Varmaa vastausta tuskin saadaan – ja se kuuluu tieteeseen.

Mitä järkeä on käyskennellä savannilla räikeän musta-valkoisessa kuosissa? Luulevatko tollot seeprat oikeasti, etteivät heinikon kätköissä vaanivat leijonat erota niitä maisemasta? Kirkuva raidoitus suorastaan pomppaa verkkokalvolle.

Seepran raitojen mysteeriä on ratkottu tiedepiireissä pitkään ja hartaasti. Outoa kuviointia pähkäili jo evoluutioteorian isä Charles Darwin, mutta ei hänkään keksinyt niille järkeenkäypää selitystä.

Arvauksia riittää. Vedenpitäviä todisteita jonkin teorian puolesta on kuitenkin vaikea hankkia. Isoja villieläimiä ei voi sulkea laboratorioon testejä varten. 

Yhden selityksen mukaan raidat ovat luonnon oma viivakoodi, jonka perusteella eläimet tunnistavat toisensa. Toinen teoria väittää kuvioiden viestivän seepraoriin tai tamman kelpoisuudesta. Vain kaikkein kirjavimpien ja värikkäimpien raitojen kantajat pääsevät jatkamaan sukua.

Erään mielenkiintoisen hypoteesin mukaan raitojen rajakohtaan syntyy viilentävä ilmavirtaus, joka suojaa seepraa kuumuudelta. Kaikkein yleisin on kuitenkin ollut teoria, jonka mukaan raitakuvio sekoittaa petojen pasmat. Saalistavan leijonan on vaikea erottaa yksittäinen kohde vilisevästä massasta.

Pari kuukautta sitten kuului kummia. Nyt loppui arvuuttelu, kirkuivat otsikot. Raitojen tarkoitus on suojella seepraa verta imeviltä hyönteisiltä, väitti kalifornialaistutkimus.

Katin viikset, vai pitäisikö sanoa seepran tuntohaivenet. Yhtä oikeaa selitystä ei ole eikä tule. Tiede tarjoaa vain suurempia ja pienempiä todennäköisyyksiä.

Ihmismieli rakastaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Se ei tähtää totuuden etsimiseen, vaan usein sille riittää, että löytyy jokin ratkaisu. Mitä simppelimpi, sitä parempi. Samat mekanismit jylläävät tieteentekijöiden päässä. Ei heidänkään ole helppo luopua lempi-ideoista tai kaiken kattavista teorioista.

Evolutiiviset selitykset tulkitaan herkästi väärin. Evoluutio ei noudata mitään suunnitelmaa eikä sillä ole päämäärää. Raitojen alkuperää kiinnostavampaa on se, miksi ne ovat yhä olemassa.

Raidat ovat voineet kehittyä aivan muuhun kuin mihin seepra niitä nyt tarvitsee. Käyttötarkoitus muuttuu. Seksikin keksittiin kaksi miljardia vuotta sitten lisääntymiseen, mutta siitä ei seuraa, että kaiken seksuaalisen käyttäytymisen pitäisi tähdätä lisääntymiseen.