Kirjoitukset avainsanalla tiede

Kestäviä keksintöjä syntyy vapaasti kummastellen. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Kestäviä keksintöjä syntyy vapaasti kummastellen. Kuva: Getty Images

Perustutkimus ei etsi hyötyjä, mutta siitä voi seurata mullistavia asioita.

Mitä hyötyä on hyödyttömästä? Kerrotaan, että Britannian valtionvarainministeri William Gladstone tivasi 1800-luvun alkupuolella eräältä tieteentekijältä, mitä hyötyä tämän tutkimasta ilmiöstä olisi yhteiskunnalle. ”Sir, en tiedä, mutta jonain päivänä teidän hallituksenne voi kenties periä siitä veroa.”

Vastaaja oli fyysikko ja kemisti Michael Faraday, joka oli vastikään havainnut sähköisten ja magneettisten voimien yhteyden. Ilmiötä kutsutaan sähkömagneettiseksi induktioksi, ja siihen perustuvat niin sähkön tuotanto, siirto kuin kaikki sähköllä toimivat koneet ja laitteet. Koko maailma pyörii nykyään energian ja enenevässä määrin sähkön ympärillä.

Tieteellinen tutkimus jaetaan yleensä perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Sovellukset pohjaavat aina perustutkimukseen, jossa tieteentekijällä on vapaus hämmästellä ja kummastella juuri sitä, mikä häntä eniten kiinnostaa – aivan kuten Faradaylla aikoinaan.

Perustutkimuksen tarkoitus ei ole hakea hyötyä eikä ratkoa täsmäongelmia, mutta siitä voi seurata mullistavia asioita. Onkohan olemassa yhtään suurta keksintöä tai löydöstä, joka olisi syntynyt määrätietoisen prosessin tuloksena eikä sivutuotteena yleisestä tieteellisestä uteliaisuudesta? Kun laser noin 60 vuotta sitten keksittiin, kukaan ei voinut ennustaa, että sen tärkein sovellus tulee olemaan internet, jossa sitä käytetään tiedonsiirtoon.

Tiede on riskien ottamista, uuden etsimistä. Ilmiöiden perusteellinen selvittäminen kysyy valtavasti aikaa, rahaa ja istumalihaksia. Tarina kertoo, että Thomas Edison testasi toistatuhatta ratkaisua ennen kuin hän keksi hehkulampun. Ulkopuoliset ihmettelivät, miksi mies viitsi tehdä niin paljon turhaa työtä. Edison vastasi, ettei työ ollut turhaa, koska hän tiesi jo tuhat ratkaisua, jotka eivät toimi.

Rahoittajien harmiksi perustutkimuksen tuottama ymmärrys ei muutu euroiksi silmänräpäyksessä. Sähkön ja koko tieteen historia osoittaa, että takaisinmaksua voi joutua odottamaan kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Joskus tutkimus vetää vesiperän: ei synny uusia aluevaltauksia eikä eurojakaan. Sekin kuuluu asiaan.

Nopeiden voittojen tavoittelun huumassa voi olla vaikea nähdä perustutkimuksella minkäänlaista arvoa. Se valitettavasti näkyy päättäjien puheissa ja teoissa. Julkinen rahoitus on alkanut siirtyä yhä enemmän soveltavaan tutkimukseen. Tieteeltä odotetaan nyt innovaatioita ja suoria vastauksia yhteiskunnan ongelmiin.

Se on kuin rakentaisi hiekalle. Pikkunättiä, mutta pitkällä aikajänteellä kestämätöntä.

Kommentit (41)

https://www.newcastle-insuranc...
34/41 | 

Thank you for sharing this amazing post. keep up the great work

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöt innostuvat, kun joku näyttää mallia. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Tytöt innostuvat, kun joku näyttää mallia. Kuva: Getty Images

Stereotypia kaljusta partasuusta valkoisessa takissa alkaa natista.

Kahvi hulahti henkitorveen aamiaispöydässä, kun tytär ilmoitti tietävällä teininäänellä: isä, mä olen itse asiassa tosi hyvä matematiikassa ja voisin ryhtyä isona tutkijaksi, esimerkiksi kemistiksi.

Hihkaisin ilosta, vaikka kurkkua korvensi. Taas on yksi lasikatto rikottu.

Naiset eivät tunnetusti tieteessä juhli. Vaikka naiset ovat Suomessa miehiä koulutetumpia, heitä on tutkijoista vain kolmannes. Osuus toki vaihtelee aloittain.

Epäsuhta on selkein tieteen ykköspesteissä. Jopa 70 prosenttia professoreista on miehiä.

Naiset ovat alakynnessä varsinkin luonnontieteissä ja tekniikan alalla, ja se voi juontaa juurensa jo peruskoulusta. Tutkimusten mukaan kaikki ekaluokkalaiset tykkäävät matematiikasta, mutta jo kolmannella luokalla nostaa päätään sukupuoliero: tyttöjen kiinnostus hiipuu. He eivät luota kykyihinsä, vaikka oma osaaminen olisi oivallista. Pojat sen sijaan porskuttavat, vaikka taidoissa ei olisi kehumista.

Mistä kiikastaa? Science-lehdessä muutama vuosi sitten julkaistu tutkimustulos tarjoaa yhden vastauksen. Jo kuusivuotiaana tytöt ajattelevat, että fiksuus on vain miehinen ominaisuus. Varhaiset ajatukset poikien paremmuudesta painuvat ihon alle ja estävät tyttöjä loistamasta. Syntyy itseään ruokkiva stereotypia.

Pinnan alla kuitenkin kuplii. Käsitys tutkijasta säröilee. Mielikuvia on jo pitkään kartoitettu tutkimuksissa, joissa lapsia ja nuoria on pyydetty piirtämään tutkija. Valtaosa loihtii paperille miehen, ani harva naisen. Eivät edes tytöt. Piirroksissa pönöttää yleensä kalju, parrakas mies valkoisessa takissa koeputkien ympäröimänä.

Hiljattain tuuli on kääntynyt. Naishahmo löytyy nyt jo joka kolmannesta piirroksesta ja tytöillä nainen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Muutoksesta voi kiittää tiedekasvattajia ja ehkä mediaakin, joka muistaa nostaa myös naisia esiin tiedejutuissa.

Eniten uskon kuitenkin mallioppimiseen. Tutkimusten mukaan tytöt innostuvat tieteestä, jos heillä on joku, joka näyttää mallia: äiti, isä, kummin kaima tai julkinen esikuva. Roolimallit tekevät oudon asian tavalliseksi ja saavutettavaksi.

Vinkki Suomen Akatemialle. Jos haluatte tytöt mukaan, tehkää tieteen huiput näkyviksi. Aloittakaa akateemikoista. Aplodit teille Riitta, Irma, Sirpa, Eva-Mari ja Kaisa!

Kommentit (42)

Ventura Coast Cleaning Services
3/42 | 

This is great.  Women can truly do anything today.  The old social norms have been thrown out.  With the rise of women in the workforce and professions, there has been an equal rise in services performing some of the traditionally female roles around the house.  Professional house cleaning is a perfect solution.

Stasis
40/42 | 

Mes esame patikima technine pagalba kelyje <a href = "https://www.pigustralas.lt">tralas vilnius</a> Vilniuje ir Vilniaus apskrityje. Mes siūlome kokybiškas ir nebrangias transporto pervežimo paslaugas. Automobiliu pervežimas ir užvedimas, tralas vilniuje, avarinių automobilių technine pagalba kelyje, degalu pristatymas, padangos keitimas ir t.t. Musu patyrė specialistai pasiruošę padėti Jums netgi sunkiausioje situacijoje. Vertiname pasitikėjimą ir malonų bendravimą, tada galima pasiekti geriausią įmanomą rezultatą pačiu efektyviausiu keliu.

Karhulla on vahva yläruumis. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Karhulla on vahva yläruumis. Kuva: Shutterstock

Tieteen huippuhetket syntyvät mielen harhapoluista.

Unohda pikkuasiat, keskity suuriin linjoihin, opasti yläkoulun historian opettaja.

Oppi on mennyt perille. Kovin montaa päivämäärää tai vuosilukua en ole tallentunut muistin sopukoihin.

Yksi on sentään jäänyt elävänä mieleen: 28. syyskuuta 1928. Tuon päivän aamuna skotlantilainen lääkäri ja tutkija Alexander Fleming palasi parin viikon lomalta laboratorioonsa. Hän oli epähuomiossa unohtanut bakteeriviljelymaljan laboratorion pöydälle. Maljalla kasvoi nyt homepesäke , ja sen ympärille oli muodostunut kirkas kehä, josta bakteerit olivat hävinneet. Mikä tappoi bakteereja?

Fleming ei heittänyt pilalle mennyttä näytettä pois vaan jatkoi kysymistä. Tutkimustensa perusteella hän päätteli, että Penicillium notatum -home oli erittänyt viljelmään ainetta, joka esti bakteerien kasvua.

Kysyminen kannatti. Kymmenen vuoden päästä eläinkokeissa oli lääke, penisilliini, joka pystyi parantamaan vakavia infektioita. Vuonna 1941 ihmelääkkeellä hoidettiin ensimmäinen ihmispotilas.

Penisilliini muutti historian kulkua. Miljoonat pelastuivat, koska aiemmin varmaan kuolemaan johtaneet taudit voitiin pysäyttää. Lapsikuolleisuus väheni dramaattisesti. Kun siihen asti lääkäri oli pystynyt ennustamaan tunnilleen, milloin potilas tulee kuolemaan keuhkokuumeeseen, oli nyt tarjota parantava hoito.

Kummastelu ja kysyminen vievät maailmaa eteenpäin. Vaikka tutkijan arki voi olla monesti puuduttavaa pähkäilyä ja mittaamista, sen huippuhetket, uudet teoriat ja keksinnöt syntyvät usein mielen harhapoluista.

Tarina kertoo, että Albert Einsteinin suhteellisuusteoria sai sytykkeen villistä ajatuksesta. Mitä jos istahtaisin valonsäteen selkään? Mitä sieltä näkisin?

Kysyminen on tieteessä itse asiassa paljon olennaisempaa kuin varma vastaus. Tieteen tieto on harvoin pysyvää ja lopullista. Kyse on todennäköisyyksistä.

Ihmettely, kysyminen ja leikkisä mieli ovat tärkeä osa ihmisyyttä. Ne vapauttavat kaavamaisesta ajattelusta, johon meillä on taipumusta.

Siksi riemuitsen jokaisesta lukijan kummastelevasta viestistä, varsinkin niistä, joihin en minä tai edes fiksu tutkija osaa antaa varmaa vastausta. Yksi sellainen tuli muutama vuosi sitten Tiede-lehden pitkäaikaiselta lukijalta. Hän halusi tietää kaiken Suomen kansalliseläimen maksimivoimista: paljonko karhu nostaisi penkistä? Sitä ei ole kukaan tutkinut, mutta biologi Heidi Kinnunen ja hänen voimanostajatuttunsa lähtivät innolla mukaan ajatusleikkiin. Yllättävän vastauksen voi lukea naputtelemalla kysymyksen internetin hakukoneeseen.

Ihmetelkää te lisää, me otamme tutkijoiden kanssa selvää: tiede.fi/kysy

Kommentit (26)

Living123
2/26 | 

It's time to throw away all of those cookie-cutter date questions (What's your sign, what are your hobbies, what's your favorite color etc.

Keijona
Liittynyt13.3.2015
Viestejä32542
7/26 | 

Tässä keskustelussa olisi sensuroijilla hommia

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sophia Alice
11/26 | 

Assignment Makers service planning and submitting tasks and articles before the cutoff time is a difficult one to figure out. It takes extraordinary commitment.
Consider the possibility that, you don't have much homework help Australia. Imagine a scenario where, you have arranged things that are conflicting with your courses.

https://www.gotoassignmenthelp.com/assignment-help/make-my-assignment/

Rita Rider
20/26 | 

My tree removal company has a couple of guys on the crew that could probably give that bear a run for his money.  One of my guys is 6'8" tall and weighs 310lbs.  He drags entire tree limbs around like you would not believe!  

Legenda ”kissamargariinista” elää. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Legenda ”kissamargariinista” elää. Kuva: Shutterstock

Vanhat uskomukset eivät tahdo karista, vaikka tiede saisi selville mitä.

Muistaako joku vielä 1960-luvun kuumimman ruokaskandaalin?

Näin siitä riimiteltiin: ”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne lyödään Suvikultaan.” Tai: ”Ennen Paasivaaran rinteillä juoksenteli kissa, nyt se tulee kotiin margariinipaketissa.”

Kohu leimahti liekkeihin helmikuussa 1961, kun Uusi kuvalehti väitti, että margariinin raaka-aineena käytetään eläinten raadoista keitettyä rasvaa. Rasvakeittimeen kipataan sorkat, nahat, kaviot, hännät, pääkallot, sarvet ja siinä sivussa puolimädät jänisten, koirien ja kissojen raadot.

Lehden haastattelemat teuraskeittämön työntekijät kertoivat kauhutarinoita eläinjätelasteista, joissa kuhisi matoja kuin muurahaisia pesässä. Raatorasvaa kuljettavien kuorma-autojen oli nähty kaartavan Paasivaaran margariinitehtaalle Helsingin Herttoniemeen.

Tikun nokkaan joutui kansainvälinen elintarvikejätti Unilever, joka omisti margariinitehtaan. Unileverin maine oli jo aiemmin rapautunut rasvaskandaaleissa Saksassa ja Hollannissa. Uuden kuvalehden artikkeli heitti rasvaa kyteviin liekkeihin. ”Syömmekö jalostettua saastaa? Keinotteleeko ulkomainen margariinitrusti suomalaisten terveydellä?”

Meijeriteollisuus otti kohusta kaiken irti. Margariinin levittäminen leivän päälle oli vähintäänkin epäilyttävää. Voita markkinoitiin aitona ja oikeana luonnontuotteena.

Mirrinraatoja tai ei, voin myynti kasvoi, ja margariinin käyrät painuivat alamäkeen. Keskustelu ei ottanut laantuakseen. Kattia kanssa. ”Kissamargariini” puhutti pari vuotta lehdistössä ja oikeussaleissa.

Samalla meni kasvimargariinien maine pitkäksi aikaa. Eikä se taida olla tahraton vieläkään. Ainakin iäkkäämpi polvi epäilee yhä, mahtaako margariini olla kelpo tavaraa.

Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään, sanoo sananlasku. Se sopii tähänkin. Ei auta vaikka kuinka todistaisi, että nykymargariini valmistetaan kasvirasvoista eikä raadoista. Legenda elää.

Syy löytyy korvien välistä. Ihmismielen on hankala kääntää takkia. Kerran koettu ja opittu istuu lujassa.

Uskomme herkästi ensimmäisen kuulemamme tiedon ja pitäydymme siinä. Uusi ei mene perille, koska ihmisellä on suuri tarve löytää vahvistusta omille käsityksilleen. Mieli hylkii vastakkaisia viestejä.

Psykologisissa tutkimuksissa on huomattu, että koehenkilöt vähättelevät todisteita, jotka haastavat omia käsityksiä. Ne tulkitaan aivoissa epäluotettaviksi tai sattuman aiheuttamiksi.

Mikä avuksi? Heittäytyminen. Kannattaa altistaa itsensä vastakkaisille näkökulmille ja mielipiteille. Lue ja kuuntele erilaisia ääniä. Oman kuplan ulkopuolelle astuminen voi tuulettaa käsityksiä. Ei ole häpeä muuttaa mieltä. Se on merkki analyyttisyydestä.

Kommentit (15)

sdsew
2/15 | 

The heel of an original AM1 should be curved and the midsole piece should be straight. In addition, the heel is sturdy. The shape <a href="https://www.popkicks.org/">fake jordan 1</a> of the heel often deviates on fake pairs and this is one of the most important indicators for us. With fake Air Max 1s you often see that you can easily press the heel in, the bulge is missing and the part of the midsole also runs diagonally inward. Is this also the case with your pair? Then check the other indicators extra carefully.https://www.popkicks.org/

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat