Kirjoitukset avainsanalla yhteiskunta

Koronavirusrokote syntyy ennätysajassa – yhteispelillä. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Koronavirusrokote syntyy ennätysajassa – yhteispelillä. Kuva: Getty Images

Politiikka voisi ottaa oppia tieteestä hyvien asioiden saavuttamiseksi.

Reipas 50 vuotta sitten 21. heinäkuuta 1969 tehtiin historiaa. Ihminen astui ensi kertaa toisen taivaankappaleen pinnalle. Ensi askeleet Kuun kamaralla otti astronautti Neil Armstrong. Kello 4.56.15 hän lausui historialliset sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle.”

Varsin kehittymättömästä teknologiasta huolimatta Kuun valloittaminen ei lopulta ollut ihmiselle mahdotonta, kun koko kansainvälinen yhteisö oli hyväksynyt sen yhteiseksi tavoitteeksi.

Nyt tavoitteeksi on asetettu uuden koronaviruksen nujertaminen, mutta yksituumaisuus loistaa poissaolollaan. Kansainvälinen yhteisö näyttäytyy riitaisampana kuin koskaan. Rajat ja muurit vahvistuvat, ja kansainvälisten organisaatioiden kyky saada aikaan sopuratkaisuja heikkenee. Yhteinen sävel hukkuu soraääniin.

Maailman kaksi mahtia käy kiivasta sanasotaa. Kevään päätteeksi pidetty Maailman terveyskokous muuttui heti alkumetreillä Kiinan ja Yhdysvaltain nahistelun näyttämöksi.

Yhdysvallat syytti Kiinaa maailmanlaajuisesta joukkomurhasta. Presidentti Donald Trump on vihjaillut useaan otteeseen, että virus olisi lähtöisin Wuhanin laboratorioista. Kiinan mukaan Yhdysvallat levittää tarkoituksellisesti valheita ja huhuja.

Pandemian rinnalla jyllää infodemia, väärän ja valheellisen tiedon vuo, joka leviää itse virusta nopeammin. Väärän tiedon levittäjinä ovat kunnostautuneet erityisesti poliitikot.

Tieteessä tilanne on päinvastainen. Tavoite on kirkas ja yhteinen, koronaviruksen taltuttaminen. Sekä julkisen että yksityisen puolen tutkijat ovat tuoneet tuloksensa avoimesti saataville, ja niin tiedon kuin tutkimusvälineiden jakaminen on ollut pyyteetöntä.

Koronaviruksen genomin selvittäminen sujui tutkijoilta ennätysajassa, ja suojaavan rokotteen resepti on tiedossa. Ensimmäiset ihmiskokeet ovat jo täydessä käynnissä.

Vauhti on rakettimainen, kun ottaa huomioon sen, että keskimäärin rokotteen kehittäminen vie kymmenen vuotta. Ilman yhteistä vahvaa tahtoa ja sitoutumista rytminvaihdos ei olisi ollut mahdollinen.

Politik är att vilja – politiikka on tahdon asia. Näin tuumi Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Olof Palme. Tahdon asia on myös se, miten maailma selviää koronakriisistä.

Olof Palmen poliittisen ajattelun ytimessä oli velvollisuus ottaa vastuuta maailmasta. Riitaisat maailman päättäjät pitäisi panna Palme-kouluun.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekuri on in, rellestys ja rötöstely out. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Itsekuri on in, rellestys ja rötöstely out. Kuva: Getty Images

Nykynuoret saattavat olla historian kunnollisin sukupolvi.

Nuorisojoukko mukiloi ikämiehen Ylivieskassa. Poliisi tutkii kahden nuorisojoukon epäiltyä rikollista toimintaa Jyväskylässä. Rikosten määrä nousi yli puolella – nuorten oireilu näkyy Nurmijärvellä. Nuorukainen tappoi yhden ihmisen ja haavoitti yhdeksää Kuopiossa.

Verkosta poimitut satunnaiset rikosuutiset kylmäävät. Niistä piirtyy kuva pahamaineisesta nuorisosta, joka riehuu ja rötöstelee, minkä puhelimen näppäilyltä ehtii. Mummoja hakataan, kaduilla juopotellaan, ja illan päätteeksi pistetään tuhannen päreiksi yhteistä omaisuutta. Todellisuudessa nuoret ovat kiltimpiä kuin koskaan. Rikollisuus on vähentynyt kautta linjan, väkivallasta varasteluun. Nuorten tekemät henkirikokset ovat olleet aina harvinaisuuksia.

Tilastojen mukaan nuorten tekemät rikokset lähtivät laskuun jo viime vuosituhannen puolella. Viime vuosina määrä on suorastaan romahtanut.

Sama trendi koskee muutakin rikollisuutta.

Media ei ole muutosta juuri noteerannut. Rikosuutisointi on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Uutinen rauhallisesta koti-illasta ei kiinnosta ketään, mutta otsikko väkivaltaisesta perhedraamasta saa klikkaamaan. Pelko myy.

Mikä on tehnyt nuorista niin kunnollisia?

Yhden kiinnostavan vastauksen tarjoaa suomalaistutkijoiden viime vuonna julkaisema kirja Kriminologia – rikos ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa (Gaudeamus). Sen mukaan nuorten asenteissa on tapahtunut suuri muutos. Sääntöjen rikkomista ei katsota enää hyvällä. Ei omaa eikä muiden. Itsekuri on in, rellestäminen ja rötöstely out. Ryhmäkuri jyrää.

Vielä 1990-luvulla normien rikkominen, kuten varastelu, oli hyväksyttävää käytöstä. Nyt nuoret suhtautuvat siihen kielteisesti. Kyselytutkimuksissa hyväksyvästi muiden tekemiin rikoksiin suhtautuvien nuorten määrä on puolittunut vuoden 1995 lukemista.

Myös asenne alkoholiin on muuttunut. Moni nuori ei juo enää lainkaan. Raittiutta ja terveitä elämäntapoja peukutetaan sosiaalisessa mediassa. Suomalaisen humalahakuisen juomisen ja väkivallan kytkös murenee kovaa vauhtia.

Rikoksia tehdään usein porukassa, paremman puutteessa, kun ei ole muutakaan tekemistä. Nytkin kavereita tavataan, mutta monesti sosiaalisessa mediassa tai verkkopeleissä. Porukassa hölmöily jää väistämättä vähemmälle.

Mikä nuorena opitaan, se vanhana taidetaan. Kilteistä nuorista kasvaa suurella todennäköisyydellä lainkuuliaisia aikuisia.

Kommentit (8)

Karlos99987
1/8 | 

Tämä on kyllä myös osaltaan iso harha. Nuoret ovat äärimmäisen polarisoituneita ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ei ole enää sellaista vahvaa Me-henkeä kuin 80- ja 90- luvuilla. On enemmän pieniä ryhmittymiä osalla kaikki kaverit ovat verkossa.

Miyä tulee päihteisiin niin on totta että tupakka ja viinan kulutus on romahtanut nuorten keskuudessa. Niiden tilalle on tullut voimakkaasti nuuska ja 2e:lla kadulta hankittavat kovat lääkkeet kuten epilepsialääkkeet. Tätä kun ei kysytä niin ei saada myöskään vastauksia. Mutta jopa 55% nuorista on kokeillut sekakäyttöä.

Eletään hyvin pirstaleista nuorisokulttuurin aikaa ja se tulee näkymään ikävällä tavalla kaikessa tulevaisuudessa. Haetaan nopeita tyydytyksiä ja nyt niitä on enemmän tarjolla kuin koskaan aikaisemmin.

Pege
2/8 | 

Asettelet kysymyksen ihan väärin. "Mikä on tehnyt nuorista niin kunnollisia". Eivät nykynuoret ole sen kunnollisempia kuin edellisetkään sukupolvet, oikeastaan päinvastoin.  Tilalle on tullut eräänlainen passivoituminen sosiaalisen median kautta. Nyt näytetään siellä kuka mä oon, sen sijaan, että hankittaisiin mainetta turuilla ja toreilla. "Sosiaaliseen" kohtaamiseen ei myöskään tarvitse rohkaisua, kun sen kliimaksi tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Tämä selittää rikos ja päihteiden käytössä tapahtuneet tilastovaihtelut sukupolvien välillä.

Ihminen itsessään ei ole tullut yhtään sen kunnollisemmaksi. Ympäristö vain on muuttunut. Tietyllä tapaa tällä tavalla kasvaneista nuorista saattaa tulla jopa pahempia kuin edeltäjänsä, kunhan siirtyvät nuoruudesta varhaisaikuisuuteen sekä aikuisuuteen.

Uusi kasvistrendi joustaa. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Uusi kasvistrendi joustaa. Kuva: Getty Images

Äkkikäännös lihansyönnissä voi olla vaikeaa.

Väsäsin mummon makaronilaatikon tutulla reseptillä. Vain yhden ainesosan vaihdoin. Liha sai tehdä tilaa kasviproteiinille, härkäpavulle. Lopputulosta ei juuri erottanut entisestä. Maku oli maukas ja suorastaan lihaisa. Mummollekin olisi maistunut. Lihan vähentäminen ei välttämättä tarkoita herkuista luopumista.

Eläinproteiinin korvaamista välillä kasviksilla kutsutaan fleksaamiseksi. Se ei ole itse asiassa kovin uusi ilmiö.

Suomessa on fleksattu ennenkin, mutta pakkoraossa. Härkäpapu on ikiaikainen ruokakasvi varsinkin Etelä-Karjalassa. Pavuista tehtiin ruskeaa kastiketta aina silloin, kun lihakaappi kumisi tyhjyyttään. Aika usein kumisi.

Nyt kasviksia tuovat lautaselle toiset syyt. Eläinproteiinin korvaaminen kevyemmällä lisää terveyttä. Muutama vuosi sitten julkaistussa laajassa väestötutkimuksessa osoitettiin, että lihan vaihto kasviksiin vähensi merkittävästi sydäntauteja ja kuolleisuutta moniin sairauksiin.

Tärkein syy on ilmaston lämpenemisen uhka. Ruoan tuotanto on yksi maapalloa kuumentavien kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sen osuus kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä on jopa 20–30 prosenttia.

Nature-lehden mukaan päästöt saattavat kasvaa nykyisestä jopa 90 prosenttia, mikäli jatkamme entiseen malliin ja maapallon vaurastuva väestö omaksuu meidän ruokailutottumuksemme. Tutkijoiden mukaan se sysäisi maapallon kantokyvyn riskirajoille. Jotain tarttis tehdä.

Äkkikäännös voi olla vaikea. Kulutustottumukset muuttuvat äärettömän hitaasti. Emme joko usko tutkijoita tai kartamme vastuuta. Hoitakoot muut, minä laistan.

Lapsuudessa juurtuneet arkiset tavat ovat paljon vahvempi valintoja ohjaava voima kuin halu syödä terveellisesti tai pelastaa kotiplaneetta.

En usko, että syyttely ja yksilön vastuun korostaminen ilmastotalkoissa kantavat hedelmää.

Tappiomieliala ja ahdistus saavat harvoin yrittämään parastaan. Moni painaa sormet korviin. Pahimmassa tapauksessa ihmiset linnoittautuvat vastakkaisiin leireihin. Toinen vaihtaa pihvin härkikseen, toinen lisää lihankulutusta entisestään.

Iso muutos vaatii poliitikkojen ja yritysten ohjausta ja miljardien massoja. Ilmastoystävälliset valinnat pitää tehdä helpoiksi ja yksiselitteisiksi. Joustavaa kasvisten käytön lisäämistä voin suositella. Se ei paljoa vaadi.

Kommentit (3)

issacsamuel
1/3 | 

There you can without much of a stretch include your sentiment and your point to make your exposition immaculate. However, ,in the event that your given the subject, at that point bit hard for you ,Because there you need to think about the theme and as per that you need to compose the whole thesis writing service paper. So for that first you need to think about the subject appropriately and get some significant purposes of your theme with the goal that you can utilize that point temporarily composing your article. When you are prepared with the subject then you can go for the theory discourse.

Puhe voi yltyä teoiksi. Kuva: <span class="photographer">iStock</span>
Puhe voi yltyä teoiksi. Kuva: iStock

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

Loukkaamista, toisen halventamista ja uhkailua. Kaikenkarvainen vihapuhe kukkii netin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa kuin teinitrollin akne. Lokaa saavat niskaansa niin naiset, vammaiset ja sairaat kuin poliisit ja poliitikot. Erityinen kohde ovat maahanmuuttajat ja ne, jotka erottuvat ulkonäöltään valtaväestöstä.

Miksi erilaisuus koetaan uhaksi? Teorian mukaan vieraan kammo sai alkunsa tautien pelosta. Monet vitsaukset saapuivat tulokkaiden mukana. Mitä kauempaa ja mitä erilaisempia he olivat, sitä todennäköisemmin he toivat tauteja, joihin lähipiirillä ei ollut vastustuskykyä. Näin inho ulottui vieraisiin.

Muukalaisia ei suvaittu. Keskiajalla kaupungin portit suljettiin vierailta, jotta rutto ei leviäisi.

Vaikka tautinen maailma on takanapäin, ihmisen hälytysjärjestelmä toimii pitkälti entisellään. Reagoimme pelottaviin signaaleihin herkästi, ja meidän on vaikeampi ohittaa niitä kuin myönteisiä. Vieraan pelko lyö päälle, vaikka mitään tartuntavaaraa ei ole.

Vihapuhuja ratsastaa tällä alkukantaisella reaktiolla. Jos vihan kohteen saa leimattua vastenmieliseksi, ihmiset eivät halua olla tekemisissä sen kanssa.

Vihapuheeseen ei saa turtua. Kolumnisti Yrjö Rautio kummasteli tammikuussa, kuinka ympäripyöreästi presidenttiehdokkaat tuomitsivat vihapuheen ja rasismin (HS 19.1.). Kun puhe kylliksi raaistuu, seuraa ennen pitkää myös hirmutekoja, Rautio kirjoitti – ja totista totta puhui.

Suomen historia osoittaa surullisella tavalla, mitä tapahtuu, kun pahat puheet päästetään valloilleen. Sisällissodan alla hillitsemätön viha ruokki kaunaa eri kansanryhmien välille. Roisi kielenkäyttö eduskuntaa myöten heitti bensiiniä jo ennestään roihuaviin liekkeihin. Nykyiset vihapuhetrollit punastelisivat lukiessaan ajan tekstejä.

Vuonna 1918 ei ollut sosiaalista mediaa, mutta silti kansanryhmät elivät tukevasti kuplissaan omien harhojensa vallassa. Todellisuus vaihteli sen mukaan, mitä lehteä luki. Asia käy karusti ilmi historiantutkija Samu Nyströmin ja kirjailija Jörn Donnerin kollektiivisesta päiväkirjasta Merkillinen on nyt maailman meno (Otava 2017). Se on kokoelma päiväkirjamerkintöjä, kirjeitä ja lehtikirjoituksia Helsingin sekasorron ajalta 1917–1918.

Automaattinen reaktio vierasta kohtaan ei ole sinänsä oikein eikä väärin. Tärkeintä on tajuta, mistä on kysymys. Itseymmärrys vie pelolta ja vihalta pohjan. Kohtaamalla ja olemalla kanssakäymisissä vieraasta voi tulla lopulta tuttu.

Valoisaa kevättä Tieteen lukijat!

Kommentit (7)

Rasisti_ei_ole_reppana
1/7 | 

Kirjoitus sisältää niin törkeitä valheita, että kirjoitus aiheuttaa minussa ääretöntä vihaa.

Suomalaiset eivät vastusta monikulttuuria erilaisuuden pelon takia, vaan aivan muiden, täysin rationaalisten pelkojen takia: raiskausten pelko, tautien pelko, Kela-menojen kasvun pelko, väkivallan pelko.

Kehitysmaalaiset
2/7 | 

Tiede-lehden päätoimittaja voi vaikka googletta: huoltosuhde somalia irak. Niin näet ovatko nämä kehitysmaalaiset Suomeen tulleet kunniakansalaiset Suomelle hyödyksi vai HAITAKSI. 

Huoltosuhde
3/7 | 

Onko tiede-lehden päätoimittaja koskaan kuullut käsitettä HUOLTOSUHDE ja mikä on huoltosuhde somaleille, irakilaisille verrattuna vaikka Suomeen tulleisiin virolaisiin ja kantasuomalaisiin?

Vierailija
4/7 | 

Entä oliko pelko vieraita valloittajakansoja vastaan aiheellista vai aiheetonta?

Vierailija
5/7 | 

Kerrassaan outoa että ulkopuoliset tulevat luonnehtimaan normaalikäyttäytymistä rasistisrksi, ja vaatimaan muutosta.

Reuwen59
Liittynyt5.6.2015
Viestejä95
6/7 | 

Niin, ei toimittajalta nyt menny putkeen analyysi. Huomiotta jäi tyystin Islamin olemus ja sen seuraukset. Kun pakolaisia alkoi tulla EU. maihin heidät otettiin avosylin vastaan, toki jo tuolloin oli ihmisiä, jotka haistoivat muslimeissa kalman hajua ja sen vuoksi varoittelivat mahdollisista ongelmista. Tänäpäivänä ongelmista on tullut painajainen EU:lle. Enää eivät ihmiset ota avosylin pakolaisia vastaan, miksi näin? Mainstream on syyllistänyt jostain käsittämättömästä syystä "kantikset" ongelmista, sen sijaan että olisi alettu pohtimaan mitä pitäisi ongelmalle tehdä. On tunnustettava tehdyt virheet ja luettava Koraani, mistä syystä muslimit uskovat olevansa kaikessa ei-muslimin yläpuolella, tähän löytyy vastaus Koraanista. Miten pitäisi suhtautua väestöryhmään joka painostaa rikoksilla alempiarvoisia isäntämaan kansalaisia  kääntymään muslimiksi, kuten joukko raiskaukset jonka kohteena ovat alempi arvoisten ihmisten naiset ja lapset. Toki muslimeissakin on ihmisiä jotka kotoutuvat isäntävaltioon ilman ongelmia. Yleistäminen on aina vaarallisen helppoa se saattaa olla alku jonkinlaiselle sisällis sodalle, jonka kohteena on islamilainen herrakansa. Sellaisessa tilanteessa  ei paljoa järkipuhe tehoa. Ja jotta tähän ei jouduttaisi, niin siihen olisi viipymättä tartuttava ja koottava mullahit, sheikit ja imaamit keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja kehottaa muslimeja kotoutumaan ja välttämään provokaatioita, myös kouluissa, heidän kotona on puhuttava heidän lapsilleen etteivät laumoina terrorisoi alempiarvoisia suomalaisia, vaan että koululla on yhteiskunnallinen tarkoituksensa rakentaa tuleville sukupolville hyvä maa asua ja elää, eikä niin kuin heidän kotimaissaan, kuten varsin hyvin tiedetään. Lähtiessään kotimaistaan esim. Ruotsiin, he ovat ottaneet mukaansa järjettömän väkivallan, kuten Malmö, Göteborg, Tukholma etc. surullisina esimerkkeinä ovat. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, muslimien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tästä syystä epäonnistunut. Mitä poliittiset päättäjät voisivat tehdä ja miten vakuuttaa muslimeille, etteivät suomalaiset ole ali-ihmisiä, vaan että olemme saman arvoisia ja imaamien, sheikkien ja mullahien tauoton vihapuhe isäntämaataan vastaan päättyisi ja alkaisivat rakentaa avoimelta ja tasa-arvoiselta pohjalta rakentamaan toimivaa monikulttuurista yhteiskuntaa. Monikulttuurinen yhteiskunta ei ole Shangri La, utopia, aasialaisille, latinoille, juutalaisille, venäläisille ei ole ongelma kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan, he oppivat nopeasti vaikean suomenkielen, kouluttautuvat, perustavat firman tai pääsevät hyväpalkkaisiin töihin ja he ovat rikkaus suomelle ja etenkin ulkomaan kauppaan parhaina ja osaavina asiantuntijoina. Miksi vain muslimit ovat alati kasvava ongelma? Mitä pitäisi tehdä, sulkeako heidät vankiloihin, toimittaako heidät takaisin sinne mistä ovat tulleetkin?  Helppoja vastauksia ei ole, mutta joka tapauksessa ongelma on ratkaistava ja pian ennen kuin se kärjistyy kontrolloimattomaksi väkivallan kierteeksi.  

Vierailija
7/7 | 

Pohjois-Amerikan intiaanit olivat ystävällisiä maahan tulijoita kohtaan - liian kauan. Jos joku ehdotti, että heitetään ne takaisin mereen, ennen kuin ne aiheuttaa meille ongelmia, niin eipä mennyt vihapuhe jakeluun. Ja miten siinä sitten kävikään.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat