Kirjoitukset avainsanalla yksilö

Oman etusi vuoksi, ole epäitsekäs.
Oman etusi vuoksi, ole epäitsekäs.

Individualismi kukoistaa, mutta sillä ei ratkota ajan suuria kysymyksiä.

Minä vai moni? Oma napa vai yhteinen hyvä? Suomessa valinta on usein edellinen.

Hollantilaisen sosiaalipsykologin Geert Hofsteden mukaan Suomi on yksi Euroopan amerikkalaisempia maita. Täällä jokaisen velvollisuus on huolehtia vain itsestä ja lähipiiristä. Muista ei ole niin väliä.

Edesmennyt Hofstede tunnetaan kansakuntien arvomaailmaa kuvaavista mittareista. Niissä Suomi asettuu tukevasti individualistien joukkoon. Siinä missä kreikkalainen korostaa kollektiivia, suomalainen vannoo yksilön nimiin.

Aiemmin Suomessa yksilön haluille ja oikeuksille ei asetettu samanlaista painoa kuin nykyään. Tasapäisyys oli valttia. Kansakunnan vaurastuessa yksilöllisyys nosti päätään.

Individualismin nousu on tuonut paljon taloudellista ja henkistä hyvää. Jokaisella on nyt ainakin periaatteessa mahdollisuus toteuttaa omia unelmiaan ja elää omien arvojensa mukaisesti. Elämäntapojen kirjo kukoistaa.

Asialla on myös kääntöpuoli. Yksilöllisyys kääntyy itsekkyydeksi, jos oman edun ja onnellisuuden maksimointi jyrää yhteisen hyvän. Itsekäs viis veisaa siitä, mitä teoista seuraa muille ihmiselle, yhteiskunnalle tai ympäröivälle luonnolle.

Takalistotuntuma eli intuitioni sanoo, että individualismin pimeä puoli on voimistumaan päin. Eikä se suuresti ihmetytä. Jos kaiken aikaa saa kuulla olevansa vastuussa omasta onnestaan, alkaa myös elää sen mukaan. Mieli lukkiutuu oman navan ympärille.

Aikamme sankariksi pääsee, jos osaa olla riittävän ahne tai opportunisti. Juhlimme menestyjiä, jotka ovat netonneet miljoonia tai onnistuneet jollain muulla lailla olemaan oman onnensa seppiä. Vahvuus ja viat ovat yksilössä.

Yhteishyvän ja yhteisöllisyyden tilalle ovat tulleet vahvat yksilön oikeudet, jotka näyttävät yhä useammin olevan ristiriidassa yhteisen hyvän kanssa, huomautti professori Eija Kalso hiljan Suomen Lääkärilehdessä. Tällä hän viittaa koronarokotteesta kieltäytymiseen. Kalson mukaan kieltäytyjä toimii itsekkäästi, moraalittomasti eikä välitä muiden kärsimyksestä tai mahdollisesta kuolemasta.

Maailma ei ole ihan vielä valmis. Ratkottavana on monia polttavia kysymyksiä.

Yhteiskuntakuntatieteilijä Pekka Kuusi tarjoaa lähes neljäkymmentä vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Tämä ihmisen maailma individualismin ja vapauksien rinnalle kollektiivista vastuuta. Yhdellä sanalla sanottuna: lajikumppanuutta.

Tämä aika kaipaa kipeästi omista tarpeista tinkimistä yhteisen edun hyväksi. Lajikumppanuus voi pelastaa niin ihmisen kuin luonnonkin.

Kommentit (6)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat