Kirjoitukset avainsanalla pandemia

Koko maailma tarvitsee rajat ylittävää yhteistyötä. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Koko maailma tarvitsee rajat ylittävää yhteistyötä. Kuva: Getty Images

Auttamishalu ja myötätunto ratkaisevat, kuinka selviämme vaikeista ajoista.

Suomessa eletään poikkeusaikaa. Tätä kirjoitet

taessa korona viruksen aiheuttama pandemia on ovella. Tai oikeastaan se on astunut kynnykselle, mutta ei ole vielä pistänyt maassa hyrskyn myrskyn. Kukaan ei osaa ennakoida, milloin kriisi päättyy.

Poikkeuksellinen tilanne on nostanut pintaan uuden ilmiön. Hätä on herättänyt halun auttaa lähimmäisiä. Vapaaehtoisia on ilmoittautunut avustamaan vanhuksia ja riskiryhmiä arkiasioinnissa. On perustettu Facebook-ryhmiä ja puhelinpalveluita, joilla välttää eristäytymisen aiheuttama yksinäisyys ja tylsistyminen. On käynnistetty virtuaalisia lukupiirejä, nyt kun kirjastot ovat kiinni.

On otettu fyysistä etäisyyttä, mutta lisätty henkistä läheisyyttä kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö Ylen A-talk-ohjelmassa toivoi. Nyt jos koskaan tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä eikä itsekkäitä välistävetoja.

En ole suuresti yllättänyt ihmisten reaktioista. Auttamishalu ja myötätunto ovat ihmisyyden ydintä. Ne voivat ratkaista, miten maailma selviää kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin.

Biologi ja taloustieteilijä Matt Ridleyn mukaan ihmisyyteen kuuluu itsekkyyden rinnalla luontainen valmius yhteistyöhön ja auttamiseen. Meillä on lähes voittamaton halu vastata hyvään hyvällä, palvelukseen palveluksella. Se on yksi lajimme menestyksen peruspilareita, Ridley selittää kirjassaan Jalouden alkuperä – epäitsek

kyyden ja yhteistyön biologiaa (Art House 1999).

Eläinmaailmassa esiintyy yleisesti vastavuoroista epäitsekkyyttä, joka on kirjoitettu lajien perimään. Kannattaa auttaa muitakin kuin sukulaisiaan, jos voi odottaa saavansa myöhemmin vastapalveluksen. Yhteistyön omaksuneet lajit kuuluvat eläinmaailman menestyjiin. Ainakin jos mittarina pidetään sitä, kuinka hyvin ne ovat onnistuneet lisääntymään ja täyttämään maan.

Ihmislajin auttamishaluun vaikuttaa ratkaisevalla tavalla yksi asia. Mitä syvempi on luottamus kanssaihmisiin, sitä auliimmin ja laajemmin apua annetaan. Luottamus tuntemattomia kohtaan kukoistaa siellä, missä luotetaan julkisiin instituutioihin.

Tässä on Suomen vahvuus. Olemme luottamusyhteiskunta isolla ällällä. Isot kansainväliset kyselytutkimukset, kuten World Values Survey ja European Social Survey, mittaavat säännöllisesti ihmisten luottoa toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin. Pohjoismaalaiset ovat päätyneet toistuvasti kärkeen.

Monissa maissa on kuljettu jo kauan aivan toiseen suuntaan. Yhdysvalloissa poliittiset mielipiteet ovat eriytyneet voimakkaasti. Luottamus muihin ihmisiin ja valtioon on hatara. Se ei lupaa hyvää kansakunnan tulevaisuudelle.

Kommentit (3)

Timo Lampinen
Liittynyt14.1.2014
Viestejä3
1/3 | 

Hyvä kirjoitus. Yllytän etsimään ja esittelemään sellaisten mahdollisten tutkioiden töitä, jotka ovat analysoineet lähiyhteistyön isoa muutosta ja sen käytännöllistä/kokeellista, palkatonta ja muutoksille mahdollisuuden antavaa kehittämistä nykyaikaan sopivalla tavalla.  Voisi olla lisätehot huikeita, sillä olen huomannut tuon ilmiön kehittäessäni ansiotyössä työhön liittyviä työnjakoja joustavammaksi ja toiminnan tarpeita paremmn vastaaviksi. 

Ollut huikeaa havaita, miten samalla kertaa paranee porukan viihtyminen, kulut vähenevät huimasti ja laatu paranee.  Ja oli vielä yleensä mahdollista sijoittaa ylijääneet entistä parempiin hommin samassa firmassa, kun oltiin ajoissa liikkeellä. Kansalaisyhteiskunnassa kun muutettaisiiin työnjakoja fiksusti, niin voisi tulla huimia säästöjä sekä kotitalouksille että julkiselle sekorille. Lisäksi mitä moninaisimpa muita hyötyjä monilla eri elämän alueilla. 

Eikä tarvi suinkaan merkitä mitään väkinäistä yhteisasumista , sillä yhteistyötä voi tehdä todella monella eri tavalla jos vain ymmärretään ottaa se kehittämisen kohteeksi.

Timo Lampinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat