Kirjoitukset avainsanalla totta toistaiseksi

Metsään ei voi sitoa rajattomasti hiiltä. Kuva: <span class="photographer">Vastavalo</span>
Metsään ei voi sitoa rajattomasti hiiltä. Kuva: Vastavalo

Mitä jos lopetettaisiin hakkuut? Se ei olisi välttämättä hyvä idea.

Hakata vai säästää? Suomalainen metsäkeskustelu pyörii pitkälti yhden kysymyksen ympärillä. Jotkut sanovat, että metsät pitää suojella ja säästää hiilinieluiksi, toiset, että niitä pitää hyödyntää. Yksimielisyys on yhtä kaukana kuin etelä pohjoisesta.

Pohjimmiltaan metsillä menee hyvin. Puuta kasvaa enemmän kuin sitä hakataan siitäkin huolimatta, että hakkuut ovat lisääntyneet. Vuoden kasvusta metsäteollisuus nipistää noin kolme neljännestä. Loppu jää kerryttämään hiilinielua.

Oma kysymyksensä on metsien monimuotoisuus. Sen heikkeneminen ei ole merkittävästi hidastunut. Uhanalaisilla lajeilla olisi enemmän toivoa, jos metsätalous huomioisi ne paremmin.

Puita on silti metsissämme entistä enemmän, ja vuosi vuodelta ne ovat paksumpia ja suurempia. Puusto karttuu, vaikka Suomen metsäpinta-ala on hieman pienentynyt. Metsää raivataan väylien ja rakennusten tieltä.

Teollisuuden hakkuut eivät metsää hävitä, päinvastoin. Kun sitä hyödyntää ja uudistaa, se kasvaa takaisin, jopa enemmän kuin ilman käyttöä.

Mikä estää hakkaamasta entiseen malliin tai jopa hieman nykyistä enemmän? Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Fossiiliset päästöt on ajettava alas ja hiilinielut mielellään ylös. Jos puuta hakataan liikaa, Suomen laskennalliset nettopäästöt kasvavat ja ilmastotavoitteet loitontuvat. Hankala rasti.

Mitä jos Suomi ilmastonmuutosta torjuakseen lopettaisi hakkuut tykkänään tai vähentäisi niitä olennaisesti? Kiittäisikö ilmasto, kasvaisiko globaali hiilinielu? En ole ihan varma.

Suomi ja Eurooppa eivät elä kuplassa. Pehmopaperin, kartongin ja muiden puunjalostustuotteiden kysyntä kasvaa kaikkien ennusteiden mukaan. Melko suurella todennäkoisyydellä hakkuut ja tehtaat siirtyisivät muualle ja hiilinielu jopa kutistuisi.

Tutkimusten mukaan metsää kaadettaisiin enemmän etenkin Etelä-Amerikassa, Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Aasiassa. Suomessa kaadettu metsä uudistetaan, useissa maissa ei lainkaan. Monimuotoisuuskin on tuntematon käsite. Häviäjiä olisivat hiilinielu, kotimainen vientiteollisuus, metsänomistajat ja ajan kuluessa koko yhteiskunta.

Sekin on hyvä muistaa, ettei metsä sido rajattomasti hiiltä. Monet metsäpalot johtuvat paljolti pystyyn kuolleista metsistä.

Moni uskoo, että hakkaamalla aiheutetaan Suomessa metsäkatoa, vaikka sitä ei ole oikeasti olemassakaan. Yhtä vähän kuin yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin asioihin. Ja niitähän meillä riittää. Sekä yksinkertaisia ratkaisuja että monimutkaisia asioita.

Kommentit (57)

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä8835
1/57 | 

Ainoa varma asia on että ilmastoon noilla(kaan) keinoilla ei ole yhtikäs mitään vaikutusta. Suomalaisiin taas aivan varmasti on.

"Monet metsäpalot johtuvat paljolti pystyyn kuolleista metsistä."

Sitä kutsutaan luontaiseksi uudistumiseksi. Noin metsät uudistuvat ellei puuainesta kärrätä metsästä pois.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Lobbatilob
2/57 | 

Tiede lehti nimenä viittaa ilmeisesti tieteelliseen tutkimukseen. Tämä kolumni oli kuin suoraan jonkun teollisuuslobbarin suusta ilman tieteellisiä perusteita. Kenen mukaan vain Suomessa yritettäisiin huomioida monimuotoisuutta? Tai uudistettaisiin metsät? Todella kulunutta Suomi on kaikessa paras -hypeä. Ja kirsikkana vielä tuo 'pystyyn kuolevat metsät'. Ei juma. Kuin suoraan 50-luvun metsäpropagandasta itsemurhakuusikoineen. Nostakaa tasoa.

Vierailija
3/57 | 

Näkökulma on aika vankan metsäteollinen tässä kirjoituksessa, eikä kirjoittaja tunnu näkevän metsää puilta. Toteamus "pohjimmiltaan metsillä menee hyvin" saa tämän ekologin pään pyörimään pystyakselinsa ympäri, etenkin kun sitä seuraavassa kappaleessa todetaan monimuotoisuuden heikkenemisen jatkuvan. Metsät ovat muutakin kuin kuutioissa mitattua puuta! Ne ovat lajiyhteisöjä, jotka oman toteamuksesikin mukaan ovat hätää kärsimässä. Ja ne kärsivät nimenomaan suomalaisen metsätalouden hydraulisen motokouran puristuksessa.

Ei Suomessa mikään vaikutusvaltainen taho ole vaatimassa hakkuiden lopettamista kokonaisuudessaan. Vähempiä hakkuita kyllä vaaditaan, kuin myös lajiyhteisöllisesti sekä maisemallisesti tuhoisien avohakkuiden lopettamista. Suojelualueita myös vaaditaan lisää, sillä nykyiset alueet eivät riitä suomalaisten metsien lajiyhteisöjen turvaamiseen.

Ymmärrän, että blogi- ja pääkirjoituksilla voidaan haluta hakea raflaavia näkökulmia, mutta tällainen epätieteellisyys Tiede-lehdeltä menee yli ymmärryksen. Älkää toimiko teollisuuslobbarina.

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä10648
4/57 | 

Kiitokset Ruukille hyvästä pääkirjoituksesta. En ole kaikesta samaa mieltä, mutta juttu loi uskoa järjen voittoon. Kirjoituksen kaltaisen tiedon esitys vaatii nykyisin rohkeutta, mistä parit ränkkykommentit antavat näytteen. Tieteen ja tiedekeskustelun ei pitäisi välttää vaikeita aiheita. Käy pian kuin Galileolle ja niinhän on käynyt metsäalalle vaikka se onkin edelleen osa Suomen talouden selkärankaa.

Tiede -lehti on ennenkin uskaltanut, mistä kiitos. Vuosia sitten lehdessä oli juttu suometsätieteen tutkijalta. Voi sitä huutoa.

Metsäasioissa järjettömyys on ollut voitolla jo liian kauan. Hyviä esimerkkejä seurauksista ovat nimimerkkien Lobbatilob (5/3 | klo 10:27 | 25.3.2021) ja vierailija. (6/3 | klo 16:58 | 25.3.2021) purkaukset, joiden alkuperä on jossain toisessa maailmassa. Heitillen kerronkin, että juttu ei ole metsäteollisuuden puffausta ja sillä on vankemmat tieteelliset perusteet kuin teitin harhoilla.

Suomessa on hyvä koulutustaso. Sitä se on myös metsäalan ihmisillä ja heitä riittää. Tosin pitkälle koulutetut toimittajat eivät heitä näytä kaipaavan vaan käyttävät "asiantuntijana" mieluummin esim. Greenpeacen metsävastaavaa. Kelpaa välillä myös joku höyrähtänyt metsäalankin ihminen, joita heitäkin on. Homma on pyllyllään koska nykyisin hakkuumiehetkin tietävät enemmän metsästä kuin harhainen idealisti, jonka pää pyörii harteilla.

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä10648
5/57 | 

Oli liian pitkä teksiti, että jatko on tässä.

Kirjasen alanimi jo vihjaa teoksen tavoitteen eli Luontotyyppien punainen kirja"  Kirjanen perustuu "asiantuntijoiden" tekemiin arvioihin. Arvioijat ovat tietenkin täysin vapaita ennakkoasenteista, jos heiltä itseltään kysytään. Kohteet on valittu tarkasti etukäteen kartoista ym. muista tiedoista (???).

Varsinaisissa arvioinneissa on sitten hylätty laajoja alueita esimerkiksi ojitetut suot ja muutama muukin käsitelty kohde, kun ne vissiin eivät luontoon kuulu, harhautuneen meikäläisen mielestä menee metsään raskaasti. Suomen metsäthän on käsitelty moneen kertaan jo kivikaudelta alkaen.

Hörpsistä. Tuli vähän pitkä sepustus, mutta helpotti. Toivottavasti joku höyryinen luontoilija saa raivohalvauksen. Nuo metsien tuhoamisväitteet ovat häirinneet vuosikymmeniä ja mukava, että saa purkaa joskus hiukan. Nuille metsätuhojen profeetoille ehdotan pientä testiä. Hyppääpi autoon ja ajaapi tieltä ulos. Veikkaan, että useimmissa tapauksissa auto pysähtyy puuhun - melkein välittömästi.

Tiedettä kunnioittava
7/57 | 

Tiede-lehden päätoimittajan valtiotieteilijä Jukka Ruukin pääkirjoitus  Metsän pirulliset ongelmat hämmästyttää.  Miten tieteellisyyteen nojaavan julkaisun edustaja voi pudotella niin epämääräisiä yleistyksiä?

Tähän tapaan:

"Kun sitä (metsää) hyödyntää ja käyttää, se kasvaa takaisin jopa enemmän kuin ilman käyttöä."  Tiede-lehdessäkin tämä satumainen usko, että vaikka koko ajan hakataan enemmän (mikä käy alta aikayksikön), metsät runsastuvat ja paksuuntuvat (mikä tapahtuu erittäin hitaasti) kuitenkin vielä nopeammin. -  On myös otettava se huomioon, että mittaustapa määrittelee tulosta. Esimerkiksi runkopaksuus riippuu siitä, mistä kohtaa paksuutta mitataan ja puiden määrä siitä, kuinka nuoret (ja kenties kohta pois harvennettavat) puut jo lasketaan puiksi.

Hän pohtii miten kävisi, jos Suomessa hakkuut lopetettaisiin kokonaan. "Tutkimusten mukaan metsää kaadettaisiin enemmän" muissa maanosissa. Suomen metsät kuitenkin kiistatta säilyisivät ja niistä tässä puhutaan. Ei kai Suomen metsiä siksi hakata, että se vähentäisi hakkuita muualla?

Entä miksi "on hyvä muistaa, ettei metsä sido rajattomasti hiiltä"?  Uusimmat tutkimukset nimenomaan osoittavat, että vanhojen metsien ja niiden maaperän  hiilensidontakyky on paljon luultua suurempi, eikä hiilen sidonta lopu, koska luonnonmetsissä on aina kaikenikäisiä puita.  Mutta hiilensidonta kyllä loppuu kuin sahanterään, kun metsä avohakataan. Satojen vuosien hiilitaseet kääntyvät muutamassa työvuorossa päälaelleen, kymmeniksi vuosiksi. Tai ehkä Ruukin lause tarkoittikin juuri tätä?

"Monet metsäpalot johtuvat paljolti pystyynkuolleista metsistä." Virvatulista puhutaan (suomailla), mutta "pystyyn kuolleet metsät" eivät itse sytytä itseään tuleen, sen tekee huolimaton ihminen. Se, että metsäpalot leviävät ennennäkemättömällä tavalla, johtuu ilmaston lämpenemisestä  eli metsien kuivumisesta sekä metsien yksi- tai harvalajisuudesta - ei siitä, että metsät vanhuuttaan muuttuisivat sytykkeiksi.

"Moni uskoo, että Suomessa aiheutetaan hakkaamalla metsäkatoa, vaikka sitä ei ole oikeasti olemassakaan." Tiede-lehden päätoimittaja sekoittaa luontokadon - mikä on totta - ja (talous)metsäkadon, vaikka kukaan todellakaan ei usko, että talousmetsien katoaminen Suomea uhkaisi.

Kirjoituksessa ei ole minkäänlaista viittausta elämän ekologisiin riippuvuussuhteisiin eikä huolta siitä, kauanko luonto kestää kovakouraista kohteluamme.

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä10648
8/57 | 

Varsin "tiedettä kunnioittava" teksti tuossa edellä.

Tieteen kanssa tekstillä on nirkoisesti tekemistä. Paljonkin voisi moittia, mutta ei nyt viitti. Kertoopa nyt kuitenkin näytteeksi, mihin perustuu väite luontokadosta. Onko siitä kunnioitettavaa tieteellistä näyttöä.

mikesss
10/57 | 

Tiede lehti nimenä viittaa ilmeisesti tieteelliseen tutkimukseen. Tämä kolumni oli kuin suoraan jonkun teollisuuslobbarin suusta ilman tieteellisiä perusteita. Kenen mukaan vain Suomessa yritettäisiin huomioida monimuotoisuutta? Tai uudistettaisiin metsät? Todella kulunutta Suomi on kaikessa paras -hypeä. Ja kirsikkana vielä tuo 'pystyyn kuolevat metsät'. Ei juma  https://totobwin.com

rooney
11/57 | 

ilmeisesti tieteelliseen tutkimukseen. Tämä kolumni oli kuin suoraan jonkun teollisuuslobbarin suusta ilman tieteellisiä perusteita. Kenen mukaan vain Suomessa yritettäisiin huomioida monimuotoisuutta? Tai uudistettaisiin metsät? Todella kulunutta Suomi on kaikessa paras   https://totonoriter.com

jamesss
12/57 | 

Tämä kolumni oli kuin suoraan jonkun teollisuuslobbarin suusta ilman tieteellisiä perusteita. Kenen mukaan vain Suomessa yritettäisiin huomioida monimuotoisuutta? Tai uudistettaisiin metsät? Todella kulunutta Suomi on kaikessa paras -hypeä. Ja kirsikkana vielä tuo  https://powerballvip.com

tonysss
17/57 | 

It was held three times in 2012 and 2014, starting with one in 2010. There have been attempts to go outside and hold the event before, but it has also been delayed somewhat because it has advantages that can be gained if it is held internally.   https://www.totositezero.com

Frank
37/57 | 

Would the decline of the Newspaper industry have anything to do with our strength in sustainable forestry? I liked the point of harvesting does not harm necessarily as the grow back has advantages. 

Kasperi_K
42/57 | 

Tekstissä on tyypillinen ongelma, jossa "metsä" nähdään vain hiililaskuharjoituksena, eikä ekosysteeminä. Ja siksi se menee metsään. Tai siis puupeltoon.

Ventura Tree Services
43/57 | 

Fantastic blog entry!  Its hard to find any balance in reporting about the forest.  As you correctly point out, "leaving it alone" is not always the best course.  We have seen that first hand here in California, USA where forest and brush area were not "disturbed" for environmental reasons.  The result were massive wildfires here.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tšernobylin onnettomuudesta jäi säteilypelko.
Tšernobylin onnettomuudesta jäi säteilypelko.

Pieni mutta äänekäs joukko levittää outoja väitteitä 5g-tekniikasta.

Lukija pirautti toimitukseen. Hän oli syvästi huolissaan. Ahdistunutkin.

Miksi Tiede-lehti ei kirjoita lainkaan matkapuhelinten ja 5g-verkkojen terveyshaitoista? Uusi langaton verkkotekniikka ja kännyköiden tehokäyttö kasvattavat rajusti väestön säteilyannosta. Syövät ja monet muut sairaudet lisääntyvät. Eikö suomalaisten terveys kiinnosta?

Soittajan huoli oli herännyt paikallislehden mielipidekirjoituksesta. Siinä mainostettiin kansalaisaloitetta 5g-teknologian kieltämiseksi lailla sen terveyttä uhkaavan sähkömagneettisen säteilyn takia. Kirjoituksen oli laatinut suomalainen lääkäri.

Koetin kohteliain sanankääntein kertoa soittajalle, että häntä on tällä kertaa viilattu linssiin.

Verkkojen ja kännyköiden sähkömagneettisen säteilyn terveyshaitoista ei ole pitäviä todisteita, päinvastoin. Auringon ultraviolettisäteilykin on vaarallisempaa.

Säteily on altis humpuukille. Se alkoi pelottaa suomalaisia runsas kolmekymmentä vuotta sitten, kun Tšernobylin ydinvoimalan räjähdys ja tulipalo levittivät tuulten mukana Suomeen cesiumia ja muita radioaktiivisia aineita. Väki panikoi. Hätäisimmät harkitsivat jopa maasta muuttoa säteilypiikin takia.

Huoli on ollut ylimitoitettu. Laskeuma ei ole tiettävästi aiheuttanut Suomessa vakavia sairauksia, esimerkiksi syöpiä.

Silti kaikenlaisen säteilyn pelko elää yhä, ja sitä on helppo hyödyntää.

Sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä sadoissa tieteellisissä kokeissa. Niiden viesti on selkeä. Terveysriskejä ei ole tai ne ovat hyvin pieniä.

Pieni mutta äänekäs joukko haraa tieteellistä totuutta vastaan ja levittää outoja väitteitä verkkojen vaaroista.

Tiedekin kelpaa aktivistien keppihevoseksi. Resepti on tuttu. Siteerataan valikoivasti tutkimuksia, jotta terveysriskit saataisiin näyttämään todellisilta. Vaietaan päinvastaisista tuloksista. Vedotaan asiantuntijoihin, jotka eivät todellisuudessa ole asiantuntijoita. Rustataan mielipidekirjoituksia, jotka näyttävät päällisin puolin vakavasti otettavilta. Tiede-lehden lukijan huolestuttaneen kirjoituksen takaa löytyi tunnettu vaihtoehtolääkäri.

Miksi säteilyhuuhaasta kannattaa kirjoittaa?

Siksi, että se on kuin tauti, joka leviää verkkoviruksen lailla, ellei tarjolla ole riittävästi vastalääkettä.

Kommentit (6)

maiju61
1/6 | 

Suomessa ei taia olla mitään muuta ihmisryhmää, jota voi jopa toimittajat kohdella näin avoimen halveksuvasti. Sähköherkistyneitä on yli 100 00...joten ihan pienestä joukosta ei ole kyse. Ja suurin herkistyneiden ongelma on langattomat verkot ja kännykkäsäteily. Saa nähdä kaunako tämä näin avoin halveksunta voi jatkua Suomessa. Muualla maailmassa asiasta sentään voidaan julkisesti kesksutella avoimesti ja KUNNIOITTAVASTI.  Asioista voi olla eri mieltä mutta henkilökohtaisuuksien esim. sairastumiseen liittyen ei saisi mennä. Siitä sanoo jo yhdenvertaisuuslaki jotain.

Skeptistinen sähköyliherkille ...
2/6 | 

Yhdenkään yksi sähköyliherkkä ei ole suostunut sokkokokeeseen, jossa tutkittavan tulee kertoa koska huoneessa on sähkökenttä päällä. ja koska ei. Ei tietenkään kun ei voi sitä tuntea.

Yhden yhtään oikeaa tutkimusta ei edes ole että on olemassa sairaus nimeltään sähköyliherkkyys.

Vai sormuksella löytyy säteilyä. Heh. Taas yksi humpuukin esittäjä.

Mm skeptis ry tarjoaa tällaiselle säteilynmittaajalle huikena palkkion jos siinä oikeasti onnistuu.

Moni on yrittänyt, yksikään ei ole onnistunut.

Ikävä totuuts
3/6 | 

"Tiedekin kelpaa aktivistien keppihevoseksi. Resepti on tuttu. Siteerataan valikoivasti tutkimuksia", eli täysin tuttu juttu :IPCC kokoaa vain valitut tukimukset yhteen tietyn agendan mukaan.  Totuutta on vaikea löytää mistään, kun jokaisella on  oma agenda sekä sidosryhmät.

Vierailija
4/6 | 

Thdzcdasank you so much for this. I was into this  https://luckypatcher.pro/  issue and tired to tinker around to check if its possible but couldnt get it done. Now that i have seen the way you did it, thanks guys
with
regards

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat