu ennenkin, mutta pakkoraossa. Härkäpapu on ikiaikainen ruokakasvi varsinkin Etelä-Karjalassa. Pavuista tehtiin ruskeaa kastiketta aina silloin, kun lihakaappi kumisi tyhjyyttään. Aika usein kumisi.

Nyt kasviksia tuovat lautaselle toiset syyt. Eläinproteiinin korvaaminen kevyemmällä lisää terveyttä. Muutama vuosi sitten julkaistussa laajassa väestötutkimuksessa osoitettiin, että lihan vaihto kasviksiin vähensi merkittävästi sydäntauteja ja kuolleisuutta moniin sairauksiin.

Tärkein syy on ilmaston lämpenemisen uhka. Ruoan tuotanto on yksi maapalloa kuumentavien kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sen osuus kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä on jopa 20–30 prosenttia.

Nature-lehden mukaan päästöt saattavat kasvaa nykyisestä jopa 90 prosenttia, mikäli jatkamme entiseen malliin ja maapallon vaurastuva väestö omaksuu meidän ruokailutottumuksemme. Tutkijoiden mukaan se sysäisi maapallon kantokyvyn riskirajoille. Jotain tarttis tehdä.

Äkkikäännös voi olla vaikea. Kulutustottumukset muuttuvat äärettömän hitaasti. Emme joko usko tutkijoita tai kartamme vastuuta. Hoitakoot muut, minä laistan.

Lapsuudessa juurtuneet arkiset tavat ovat paljon vahvempi valintoja ohjaava voima kuin halu syödä terveellisesti tai pelastaa kotiplaneetta.

En usko, että syyttely ja yksilön vastuun korostaminen ilmastotalkoissa kantavat hedelmää.

Tappiomieliala ja ahdistus saavat harvoin yrittämään parastaan. Moni painaa sormet korviin. Pahimmassa tapauksessa ihmiset linnoittautuvat vastakkaisiin leireihin. Toinen vaihtaa pihvin härkikseen, toinen lisää lihankulutusta entisestään.

Iso muutos vaatii poliitikkojen ja yritysten ohjausta ja miljardien massoja. Ilmastoystävälliset valinnat pitää tehdä helpoiksi ja yksiselitteisiksi. Joustavaa kasvisten käytön lisäämistä voin suositella. Se ei paljoa vaadi.

Kommentit (4)

issacsamuel
1/4 | 

There you can without much of a stretch include your sentiment and your point to make your exposition immaculate. However, ,in the event that your given the subject, at that point bit hard for you ,Because there you need to think about the theme and as per that you need to compose the whole thesis writing service paper. So for that first you need to think about the subject appropriately and get some significant purposes of your theme with the goal that you can utilize that point temporarily composing your article. When you are prepared with the subject then you can go for the theory discourse.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat