Kirjoitukset avainsanalla lääketiede

Syöpä ylittää helposti julkisuuden kynnyksen. Kuva: <span class="photographer">SPL/MVPhotos</span>
Syöpä ylittää helposti julkisuuden kynnyksen. Kuva: SPL/MVPhotos

Syövästä ei päästä, vaikka mitä mullistavaa keksittäisiin.

Törmään niihin harva se viikko. Useimmiten iltapäivälehden lööpissä.

Huikea läpimurto syöpätutkimuksessa. Syövän salaisuus ratkeaa. Yksi lääke hoitaa kaikki syövät. Sota syöpää vastaan: tutkijat nujertavat yhteisvoimin kasvaimia.

Lööppitekstit tuovat elävästi mieleen tutun lapsuuden sadun Poika ja susi. Siinä poika jää laitumelle vahtimaan lampaita . Paimenessa aika käy pitkäksi.

Säpinää elämäänsä kaipaava poika alkaa huutaa apua: ”Susi hyökkää!” Kyläläiset kiiruhtivat hätiin, ja poika saa nuhteet turhasta hälytyksestä. Kun poika kolmannen kerran kiljuu susia, kukaan ei enää lotkauta korvaansa. Nyt on tosi kyseessä. Susi syö pojan.

Media toimii kuin sadun paimenpoika. Se huutelee huomionkipeyttään, kunnes kukaan ei enää jaksa kuunnella. Syöpälööpit ovat jo aikaa sitten kärsineet silmissäni hyperinflaation.

Media rakastaa juttutyyppiä, jota voi kutsua läpimurtouutiseksi. Ne ovat usein hutilaukauksia. Todellisuudessa tiede etenee pienin askelin. Tärkeätkin uudet havainnot putkahtavat esiin vähitellen, pikkuruisina palasina ja lisätietona.

Äärimmäisen harvoin jokin tieteellinen löytö on vallankumouksellinen – tai ainakin sitä on havaintohetkellä vaikea tunnistaa merkitykselliseksi, huomauttaa professori Risto Johansson tiedetoimittaja Satu Lipposen kokoamassa kirjassa Syöpä & Media & Julkisuus.

Syöpätutkimuksessa tulokset eivät näy saman tien, mutta voivat osoittautua myöhemmin mullistaviksi. Siksi suurimmat läpimurrot tapahtuvat pikku hiljaa, median huomaamatta.

Toissavuotinen lääketieteen nobel jaettiin 1990-luvulla tehdystä perustutkimuksesta. Se paljasti uusia piirteitä elimistön puolustussoluista. Havaintoja hyödynnetään nyt uusissa immunologisissa hoidoissa, joissa ihmisen omat solut usutetaan syövän kimppuun.

Suurin läpimurto on ollut inhimillinen. Syöpä ei ole enää välitön kuolemantuomio. Osaamme hoitaa sitä yhä paremmin. Kuolemat ovat puolittuneet vuodesta 1950. Yhä useampi sairastunut julistetaan terveeksi.

Silti syövästä ei päästä, vaikka mitä läpimurtoja tehtäisiin. Se yleistyy, kun väestö vanhenee. Syöpä on hinta pitkästä iästä. Joka kolmas meistä sairastuu siihen jossain elämänsä vaiheessa.

Minun kaltaistani keski-ikäistä miestä odottaa varmuudella ainakin eturauhassyöpä, jos elän riittävän pitkään. Et kuitenkaan välttämättä ehdi kuolla siihen, valisti tuttu patologi. Lohdullista, vai mitä?

Kommentit (5)

111
Liittynyt11.1.2019
Viestejä3318
1/5 | 

Ultrasound can selectively kill cancer cells

https://phys.org/news/2020-02-ultrasound-cancer-cells.html

"I thought it was intriguing and that, if it worked, could be a revolutionary way of treating cancer"

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Käyttäjä21997
Liittynyt16.3.2020
Viestejä5
2/5 | 

Meilahden keuhkoklinikalla lääkärinä työskentelevä Jere Reijula kertoo (HS 25.3.): “Se, ettei tautiin ole täsmällistä hoitoa, aiheuttaa ahdistusta myös lääkärikunnassa.”

Uutisten mukaan Koreassa, Kiinassa, Iranissa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa on annettu sairaaloiden teho-osastoilla hyvin hoitotuloksin c-vitamiinin mega-annoshoitoja koronaviruspotilaille. Miten toimitaan Suomessa?

New York Posti-lehti uutisoi 24.3.2020 kahden Long Islannin sairaalan teho-osaston koronaviruspotilaille annetuista C- vitamiinin mega-annoshoidoista ja haastatteli keuhkosairauksien erikoislääkäriä, Dr. Andrew G. Weberiä:

"Dr. Andrew G. Weber, a pulmonologist and critical-care specialist affiliated with two Northwell Health facilities on Long Island, said his intensive-care patients with the coronavirus immediately receive 1,500 milligrams of intravenous vitamin C.

"Identical amounts of the powerful antioxidant are then readministered three or four times a day,
“The patients who received vitamin C did significantly better than those who did not get vitamin C,” he said.
“It helps a tremendous amount, but it is not highlighted because it’s not a sexy drug.”

Shanghain aluehallinnon terveysviranomaiset myönsivät 21.2.2020, siis kuusi viikkoa sitten, kolmelle sairaalalle koronaviruspotilaiden C-vitamiinin mega-annosten hoitovasteen tutkimuksiin tutkimusluvat ja antoivat C-vitamiinin mega-annoksia koskevan hoitosuosituksen.

Nämä kolme kiinalaista koronaviruksen c-vitamiinin mega-annoshoitoja koskevaa potilastutkimusta saadaan päätökseen huhtikuussa ja niiden tulokset julkaistaan.

Martti Pelho
suuhygienisti
Terveydenhuollon preventiikan erityispätevyys
Saundersfoot
Cymru (Wales)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Superbakteereja vastaan tarvitaan uusia antibiootteja. Kuva: <span class="photographer">iStock</span>
Superbakteereja vastaan tarvitaan uusia antibiootteja. Kuva: iStock

Superbakteerit tappavat 10 miljoonaa ihmistä vuonna 2050.

Sattuma suosii valmistautunutta mieltä, sanoi kuuluisa keksijä Louis Pasteur aikoinaan. Pasteurin mukaan sattuma ei koskaan tule yksin. Osansa on tutkijan kyvyllä huomata sattuma ja osata hyödyntää sitä.

Klassinen esimerkki tuurin ja tutkimuksen liitosta on penisilliinin keksiminen. Ihmiskunta ei olisi koskaan päässyt osalliseksi ihmelääkkeestä, ellei pieni homesienen itiö olisi lennähtänyt skotlantilaisen Alexander Flemingin bakteeriviljelmään. Tutkijan hämmästykseksi viljelmä alkoi oudolla tavalla liueta. Joku olisi ehkä heittänyt pilaantuneen näytteen pois ja viljellyt uuden. Fleming ryhtyi kuitenkin selvittämään, miksi home tappoi bakteereja, ja näin syntyi penisilliini.

Loppu on lääketieteen historiaa. Bakteereja tuhoavat antibiootit ovat pelastaneet miljoonia varmalta kuolemalta. Ennen Flemingin keksintöä tavalliset taudit koituivat kohtaloksi. Pikkulapsia kuoli angiinaan ja verenmyrkytykseen. Keuhkokuume kaatoi aikuisen terveiltä jaloilta.

Sattuman suosion voi myös menettää. Antibioottien teho on hiipunut, koska niille vastustuskykyiset superbakteerit lisääntyvät. Maailma matkaa aikaan, jossa taudit muuttuvat taas vaarallisiksi. Hoidot mutkistuvat, koska pikkuvaivoja ei voi enää hoitaa lääkkeillä. Lonkkaleikkauksesta uhkaa tulla tappava infektioriskin takia.

Asiantuntijoiden mukaan uhka on verrattavissa ilmastonmuutokseen. Ääriesimerkit pelottavat. Toissa vuonna Yhdysvalloissa kuoli nainen. Hänet tappoi superbakteeri, joka oli vastuskykyinen 26 antibiootille – kaikille, jotka sairaalalla oli lääkekaapissaan.

Miten näin on päässyt käymään? Ongelma ei ole uusi, mutta sille ei ole tehty mitään.

Jo Alexander Fleming ymmärsi, että ajatus ikuisesti säilyvästä ihmelääkkeestä on mahdoton. Kaikki anti

biootit ovat peräisin luonnosta. Bakteerit tuottavat niitä aseiksi kilpaillessaan elintilasta. On ajan kysymys, milloin vastustuskyky tiettyä antibioottia vastaan leviää bakteerista toiseen. Siksi näitä ihmelääkkeitä pitäisi käyttää säästeliäästi, tositarpeeseen.

Ihminen on tyhmyydessään toiminut toisin: kylvänyt antibiootteja ympäriinsä.

Turhia kuureja pitäisi välttää. Sen lisäksi ihmiskunta tarvitsee jälleen kerran kykyä tehdä onnistuneita löytöjä sattumalta. Uusi konsteja superbakteereja vastaan on pakko keksiä tai muuten peli on pelattu.

Antibiootit ovat olleet suuri siunaus. Sallitaan niiden pelastaa ihmishenkiä mahdollisimman kauan.

Valoisaa kevättä Tieteen lukijat!

Kommentit (2)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1785
1/2 | 

Bakteriofagi-hoito on yksi lupaavimmista antibiootit korvaavista hoidoista. Bakteriofagit tunnettiin jo yli sata vuotta sitten, mutta varsinkin länsimaissa niiden tutkimus pysähtyi penisilliinin keksimisen jälkeen. Nyt tutkimus on jälleen aloitettu. Bakteriofagi-hoito voi olla erittäin tehokas, koska periaatteessa jokaisella pahalla bakteerilla on olemassa spesifi fagi, joka vaikuttaa vain omaan kohdebakteeriinsa. Uuden bakteerilajin spesifin fagin löytäminen saattaa tosin kestää useita vuorokausia. Fagien viljely vaatii suurta huolellisuutta mahdollisten geneettisten riskien estämiseksi.

http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2016/8/duo13080

https://www.google.fi/search?q=phages&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ve...

Hunajan antibakteerisuutta voidaan hyödyntää monessa vaivassa. Eri hunajalaaduilla on usein spesifejä mikrobityyppejä, joihin ko. hunaja vaikuttaa. Erityisen tehokasta on Uusi-Seelantilainen Manuka-hunaja, jota käytetään meilläkin jo muutamissa sairaaloissa

http://www2.uef.fi/documents/1758618/0/hunajaesitys+apituotteet.pdf/30e5...

https://www.pur-kauppa.fi/manuka-hunaja-luonnon-antibiootti/

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/pihkan-ja-hunajan-suo...

Hunajan kyllä, mutta pihka ei todellakaan sovi kaikille.  Ostin kerran apteekista pihkavoidetta hoitaakseni sillä pientä haavaa nilkassani. Seurauksena oli tulehdus, joka levisi kosketuksen kautta toiseenkin jalkaan pitkälle sääreen. Molemmat jalat vuosivat omituista nestettä noin vuoden ajan ja vuodon lakattua jalkojen iho oli pysyvästi muuttunut hyvin tummaksi. Heitin pihkavoideputken pois.

Suolistossamme asuu noin 900 erilaista bakteeria ja ihollamme noin 700. Suurin osa näistä on terveellisiä. Niiden yhteisvaikutukset estävä pahojen bakteerien valtaan pääsyn. Pian varmaan tiedetään tarkemmin, kuinka bakteerikantaa voi hoitaa esim. probiooteilla tai muilla lisäravinteilla. Joka tapauksessa antibakteeristen aineiden käyttö kätten pesemisen tai siivouksen yhteydessä on haitallista pesijälle ja mahdollisesti  heikentää myös lääkkeellisten antibioottien hoitokykyä

 https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/bakteerikammo-pilaa-rakennuksia-yle...

Tieto on parasta vastalääkettä väärinkäsityksille. Kuva: <span class="photographer">iStock</span>
Tieto on parasta vastalääkettä väärinkäsityksille. Kuva: iStock

Vaikka rokottamatta jättäminen on vastuutonta,
kokemus kertoo, ettei pakko ratkaise.

Rokotusten ansiosta monet tappavat ja vammauttavat taudit ovat kadonneet Suomesta. Samalla monilta tuntuu kadonneen taju siitä, millaisten sairauksien kanssa joutuisimme ilman rokotuksia elämään.

Nyt kansakunnan muisti palailee pätkittäin. Reilun vuoden aikana noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon. Epidemia on ulottunut lähes 30:een EU-maahan, ja tauti on vienyt hengen lähes 50 ihmiseltä. Joukossa on myös lapsia.

Tautisten epidemioiden paluuseen löytyy selvä syy. Yhä useampi jättää lapsensa rokottamatta. Rokotevastaisuus lisääntyy.

Suomikaan ei ole lintukoto. Tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus on pudonnut vaarallisen alhaiseksi lukuisissa kunnissa. Paikalliset epidemiat ovat mahdollisia. Siitä saatiin reilu vuosi sitten esimakua Raaseporissa, jossa kolme sairastui tuhkarokkoon ja rokottamattomia kehotettiin pysymään poissa koulusta ja päiväkodista.

Koska järkipuhe ei tepsi kaikkiin vanhempiin, muutamissa maissa on turvauduttu keppiin. Italiassa rokottamattomia lapsia ei enää huolita julkisiin päiväkoteihin. Vanhemmille rapsahtaa sakkoja, jos kouluikäinen ei ole saanut perusrokotuksia. Austra

liassa perheeltä leikataan lapsilisät, jos lapset eivät saa kansallisen rokoteohjelman mukaisia rokotteita. Kuulostaa päällisin puolin perustellulta.

Rokotuspakkoa on ehdotettu myös Suomessa. Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) esitti , että lapsensa rokottamatta jättäviltä evättäisiin so

siaalietuuksia.

Muutamissa puheenvuoroissa on väläytelty aiheuttaja maksaa -periaatetta: jos et rokota , vastaat itse seurauksista ja kustannuksista.

Perustelu ontuu. Pitäisikö sinut jättää hoitamatta, jos ajat varomattomuuttasi autolla ojaan tai loukkaannut laskettelurinteessä? Vastaan, että ei pitäisi.

Pakottaminen istuu huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksilön oikeudet ovat meillä arvossaan. Pahimmassa tapauksessa rokotuskielteisyys kasvaisi. Historiasta tiedetään, että vastustus nostaa aina päätään, kun pakotetaan rokottamiseen.

Sanktiot johtaisivat moraalisiin ongelmiin. Lapsi joutuisi rangaistujen penkille – kahdesti. Ensin hän jää ilman rokotetta ja sen jälkeen vanhemmilta viedään lapsilisät.

Käskyttämisen ja vastakkainasettelun sijaan tieto ja luottamuksen rakentaminen ovat parasta vastalääkettä väärinkäsityksille.

Kiitos, Tieteen ystävät! Teitä on enemmän kuin koskaan ennen: 370 000! (lukijamäärä, Kansallinen mediatutkimus 2017)

 

Kommentit (1)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1785
1/1 | 

Eri ihmisten aivojen rakenne ja hermotus ovat niin erilaiset, että he väistämättä ajattelevat ja kokevat asiat eri tavalla. Jotkut esimerkiksi eivät osaa totella yksinkertaisiakaan pyyntöjä. Rokotuksen merkitys jää myös joiltakin tajuamatta, koska aivojen erilaisuus on suurin kognitiivisella alueella

https://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Toisilla saattaa empatiajärjestelmä antaa väärän viestin. Lapsi on suojeltava neulanpiston aiheuttamalta kivulta. Suhde kuolemaan saattaa olla traumaattinen johtaen seuraavanlaisiin ajatuksiin: Koska rokotuksiin aina joku saattaa kuolla, sitä ei tahdo tapahtuvan omalle lapselle.

Saattaa olla, että rokotusdenialistien määrää yhteiskunnassa ei millään toimenpiteillä saada olennaisesti pienenemään

Kuva: <span class="photographer">Wikimedia Commons.</span>
Kuva: Wikimedia Commons.

Mitä me pelättiin ennen, kun ei ollut punkkeja?

Jos tiedotusvälineitä on uskominen, vaarallisinta Suomen kesässä 2014 eivät ole viina ja väkivalta vaan Ixodes ricinus -punkkipuutiaiset. Ne iskevät salakavalasti, levittävät ikäviä tauteja ja jopa tappavat. Heikkohermoisimmat eivät enää uskalla astua jalallaan luontoon.

Todellisuudessa borrelioosi ja muut puutiaiskauhut ovat olleet seuranamme vuosikymmeniä, mutta silti väki on melko hyvin pärjännyt. Esimerkiksi Ahvenanmaalla, jota pidetään pahimpana tautihautomona, asukkaista 85 prosenttia on tutkimusten mukaan saanut puutiaisen puremia, moni lukuisiakin. Elossa ovat edelleen.

Se on totta, että borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetapaukset ovat lisääntyneet Suomessa ja kaikkialla Euroopassa. Sama koskee mönkijää itseään. Ilmaston lämpeneminen luo sen levittäytymiselle ihanteelliset olot.

Silti tautisen punkin puremasta sairastuminen on edelleen sattuman kauppaa, ja vain pieni osa tartunnoista johtaa oireisiin. Tutkijoiden tekemien laskelmien perusteella Ahvenanmaalla aivokuumeen saa vasta, kun on ruokkinut ihollaan tuhat puutiaista. Sitä voi sanoa käänteiseksi lottovoitoksi. Jos ei uskalla luottaa onnettareen, voi aina turvautua puutiaisaivokuumeelta suojaavaan rokotteeseen.

Hysterian lietsonnan hienostuneinta muotoa edustavat tiedotusvälineiden julkaisemat kuntakohtaiset punkkikartat. Niiden avulla voi kuulemma välttää kotiseudun tai kesälaitumien tautisimmat paikat.

Suhtaudun punkkikarttoihin kuten savolaiseen sääennusteeseen: Suattaapi tuo olla nuinnii – vaan suattaapi se olla toisinnii. Tietämys punkkien levinneisyydestä on edelleen aika olematonta. Vielä hatarampia ovat arviot siitä, kuinka suuri osa kantaa borreliabakteeria tai aivokuumevirusta. Leimakirveen heiluttelun riski on suuri. Joillakin punkkikarttojen synkiksi maalaamilla Ahvenanmaan saarilla ei ole tavattu aivokuumetta kymmeniin vuosiin.

Jos haluaa pelätä, Suomesta löytyy paljon pöpelikköä vaarallisempia paikkoja. Toisin kuin punkkikeskittymät, ne tiedetään aika tarkkaan, koska ne on merkattu.

Suojateillä tapahtuu loukkaantumisia käytännössä joka päivä ja kuolemaan johtavia melkein yksi kuukaudessa. Tietä ylittävä hirvi törmää autoon kohtalokkain seurauksin hieman harvemmin, mutta silti turhan usein. Ja lähes aina hirvivaaramerkin kohdalla.

Borrelioosi-hysteriasta lisää Tuomas Aivelon blogipostauksessa.

Kommentit (2)

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä10352
1/2 | 

Taas oikein hyvä ja asiaan (melkein) pureutuva teksti.

Mutta, mutta. Putosiko päätoimittaja omaan ansaansa. Juttu sanahötöstä oli myös ehtaa tekstiä, mutta mites nyt.

Jutussa kerrotaan tai mainitaan: "Ilmaston lämpeneminen luo sen levittäytymiselle ihanteelliset olot". Punkista (ei musiikkilaji) siis kyse.

Tuo "ilmaston lämpeneminen" on nykyisin klisee, jota käytetään joka paikassa vaikka todisteet ovat enimmäkseen varsin heikot.

Epäilen, että punkin leviämisen syyt eivät välttämättä johdu ilmastosta. Nykyisinhän joka paikka rehottaa. On puskaa ja heinikkoa, jota punkit tarvitsevat. Ennen lehmät ja lampaat pistivät sellaiset poskeensa - punkkeineen. Matkustaminenkin on yleistynyt.  

Yki Työmiehenhiki
Liittynyt9.2.2014
Viestejä4
2/2 | 

"Esimerkiksi Ahvenanmaalla, jota pidetään pahimpana tautihautomona, asukkaista 85 prosenttia on tutkimusten mukaan saanut puutiaisen puremia, moni lukuisiakin. Elossa ovat edelleen"

Juu mutta jospa ahvenanmaalaisten käyttäytyminen johtuukin aivokuumeesta  :o)

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat