Kirjoitukset avainsanalla koronavirus

Huananin eläintoria pidetään pandemian lähtöruutuna. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Huananin eläintoria pidetään pandemian lähtöruutuna. Kuva: Getty Images

Tiedemaailma varoitti eläintorien aikapommista jo kauan sitten.

Viime vuosi muistutti, kuinka helposti ihmisen turvallisuudentunne horjuu, kun maailma ympärillä mullistuu. Kun taivaalta satelee uusia viruksia ja muita oman ymmärryksen ulottumattomissa olevia ikävyyksiä, voi arjen ja elämän hallinta kadota.

Onneksi on toivoa. Tätä kirjoittaessa maailmalla on aloitettu joukkorokotukset uutta koronavirusta vastaan. Nyt pistoksia jaetaan jo Suomessakin. Se on hyvä alku pandemian selättämiselle. Taudin juuriminen voi kuitenkin viedä pitkään.

Samalla kun koronaa kellistetään, pitäisi pystyä varmistamaan, ettei seuraava pääse yllättämään.

Virusten evoluutio on sattumanvaraista. Se ei kulje määrätietoisesti kohti tarttuvampia ja tappavampia tauteja. Ihmisillä on valitettava taipumus auttaa sattumaa. Raivaamme tietä viruksille omaa hölmöyttämme.

Yksi pöhköys on Kiinassa rehottava villieläinkauppa, joka lisää ihmisten ja eläinten kontakteja ja samalla tautien leviämistä. Uuden koronaviruksen arvellaan hypänneen lepakosta jonkin nisäkkään kautta ihmiseen Wuhanissa Huananin ruokatorilla, jolla kaupusteltiin villieläimiä.

Lepakoilla on rooli ekosysteemissä, mutta juuri Kiinan eläimiä ja ihmisiä kuhisevilla niin sanotuilla märkätoreilla niiden virukset pääsevät helposti siirtymään nisäkkäisiin ja ihmisravinnoksi.

Märkätoreilla kaupitellaan tuoretta eli ”märkää” mutta helposti pilaantuvaa ruokaa, kuten lihaa ja mereneläviä. Torit ovat sananmukaisestikin märkiä: jää sulaa myyntitiskeiltä, tuotteita huuhdellaan vähän väliä vedellä, ja teurasjätteistä valuu nesteitä ja eritteitä lattioille. Hygienia on sanalla sanoen surkeaa. Paikka on paratiisi viruksille.

Tiedemaailma varoitti eläintorien aikapommista jo vuoden 2003 alussa, kun koronan sukulaisvirus sars loikkasi ihmiseen. Varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Eikä hyvältä näytä nytkään. Eläinten tarhaus ja myynti Kiinassa jatkuu.

Suomen Akatemian ulkomainen akateemikko ja luonnonmaantieteilijä Jared Diamond varoittaa toisesta tartuntareitistä. Villieläimiä käytetään paljon kiinalaisessa lääkinnässä. Eläimiä kasvatetaan ja syödään, koska niiden uskotaan hoitavan ja suojaavan taudeilta, vaikkapa koronavirukselta.

Kiinan valtion asenne on osa ongelmaa. Propagandakoneisto ruokkii huhuja, joiden mukaan uusi koronavirus on tuontitavaraa. Se tuli Wuhaniin ulkomaalaisten matkassa.

Kansainvälisen yhteisön pitää patistaa Kiinaa siivoamaan villit eläintorinsa ja lopettamaan leväperäinen eläinkauppa. Muuten painajainen voi toistua.

Kommentit (7)

Vierailija
2/7 | 

Erittäin hyvä kirjoitus. Harmi vain ettei mitkään maat tee mitään paineistakseen Kiinaa tässä. Eli uusia viruksia tulee ja voi vain rukoilla ettei ne ole tappavampia sillä täällä ei ehditä kyllä ajoissa reagoimaan mihinkään.

Vierailija
3/7 | 

Kaikkien muitten valtioitten pitäisi määrätä rutiiniluontoisesti karanteeni jokaiselle, joka tulee Kiinasta.

Käyttäjä26253
Liittynyt3.4.2021
Viestejä8
7/7 | 

having some questions?

why they're doing these types of foolish work?

we know in china more population more advanced technologies but in virus part they're always first.

how much will you do all this work, now improve it?

When I count my blessings, I count you twice

For new songs & lyrics lovers,  lyrics & also their meaning in English on site

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvomaskeihin otettiin tuntumaa jo vuosisatoja sitten. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Kasvomaskeihin otettiin tuntumaa jo vuosisatoja sitten. Kuva: Getty Images

Koronavirusta kampitetaan nyt ikiaikaisilla keinoilla.

Olen jo sen verran setä, että muistin sopukoihin on painunut vuosien varrella monta vanhaa sananlaskua. Niissä kiteytyvät pienemmät ja suuremmat kansanviisaudet. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas. Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

Lohkaisujen idea on opettaa. Joskus tavoite toteutuu, usein ei.

Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia tuntuu kuitenkin juuri nyt kovin ajankohtaiselta. Maailmaa kiertävää koronavirusta suitsitaan keinoilla, joista monet ovat ikiaikaisia.

Käsihygienia on yksi tehokkaimmista tavoista välttää koronatartunta ja olla levittämättä sitä kanssaihmisiin. Siksi käsienpesuun kannustetaan kaikkialla.

Käsihygienian historia alkaa 1840-luvun Itävallasta wieniläisen sairaalan synnyttäneiden osastolta. Joka vuosi useat sadat tuoreet äidit menehtyivät lapsivuodekuumeeseen. Tarttuvaa tautia epäiltiin. Lääkäri Ingaz Semmelweiss tajusi, että lääkärien likaiset kädet levittivät kuolemaa. Oivallus kannusti käsienpesuun. Kuolleisuus romahti.

Kasvomaskien käyttöön otettiin tuntumaa jo 1600-luvulla. Ruttolääkärien varustukseen kuului yrteillä täytetty nokkamaski, jonka hyödystä voi olla montaa mieltä. Vasta myöhemmin ymmärrettiin, että taudinaiheuttajat leviävät ilmateitse ja pisaroista. Historiankirjoista tuttu mustanpuhuva kuva piikkinokkaisesta ruttolääkäristä voi yhä vaikuttaa alitajuntaisesti ajatuksiimme nykymaskeista.

Koronaa vastaan kehitetään rokotetta. Sekin on ikiaikainen konsti. Rokonistutus tunnettiin Intiassa jo yli 2 000 vuotta sitten. Eurooppaan menetelmä levisi 1700-luvulla, kun englantilainen Edward Jenner havaitsi, että lehmärokkotartunta antaa suojan isorokkoa vastaan.

Vaikka koronavirusta vastaan ei saataisi rokotetta vielä aikoihin, apu voi tulla toisen vanhan keinon muodossa. Taudista jo toipuneiden ihmisten elimistössä syntyvillä vasta-aineilla voidaan kenties sekä estää että parantaa covid-19-tautia. Menetelmä, seerumihoito on peräisin vuodelta 1891. Sen keksijä Emil von Behring palkittiin nobelilla 1901.

Yhdysvaltalaiset asiantuntijat arvioivat arvostetussa Science-lehdessä, että vasta-aineet saattavat ehtiä hätiin jo ennen rokotetta. Palaisimme tavallaan aikoihin, jolloin tauteja hoidettiin seerumilla. Aikoihin, jolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tunnettiin vielä nimellä Valtion seerumilaitos.

Vakavasti puhuen: vanhojen keinojen lisäksi tarvitaan pussillinen uusia.

Kommentit (7)

Online Nursing case study writers
6/7 | 

Our main aim in nursing case study is to make nursing students feel relieved of their assignments. We ensure we give the best of writing services to our students by engaging a team of skilled writers who work to produce original work. We are genuine and reliable and we work to give our very best ensuring top notch grades to our students. 

https://www.nursingcasestudy.org/proofreading/

Koko maailma tarvitsee rajat ylittävää yhteistyötä. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Koko maailma tarvitsee rajat ylittävää yhteistyötä. Kuva: Getty Images

Auttamishalu ja myötätunto ratkaisevat, kuinka selviämme vaikeista ajoista.

Suomessa eletään poikkeusaikaa. Tätä kirjoitet

taessa korona viruksen aiheuttama pandemia on ovella. Tai oikeastaan se on astunut kynnykselle, mutta ei ole vielä pistänyt maassa hyrskyn myrskyn. Kukaan ei osaa ennakoida, milloin kriisi päättyy.

Poikkeuksellinen tilanne on nostanut pintaan uuden ilmiön. Hätä on herättänyt halun auttaa lähimmäisiä. Vapaaehtoisia on ilmoittautunut avustamaan vanhuksia ja riskiryhmiä arkiasioinnissa. On perustettu Facebook-ryhmiä ja puhelinpalveluita, joilla välttää eristäytymisen aiheuttama yksinäisyys ja tylsistyminen. On käynnistetty virtuaalisia lukupiirejä, nyt kun kirjastot ovat kiinni.

On otettu fyysistä etäisyyttä, mutta lisätty henkistä läheisyyttä kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö Ylen A-talk-ohjelmassa toivoi. Nyt jos koskaan tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä eikä itsekkäitä välistävetoja.

En ole suuresti yllättänyt ihmisten reaktioista. Auttamishalu ja myötätunto ovat ihmisyyden ydintä. Ne voivat ratkaista, miten maailma selviää kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin.

Biologi ja taloustieteilijä Matt Ridleyn mukaan ihmisyyteen kuuluu itsekkyyden rinnalla luontainen valmius yhteistyöhön ja auttamiseen. Meillä on lähes voittamaton halu vastata hyvään hyvällä, palvelukseen palveluksella. Se on yksi lajimme menestyksen peruspilareita, Ridley selittää kirjassaan Jalouden alkuperä – epäitsek

kyyden ja yhteistyön biologiaa (Art House 1999).

Eläinmaailmassa esiintyy yleisesti vastavuoroista epäitsekkyyttä, joka on kirjoitettu lajien perimään. Kannattaa auttaa muitakin kuin sukulaisiaan, jos voi odottaa saavansa myöhemmin vastapalveluksen. Yhteistyön omaksuneet lajit kuuluvat eläinmaailman menestyjiin. Ainakin jos mittarina pidetään sitä, kuinka hyvin ne ovat onnistuneet lisääntymään ja täyttämään maan.

Ihmislajin auttamishaluun vaikuttaa ratkaisevalla tavalla yksi asia. Mitä syvempi on luottamus kanssaihmisiin, sitä auliimmin ja laajemmin apua annetaan. Luottamus tuntemattomia kohtaan kukoistaa siellä, missä luotetaan julkisiin instituutioihin.

Tässä on Suomen vahvuus. Olemme luottamusyhteiskunta isolla ällällä. Isot kansainväliset kyselytutkimukset, kuten World Values Survey ja European Social Survey, mittaavat säännöllisesti ihmisten luottoa toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin. Pohjoismaalaiset ovat päätyneet toistuvasti kärkeen.

Monissa maissa on kuljettu jo kauan aivan toiseen suuntaan. Yhdysvalloissa poliittiset mielipiteet ovat eriytyneet voimakkaasti. Luottamus muihin ihmisiin ja valtioon on hatara. Se ei lupaa hyvää kansakunnan tulevaisuudelle.

Kommentit (3)

Timo Lampinen
Liittynyt14.1.2014
Viestejä3
1/3 | 

Hyvä kirjoitus. Yllytän etsimään ja esittelemään sellaisten mahdollisten tutkioiden töitä, jotka ovat analysoineet lähiyhteistyön isoa muutosta ja sen käytännöllistä/kokeellista, palkatonta ja muutoksille mahdollisuuden antavaa kehittämistä nykyaikaan sopivalla tavalla.  Voisi olla lisätehot huikeita, sillä olen huomannut tuon ilmiön kehittäessäni ansiotyössä työhön liittyviä työnjakoja joustavammaksi ja toiminnan tarpeita paremmn vastaaviksi. 

Ollut huikeaa havaita, miten samalla kertaa paranee porukan viihtyminen, kulut vähenevät huimasti ja laatu paranee.  Ja oli vielä yleensä mahdollista sijoittaa ylijääneet entistä parempiin hommin samassa firmassa, kun oltiin ajoissa liikkeellä. Kansalaisyhteiskunnassa kun muutettaisiiin työnjakoja fiksusti, niin voisi tulla huimia säästöjä sekä kotitalouksille että julkiselle sekorille. Lisäksi mitä moninaisimpa muita hyötyjä monilla eri elämän alueilla. 

Eikä tarvi suinkaan merkitä mitään väkinäistä yhteisasumista , sillä yhteistyötä voi tehdä todella monella eri tavalla jos vain ymmärretään ottaa se kehittämisen kohteeksi.

Timo Lampinen

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat