Kirjoitukset avainsanalla yhteiskunta

Oman etusi vuoksi, ole epäitsekäs.
Oman etusi vuoksi, ole epäitsekäs.

Individualismi kukoistaa, mutta sillä ei ratkota ajan suuria kysymyksiä.

Minä vai moni? Oma napa vai yhteinen hyvä? Suomessa valinta on usein edellinen.

Hollantilaisen sosiaalipsykologin Geert Hofsteden mukaan Suomi on yksi Euroopan amerikkalaisempia maita. Täällä jokaisen velvollisuus on huolehtia vain itsestä ja lähipiiristä. Muista ei ole niin väliä.

Edesmennyt Hofstede tunnetaan kansakuntien arvomaailmaa kuvaavista mittareista. Niissä Suomi asettuu tukevasti individualistien joukkoon. Siinä missä kreikkalainen korostaa kollektiivia, suomalainen vannoo yksilön nimiin.

Aiemmin Suomessa yksilön haluille ja oikeuksille ei asetettu samanlaista painoa kuin nykyään. Tasapäisyys oli valttia. Kansakunnan vaurastuessa yksilöllisyys nosti päätään.

Individualismin nousu on tuonut paljon taloudellista ja henkistä hyvää. Jokaisella on nyt ainakin periaatteessa mahdollisuus toteuttaa omia unelmiaan ja elää omien arvojensa mukaisesti. Elämäntapojen kirjo kukoistaa.

Asialla on myös kääntöpuoli. Yksilöllisyys kääntyy itsekkyydeksi, jos oman edun ja onnellisuuden maksimointi jyrää yhteisen hyvän. Itsekäs viis veisaa siitä, mitä teoista seuraa muille ihmiselle, yhteiskunnalle tai ympäröivälle luonnolle.

Takalistotuntuma eli intuitioni sanoo, että individualismin pimeä puoli on voimistumaan päin. Eikä se suuresti ihmetytä. Jos kaiken aikaa saa kuulla olevansa vastuussa omasta onnestaan, alkaa myös elää sen mukaan. Mieli lukkiutuu oman navan ympärille.

Aikamme sankariksi pääsee, jos osaa olla riittävän ahne tai opportunisti. Juhlimme menestyjiä, jotka ovat netonneet miljoonia tai onnistuneet jollain muulla lailla olemaan oman onnensa seppiä. Vahvuus ja viat ovat yksilössä.

Yhteishyvän ja yhteisöllisyyden tilalle ovat tulleet vahvat yksilön oikeudet, jotka näyttävät yhä useammin olevan ristiriidassa yhteisen hyvän kanssa, huomautti professori Eija Kalso hiljan Suomen Lääkärilehdessä. Tällä hän viittaa koronarokotteesta kieltäytymiseen. Kalson mukaan kieltäytyjä toimii itsekkäästi, moraalittomasti eikä välitä muiden kärsimyksestä tai mahdollisesta kuolemasta.

Maailma ei ole ihan vielä valmis. Ratkottavana on monia polttavia kysymyksiä.

Yhteiskuntakuntatieteilijä Pekka Kuusi tarjoaa lähes neljäkymmentä vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Tämä ihmisen maailma individualismin ja vapauksien rinnalle kollektiivista vastuuta. Yhdellä sanalla sanottuna: lajikumppanuutta.

Tämä aika kaipaa kipeästi omista tarpeista tinkimistä yhteisen edun hyväksi. Lajikumppanuus voi pelastaa niin ihmisen kuin luonnonkin.

Kommentit (12)

Ahmed Sayeed
2/12 | 

No niin. Tosi hyvaa.  Yhteishyvän ja yhteisöllisyyden tilalle ovat tulleet vahvat yksilön oikeudet, jotka näyttävät yhä useammin olevan ristiriidassa yhteisen hyvän kanssa, 

http://www.slipstone.co.uk/
http://www.logoarts.co.uk/
http://www.acpirateradio.co.uk/

huomautti professori Eija Kalso hiljan Suomen Lääkärilehdessä. Tällä hän viittaa koronarokotteesta kieltäytymiseen. Kalson mukaan kieltäytyjä toimii itsekkäästi, moraalittomasti eikä välitä muiden kärsimyksestä tai mahdollisesta kuolemasta.   

http://www.compilatori.com/
http://connstr.net/
http://embermanchester.uk/  Yhteiskuntakuntatieteilijä Pekka Kuusi tarjoaa lähes neljäkymmentä vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Tämä ihmisen maailma individualismin ja vapauksien rinnalle kollektiivista vastuuta. Yhdellä sanalla sanottuna: lajikumppanuutta
https://waytowhatsnext.com/
https://www.webb-dev.co.uk/
http://fishingnewsletters.co.uk/

Aiemmin Suomessa yksilön haluille ja oikeuksille ei asetettu samanlaista painoa kuin nykyään. Tasapäisyys oli valttia. Kansakunnan vaurastuessa yksilöllisyys nosti päätään.

Individualismin nousu on tuonut paljon taloudellista ja henkistä hyvää. Jokaisella on nyt ainakin periaatteessa mahdollisuus toteuttaa omia unelmiaan ja elää omien arvojensa mukaisesti.

http://www.go-mk-websites.co.uk/
http://www.mconstantine.co.uk/
http://the-hunters.org/ 

Elämäntapojen kirjo kukoistaa.

Asialla on myös kääntöpuoli. Yksilöllisyys kääntyy itsekkyydeksi, jos oman edun ja onnellisuuden maksimointi jyrää yhteisen hyvän. Itsekäs viis veisaa siitä, mitä teoista seuraa muille ihmiselle, yhteiskunnalle tai ympäröivälle luonnolle. 

http://www.iu-bloomington.com/
http://www-look-4.com/
https://komiya-dental.com/

Takalistotuntuma eli intuitioni sanoo, että individualismin pimeä puoli on voimistumaan päin. Eikä se suuresti ihmetytä. Jos kaiken aikaa saa kuulla olevansa vastuussa omasta onnestaan, alkaa myös elää sen mukaan. Mieli lukkiutuu oman navan ympärille.  

http://www.wearelondonmade.com/
http://www.jopspeech.com/
http://joerg.li/ Takalistotuntuma eli intuitioni sanoo, että individualismin pimeä puoli on voimistumaan päin. Eikä se suuresti ihmetytä. Jos kaiken aikaa saa kuulla olevansa vastuussa omasta onnestaan, alkaa myös elää sen mukaan. Mieli lukkiutuu oman navan ympärille.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koronavirusrokote syntyy ennätysajassa – yhteispelillä. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Koronavirusrokote syntyy ennätysajassa – yhteispelillä. Kuva: Getty Images

Politiikka voisi ottaa oppia tieteestä hyvien asioiden saavuttamiseksi.

Reipas 50 vuotta sitten 21. heinäkuuta 1969 tehtiin historiaa. Ihminen astui ensi kertaa toisen taivaankappaleen pinnalle. Ensi askeleet Kuun kamaralla otti astronautti Neil Armstrong. Kello 4.56.15 hän lausui historialliset sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle.”

Varsin kehittymättömästä teknologiasta huolimatta Kuun valloittaminen ei lopulta ollut ihmiselle mahdotonta, kun koko kansainvälinen yhteisö oli hyväksynyt sen yhteiseksi tavoitteeksi.

Nyt tavoitteeksi on asetettu uuden koronaviruksen nujertaminen, mutta yksituumaisuus loistaa poissaolollaan. Kansainvälinen yhteisö näyttäytyy riitaisampana kuin koskaan. Rajat ja muurit vahvistuvat, ja kansainvälisten organisaatioiden kyky saada aikaan sopuratkaisuja heikkenee. Yhteinen sävel hukkuu soraääniin.

Maailman kaksi mahtia käy kiivasta sanasotaa. Kevään päätteeksi pidetty Maailman terveyskokous muuttui heti alkumetreillä Kiinan ja Yhdysvaltain nahistelun näyttämöksi.

Yhdysvallat syytti Kiinaa maailmanlaajuisesta joukkomurhasta. Presidentti Donald Trump on vihjaillut useaan otteeseen, että virus olisi lähtöisin Wuhanin laboratorioista. Kiinan mukaan Yhdysvallat levittää tarkoituksellisesti valheita ja huhuja.

Pandemian rinnalla jyllää infodemia, väärän ja valheellisen tiedon vuo, joka leviää itse virusta nopeammin. Väärän tiedon levittäjinä ovat kunnostautuneet erityisesti poliitikot.

Tieteessä tilanne on päinvastainen. Tavoite on kirkas ja yhteinen, koronaviruksen taltuttaminen. Sekä julkisen että yksityisen puolen tutkijat ovat tuoneet tuloksensa avoimesti saataville, ja niin tiedon kuin tutkimusvälineiden jakaminen on ollut pyyteetöntä.

Koronaviruksen genomin selvittäminen sujui tutkijoilta ennätysajassa, ja suojaavan rokotteen resepti on tiedossa. Ensimmäiset ihmiskokeet ovat jo täydessä käynnissä.

Vauhti on rakettimainen, kun ottaa huomioon sen, että keskimäärin rokotteen kehittäminen vie kymmenen vuotta. Ilman yhteistä vahvaa tahtoa ja sitoutumista rytminvaihdos ei olisi ollut mahdollinen.

Politik är att vilja – politiikka on tahdon asia. Näin tuumi Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Olof Palme. Tahdon asia on myös se, miten maailma selviää koronakriisistä.

Olof Palmen poliittisen ajattelun ytimessä oli velvollisuus ottaa vastuuta maailmasta. Riitaisat maailman päättäjät pitäisi panna Palme-kouluun.

Kommentit (3)

already written essays
2/3 | 

Our planet is closely connected with people, inventors are constantly looking for new vaccines, various drugs, but if nature is destined to be this, then it will be.
I wrote a term paper on vaccines. It turned out very interesting.
I was helped to write by qualified writers who have already written essays it is very convenient that you do not need to wait long for your work.
And choose the one you need

Itsekuri on in, rellestys ja rötöstely out. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Itsekuri on in, rellestys ja rötöstely out. Kuva: Getty Images

Nykynuoret saattavat olla historian kunnollisin sukupolvi.

Nuorisojoukko mukiloi ikämiehen Ylivieskassa. Poliisi tutkii kahden nuorisojoukon epäiltyä rikollista toimintaa Jyväskylässä. Rikosten määrä nousi yli puolella – nuorten oireilu näkyy Nurmijärvellä. Nuorukainen tappoi yhden ihmisen ja haavoitti yhdeksää Kuopiossa.

Verkosta poimitut satunnaiset rikosuutiset kylmäävät. Niistä piirtyy kuva pahamaineisesta nuorisosta, joka riehuu ja rötöstelee, minkä puhelimen näppäilyltä ehtii. Mummoja hakataan, kaduilla juopotellaan, ja illan päätteeksi pistetään tuhannen päreiksi yhteistä omaisuutta. Todellisuudessa nuoret ovat kiltimpiä kuin koskaan. Rikollisuus on vähentynyt kautta linjan, väkivallasta varasteluun. Nuorten tekemät henkirikokset ovat olleet aina harvinaisuuksia.

Tilastojen mukaan nuorten tekemät rikokset lähtivät laskuun jo viime vuosituhannen puolella. Viime vuosina määrä on suorastaan romahtanut.

Sama trendi koskee muutakin rikollisuutta.

Media ei ole muutosta juuri noteerannut. Rikosuutisointi on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Uutinen rauhallisesta koti-illasta ei kiinnosta ketään, mutta otsikko väkivaltaisesta perhedraamasta saa klikkaamaan. Pelko myy.

Mikä on tehnyt nuorista niin kunnollisia?

Yhden kiinnostavan vastauksen tarjoaa suomalaistutkijoiden viime vuonna julkaisema kirja Kriminologia – rikos ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa (Gaudeamus). Sen mukaan nuorten asenteissa on tapahtunut suuri muutos. Sääntöjen rikkomista ei katsota enää hyvällä. Ei omaa eikä muiden. Itsekuri on in, rellestäminen ja rötöstely out. Ryhmäkuri jyrää.

Vielä 1990-luvulla normien rikkominen, kuten varastelu, oli hyväksyttävää käytöstä. Nyt nuoret suhtautuvat siihen kielteisesti. Kyselytutkimuksissa hyväksyvästi muiden tekemiin rikoksiin suhtautuvien nuorten määrä on puolittunut vuoden 1995 lukemista.

Myös asenne alkoholiin on muuttunut. Moni nuori ei juo enää lainkaan. Raittiutta ja terveitä elämäntapoja peukutetaan sosiaalisessa mediassa. Suomalaisen humalahakuisen juomisen ja väkivallan kytkös murenee kovaa vauhtia.

Rikoksia tehdään usein porukassa, paremman puutteessa, kun ei ole muutakaan tekemistä. Nytkin kavereita tavataan, mutta monesti sosiaalisessa mediassa tai verkkopeleissä. Porukassa hölmöily jää väistämättä vähemmälle.

Mikä nuorena opitaan, se vanhana taidetaan. Kilteistä nuorista kasvaa suurella todennäköisyydellä lainkuuliaisia aikuisia.

Kommentit (11)

Karlos99987
1/11 | 

Tämä on kyllä myös osaltaan iso harha. Nuoret ovat äärimmäisen polarisoituneita ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ei ole enää sellaista vahvaa Me-henkeä kuin 80- ja 90- luvuilla. On enemmän pieniä ryhmittymiä osalla kaikki kaverit ovat verkossa.

Miyä tulee päihteisiin niin on totta että tupakka ja viinan kulutus on romahtanut nuorten keskuudessa. Niiden tilalle on tullut voimakkaasti nuuska ja 2e:lla kadulta hankittavat kovat lääkkeet kuten epilepsialääkkeet. Tätä kun ei kysytä niin ei saada myöskään vastauksia. Mutta jopa 55% nuorista on kokeillut sekakäyttöä.

Eletään hyvin pirstaleista nuorisokulttuurin aikaa ja se tulee näkymään ikävällä tavalla kaikessa tulevaisuudessa. Haetaan nopeita tyydytyksiä ja nyt niitä on enemmän tarjolla kuin koskaan aikaisemmin.

Pege
2/11 | 

Asettelet kysymyksen ihan väärin. "Mikä on tehnyt nuorista niin kunnollisia". Eivät nykynuoret ole sen kunnollisempia kuin edellisetkään sukupolvet, oikeastaan päinvastoin.  Tilalle on tullut eräänlainen passivoituminen sosiaalisen median kautta. Nyt näytetään siellä kuka mä oon, sen sijaan, että hankittaisiin mainetta turuilla ja toreilla. "Sosiaaliseen" kohtaamiseen ei myöskään tarvitse rohkaisua, kun sen kliimaksi tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Tämä selittää rikos ja päihteiden käytössä tapahtuneet tilastovaihtelut sukupolvien välillä.

Ihminen itsessään ei ole tullut yhtään sen kunnollisemmaksi. Ympäristö vain on muuttunut. Tietyllä tapaa tällä tavalla kasvaneista nuorista saattaa tulla jopa pahempia kuin edeltäjänsä, kunhan siirtyvät nuoruudesta varhaisaikuisuuteen sekä aikuisuuteen.

Uusi kasvistrendi joustaa. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Uusi kasvistrendi joustaa. Kuva: Getty Images

Äkkikäännös lihansyönnissä voi olla vaikeaa.

Väsäsin mummon makaronilaatikon tutulla reseptillä. Vain yhden ainesosan vaihdoin. Liha sai tehdä tilaa kasviproteiinille, härkäpavulle. Lopputulosta ei juuri erottanut entisestä. Maku oli maukas ja suorastaan lihaisa. Mummollekin olisi maistunut. Lihan vähentäminen ei välttämättä tarkoita herkuista luopumista.

Eläinproteiinin korvaamista välillä kasviksilla kutsutaan fleksaamiseksi. Se ei ole itse asiassa kovin uusi ilmiö.

Suomessa on fleksattu ennenkin, mutta pakkoraossa. Härkäpapu on ikiaikainen ruokakasvi varsinkin Etelä-Karjalassa. Pavuista tehtiin ruskeaa kastiketta aina silloin, kun lihakaappi kumisi tyhjyyttään. Aika usein kumisi.

Nyt kasviksia tuovat lautaselle toiset syyt. Eläinproteiinin korvaaminen kevyemmällä lisää terveyttä. Muutama vuosi sitten julkaistussa laajassa väestötutkimuksessa osoitettiin, että lihan vaihto kasviksiin vähensi merkittävästi sydäntauteja ja kuolleisuutta moniin sairauksiin.

Tärkein syy on ilmaston lämpenemisen uhka. Ruoan tuotanto on yksi maapalloa kuumentavien kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sen osuus kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä on jopa 20–30 prosenttia.

Nature-lehden mukaan päästöt saattavat kasvaa nykyisestä jopa 90 prosenttia, mikäli jatkamme entiseen malliin ja maapallon vaurastuva väestö omaksuu meidän ruokailutottumuksemme. Tutkijoiden mukaan se sysäisi maapallon kantokyvyn riskirajoille. Jotain tarttis tehdä.

Äkkikäännös voi olla vaikea. Kulutustottumukset muuttuvat äärettömän hitaasti. Emme joko usko tutkijoita tai kartamme vastuuta. Hoitakoot muut, minä laistan.

Lapsuudessa juurtuneet arkiset tavat ovat paljon vahvempi valintoja ohjaava voima kuin halu syödä terveellisesti tai pelastaa kotiplaneetta.

En usko, että syyttely ja yksilön vastuun korostaminen ilmastotalkoissa kantavat hedelmää.

Tappiomieliala ja ahdistus saavat harvoin yrittämään parastaan. Moni painaa sormet korviin. Pahimmassa tapauksessa ihmiset linnoittautuvat vastakkaisiin leireihin. Toinen vaihtaa pihvin härkikseen, toinen lisää lihankulutusta entisestään.

Iso muutos vaatii poliitikkojen ja yritysten ohjausta ja miljardien massoja. Ilmastoystävälliset valinnat pitää tehdä helpoiksi ja yksiselitteisiksi. Joustavaa kasvisten käytön lisäämistä voin suositella. Se ei paljoa vaadi.

Kommentit (3)

issacsamuel
1/3 | 

There you can without much of a stretch include your sentiment and your point to make your exposition immaculate. However, ,in the event that your given the subject, at that point bit hard for you ,Because there you need to think about the theme and as per that you need to compose the whole thesis writing service paper. So for that first you need to think about the subject appropriately and get some significant purposes of your theme with the goal that you can utilize that point temporarily composing your article. When you are prepared with the subject then you can go for the theory discourse.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat