Kirjoitukset avainsanalla ruoka

Keitto on laihtujan taikaruokaa. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Keitto on laihtujan taikaruokaa. Kuva: Getty Images

Yksinkertaiselta kuulostava konsti on vaakaa parempi painonhallintaväline.

 

Oletteko vakavissanne yrittänyt laihduttaa viimeisen vuoden aikana?” Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat kysyivät asiaa  muutama vuosi isolta joukolta suomalaisia. Yllättävän moni vastasi myöntävästi. Naisista kolmannes ja miehistä neljännes tunnustautui laihduttajaksi.

Yksinkertaisella matematiikalla voi päätellä, että joka vuosi noin miljoona suomalaista koettaa tosissaan pudottaa painoaan.

Määrä kertoo, että laihduttaminen on onneton keino karistaa kiloja. Jos se olisi edes jossain määrin tehokasta, lihavuus olisi jo ajat sitten hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Valitettavasti on käynyt päinvastoin. Ylipainoisia on jo melkein kolme miljoonaa ja lihaviakin yli miljoona. Ja yhä synkkenee. THL:n seurantatutkimusten mukaan suomalaisten kilot sen kuin lisääntyvät.

Miksi lihomme? Ongelma ei ole tahdon eikä tiedon puute. Kivikautiset vaistot ohjaavat syömään enemmän kuin tarpeeksi. Ruokaa mätetään ähkyyn asti, pahojen päivien varalle. Esi-isät ja -äidit pitivät makeasta ja rasvaisesta, koska se merkitsi kaloreita. Niin mekin, vaikka liikakaloreista on nykyoloissa haittaa.

Syöminen on pitkälti selkärankareaktio. Se tapahtuu automaattiohjauksella. Aivot eivät halua tuhlata arvokasta ajatteluaikaa syömisen tarkkailuun. Siksi jatkuva kalorien laskeminen, vaa'alle hyppääminen ja pätkäpaastot tuottavat harvoin pysyviä tuloksia. Tilalle tarvitaan enemmän helppoja arjessa hyödynnettäviä

konsteja.

Pertti Mustajoki tarjoilee tuoreessa blogikirjoituksessaan suorastaan nerokkaan yksinkertaisen painonhallintaniksin: Syö terveellisesti, syö vettä.

Mustajoki ei ole kuka tahansa. Palkittu professori on työskennellyt lihavuuden parissa 1980-luvulta asti.

Mustajoen mukaan vesimäärä ratkaisee pitkälti jonkin aterian tai elintarvikkeen terveellisyyden. Paljon vettä tarkoittaa vähemmän kaloreita – ja päinvastoin. Esimerkiksi porkkana on 90-prosenttisesti vettä. Sata grammaa sisältää vain 33 kilokaloria. Harva lihoo vettä syömällä.

Keittokinkustakin vettä on yli 70 prosenttia, mikä pitää kalorit vielä kohtuullisina.

Perunalastu on toista maata. Veden sijaan se lähes tihkuu kaloreita: sadassa grammassa kilokaloreita on peräti 520.

Hedelmien, kasvisten ja juuresten terveellisyys perustuu pääasiassa vetisyyteen. Kun niitä napsii paljon, mahaan valuu vitamiineja ja muuta terveellistä. Samalla maha täyttyy, mutta kaloreita kertyy vain vähän.

Keitot ovat suorastaan taikaruokaa. Ne tekevät olon kylläiseksi, niukoilla kaloreilla. Jälleen ratkaisee vesi.

Kommentit (9)

PKL
Liittynyt20.6.2019
Viestejä15
1/9 | 

Olipa aika huuhaata tuo Pertti Mustajoen blogikirjoitus.

Taitaa olla esimerkki siitä, että jos ainoa työkalu on vasara, niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Mustajoki on vuosikymmeniä keskittynyt lihavuuden tutkimiseen, joten hänen silmissään lihavuus on ainoa terveysongelma ja ruuan terveellisyys riippuu pelkästään kalorimäärästä.

Todellisuudessa ihmiselle terveellistä on monipuolinen, tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia ravintoaineita oikean määrän. Ei mitään liikaa eikä mitään liian vähän. Energia on vain yksi ravintotekijä monien muiden joukossa.

Toinen, usein muuallakin esiintyvä perusvirhe on se, että tuijotetaan sitä, kuinka paljon kaloreita on sadassa grammassa. Oleellista on kuitenkin vain se, paljonko on kaloreita siinä määrässä ruokaa, jonka ihminen syö. Voi on muka epäterveellistä, koska siinä on suuri energiatiheys. Mutta kun syöt voileivän, saat todennäköisesti paljon enemmän kaloreita leivästä kuin voista.

Vielä pitemmälle tuota harhaa Mustajoki vie väittäessään, että kalorimäärä riippuu pelkästään veden määrästä. Todellisuudessa oleellisempaa on se, mitä se loppuosa on. Rasvaa, hiilihydraatteja vai sulamatonta kuitua. Ja sen vedenhän voi aina juoda erikseen. Jos syöt sokeripalan ja juot päälle lasin vettä, niin se on muka epäterveellistä. Mutta jos liuotat sen sokeripalan siihen veteen ja juot, se yhtäkkiä muuttuukin erittäin terveelliseksi, kun siinä on niin paljon vettä.

Kaiken huippu on väite, että hedelmät ovat muka terveellisiä siksi, että niissä on paljon vettä. Mutta jos vesi olisi se terveellinen ainesosa, niin eihän silloin kannattaisi ostaa kalliita hedelmiä. Vettä kun saa hanasta käytännössä ilmaiseksi. Todellisuudessa hedelmät ovat terveellisiä sisältämiensä vitamiinien, hivenaineiden yms. vuoksi.

On muutenkin turhaa laskea kaloreita. Ruoka-aineille ilmoitetut kalorimäärät kun eivät vättämättä kerro mitään siitä, kuinka paljon energiaa ihminen niistä saa. Kalorimäärät nimittäin määritellään siten, että ruoka-aine poltetaan kalorimetrissä ja mitataan, paljonko siitä syntyy lämpöä. Tällä periaatteella koivuhaloissakin on paljon kaloreita. Mutta eihän ihminen mitään ravintoa haloista saisi, vaikka keittelisi esim. sahajauhopuuroa.

Abby
2/9 | 

This isn't the only place i've heard that water helps you lose weight. This blog is different from others because you are saying to eats foods that have lots of water in them where as other blogs state that you should drink lots of water. Either way, as long as water is getting into your system, i don't think it matters which way.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: Getty Images

Tunnustan. Olen lihansyöjä tai ainakin sekaani. Kelpuutan niin broilerin kuin brokkolin, yhdessä ja erikseen. Melkein mikä tahansa lautaselle laitettu maistuu.

Uudissana sekaani on napattu Mika Remeksen, Mikko Takalan, Sami Rekolan ja Tommi Anttosen samannimisestä keittokirjasta, joka ilmestyi viime vuonna. Kirja antaa synninpäästön sekasyöjille ja opastaa pohtimaan ruoan hiilijalanjälkeä ja terveellisyyttä. Muutamalla sanalla: syömään fiksusti sekaisin. Kasviksia enemmän, lihaa vähemmän, mutta laadukasta ja kotimaista.

Vinkeille luulisi olevan kysyntää, sillä yli 90 prosenttia suomalaisista on edelleen sekasyöjiä eikä noudata mitään erityistä ruokavaliota. Yhä useampi pyrkii kuitenkin vähentämään lihansyöntiä. Suuri enemmistö nuorista aikoo tutkimusten mukaan syödä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja.

Monella motiivina on huoli ilmaston lämpenemisestä. Se, mitä sinä ja minä valitsemme lautaselle, vaikuttaa päästöihin.

Selitys löytyy pitkälti lihasta. Yli 70 prosenttia maailman viljapelloista on valjastettu tuottamaan rehua. Osalla peltoalasta voisi hyvin kasvattaa viljaa ihmisille eläimille syöttämisen sijasta.

Ilmastokeskustelun tuoksinassa osa ihmisistä ajattelee, että pitäisi tai saisi syödä vain kasviksia. Vähenisivätkö päästöt ja pelastuisiko pallo, jos vaihtaisimme kaikki kasvikunnan antimiin?

Kyllä ja ei. Elintarviketieteilijät julkaisivat muutama vuosi sitten arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä laskelman , jossa oletetaan, että koko Yhdysvaltain väestö siirtyisi kasvisruokavalioon. Lopputulema yllättää. Hiilidioksipäästöt vähenevät, mutta vain puolet siitä, mitä lihantuotantoon kuluu.

Syitä odotuksia kehnompaan päästövähennykseen löytyy kaksi. Iso osa rehusta syntyy muun viljelyn sivutuotteena eikä rohmua peltoalaa muulta. Myös päästöjä aiheuttavan keinolannoituksen tarve kasvaa, koska eläinten myötä katoaa luonnonlanta.

Äärimmäisistä käytännöistä on harvoin pitkän päälle iloa. Ilmasto ja siinä samassa kansanterveys hyötyvät todennäköisesti enemmän, jos useampi sekaani skarppaa omaa syömistään.

Ihminen on biologialtaan omnivori, kaikkiruokainen. Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään kohtuullisen määrän lihaa ja kalaa, mutta ei suinkaan joka päivä. Suositaan tolkkua.

Kommentit (48)

Vierailija
1/48 | 

Tässä on viitattu tutkimukseen, joka jo osoitettu sysi-virheelliseksi. Samoin unohdetaan täysin eläinten hyvinvointikysymys ja etiikka. Olipa pohjanoteeraus Tiede-lehdeltä.

Vierailija
2/48 | 

Lukema tutkimuksessa on kylläkin 29-70%, eikä vähättelevästi "vain puolet", joka senkin luulisi olevan jo aika merkittävä määrä. Toisekseen tutkimus korostaa kasvisruokavalion terveydellisiä puolia ja siitä aiheutuvia säästöjä yhteiskunnalle, jotka nekin ovat erittäin merkittäviä. Eikö tämän tiedon valossa se todellinen "Tolkun ruokavalio" olisi oikeastaan se täysin kasvipohjainen ruokavalio, eikä lihansyönnin puolustelu? 

Sivuhuomiona vielä, että ne peltoalat, joissa nyt viljellään rehua voitaisiin kääntää myös metsiksi tms. villialueiksi joilla ehkäistäisiin lajikatoa ja luotaisiin hiilinieluja.

Keinolannoittaminen ja monokulttuuri on taas asia erikseen, ne pitäisi korvata permakulttuurilla. Ja jälleen luonto- & ilmasto kiittäisi.

Tässä vielä linkki itse tutkimukseen: https://www.pnas.org/content/113/15/4146?fbclid=IwAR2hTIcVz-DpH6lnGUMTLK... (olisiko Tiede-lehdeltä odotettavaa kirjoittaa viitattavat tutkimukset esiin?)

Anu Hame
4/48 | 

Tulee fiilis, että tässä oli tarkoitus kirjoittaa kasvisvoittoisemman ruokavalion puolesta, mutta kirjoittaja epäonnistui. Tekstin sävy ja sisältövalinnat saavat sen vaikuttamaan lihansyönnin puolustelulta. Esimerkkeinä valittu tutkimus ja sen tulosten valikoitu referointi sekä tekstin toiseksi viimeinen, tärkeä lause, jonka olisi voinut kirjoittaa vaihtoehtoisesti tähän tyyliin: Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään monipuolisesti kasvikunnan tuotteita ja lisäksi satunnaisemmin lihaa ja kalaa – eikä maitotuotteille löydy edes sijaa osana ihmisen kehityshistoriaa.

Vierailija
5/48 | 

Ketogeeninen ruokavalio voi olla epilepsiaa sairastaville ihmisille elämää muuttava kokemus. Se on myös erittäin tehokas hoitomuoto muissa neurologisissa häiriöissä, ja mielialaa vakauttava lääkitys on vähemmän tarpeen sen käytön aikana, sanovat asiantuntijat, kuten tohtori David Perlmutter Omahan yliopiston Nebraskan lääketieteellisestä keskuksesta (UNMC).
Hyvin laadittu ketoosisuunnitelma koostuu pääasiassa tai kokonaan rasvoista, mukaan lukien tyydyttymättömät öljyt, kuten oliiviöljy; kohtuulliset proteiinilähteet; vähähiilihydraattiset vihannekset, jotka sisältävät runsaasti kuitua, mikä sisältää lehtivihanneksia, kuten pinaattia, mutta ei muita asioita - esimerkiksi hedelmiä - ja mikä tärkeintä: MCT-ÖLJY!

https://www.etlehti.fi/blogit/haaveilija/ketogeeninen-ruokavalio-ja-laih...

boris thompson
14/48 | 

Well, I think a person should eat everything because excluding humans God has created everything in this world for humans if somebody is sick then it's another thing. And to see and check this that everything is working properly busy your self into some workout that will surely cover you and your diets. in the same way if your car is malfunctioning and you want someone to cover your problem then just type cheap towing near me on your mobile and every thing will be cover in an orderly manner.

https://rapidnyctowing.com/

Monelle lapselle päivän ainoa ateria. Kuva: <span class="photographer">Lehtikuva</span>
Monelle lapselle päivän ainoa ateria. Kuva: Lehtikuva

Kouluruoalla on yksi tehtävä ylitse muiden.

Kumisia perunoita, limaista kanaviilokkia, veristä maksaa ja hernerokassa lilluvia läskipaloja. Kukapa niitä unohtaisi.

Meistä jokaisella on omakohtaisia kokemuksia kouluruoasta. Aika usein keskustelu kääntyy muistoista huonoimpiin.

Taidan olla poikkeus. Itselläni ei ollut yhtään erityistä inhokkia. Kaikki oli hyvää. Maksalaatikko maistui, samoin hernekeitto sattumineen. Jopa koulun kanaviillokki oli herkullista ja taiten tehtyä, kananliha mureaa eikä lainkaan limaista, kuten moni kertoo.

Suomalainen kouluruokailu, kaikille ilmainen ja yhdenvertainen, on harvinainen ilmiö maailmassa. Siitä on nautittu jo yli 70 vuotta.

Aluksi oli pelkkää lusikkaruokaa: soppaa, puuroa tai velliä. Ei koskaan leipää eikä juomaa. Ajat muuttuvat, ja niin on muuttunut kouluruokakin. Onneksi.

Yksi on silti jäljellä. Koululounaan tärkein tehtävä on pitää nälkä loitolla, auttaa jaksamaan.

Nyt sille esitetään uusia tehtäviä. Elokuussa Tampereen valtuustossa käytiin reipas keskustelu kouluruoan ilmastovaikutuksista. Osa valtuutetuista halusi vähentää lihaa ja maitoa ja lisätä kasvisten osuutta. Viime vuonna Helsingissä tehtiin valtuustoaloite maidon pois jättämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kasvisten lisääminen lautaselle on monesta syystä mielekästä, mutta kouluruoan tehtävät ja ongelmat ovat muualla. Terveyskyselyjen mukaan moni lapsi ja nuori ei syö koulussa lainkaan. Paikoin jopa yli puolet laistaa ruokailusta. Se on huolestuttavaa.

Kouluruokailussa olennaisinta on tarjota sellaista ruokaa, joka maistuu lapsille ja nuorille. Se on monelle päivän ainoa ateria.

Tuputtaminen on kehno kannustin. Tottumukset muuttuvat verkkaan. Monissa perheissä ruokavalinnat eivät etene yhtä jalkaa ilmastotietoisimpien kanssa.

Kannatan kasvisruoan asteittaista lisäämistä, mutta nuoria kuunnellen. Siitä on äärimmäisen hyviä kokemuksia. Monissa kouluissa on tartuttu härkäpapua sarvista ja kysytty, miksei ruoka maistu?

Oppilaiden kanssa on ideoitu ruokalistoja, järjestetty teemaviikkoja ja päästetty oppilaat tutustumaan keittiöissä ruoanlaittoon. Tulokset ovat lupaavia. Siellä missä lapset ja nuoret ovat saaneet vaikuttaa listaan, ruoka on alkanut maistua.

Niille, jotka haikailevat omien kouluaikojen ikimuistoisen kanaviillokin perään, tarjoan ilouutisen. Legenda on äärimmäisen helppo valmistaa, ja se syntyy kädenkäänteessä kaupan grillibroilerista. Näin se käy:

 

Nopea kanaviillokki

grillattu broileri

pieni sipuli

voita

2 rkl vehnäjauhoa

3 dl lämmintä kanalientä

2 tl curryä

1 dl kermaa

2 rkl sitruunamehua

murskattua mustapippuria

suolaa

Suikaloi broileri. Hienonna sipuli, ja kuullota se voin kanssa kasarissa tai korkealaitaisessa pannussa. Sekoita joukkoon jauhot ja curry. Jatka vielä hetki paistamista. Kaada kanaliemi ohuena nauhana ja sekoita. Lisää kerma ja broilerinliha. Mausta pippurilla ja sitruunamehulla. Lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa keitetyn riisin kera.

 

Valmista tulee alle puolessa tunnissa. Käsittämättömän hyvää!

 

(Resepti lisätty 30.9.2020)

 

Kommentit (12)

On hulluutta jättää hyvä raaka-aine hyödyntämättä.

Mitä me syömme tulevaisuudessa?

Jos ennusteisiin on uskominen, viidenkymmenen vuoden päästä arkiruoka on vain kalpea varjo entisestä. Kiinteä vaihtuu jauheisiin ja puristeisiin. Yksi kapseli aamuin illoin korvaa päivän ateriat.

Ajatus ruokapillereistä on ikivanha. Se esiintyy melkein kaikissa tieteistarinoissa. Jo vuonna 1893 yhdysvaltalainen naisasialiikkeen aktivisti Mary E. Lease ennakoi, että kotiäidit vapautuvat hellan ikeestä 1900-luvun loppuun mennessä. Ruoka ja ruoanlaitto muuttuvat eilispäivän ongelmiksi. Apuun tulevat bioinsinöörit. Kapseleiksi puristetut luonnon antimet pitävät perheen miehet tiellä useita päiviä.

Sopii epäillä. Veikkaan, ettei ruokailu koskaan hoidu pillereitä popsimalla. Jo käytännön ongelmat panevat vastaan.

Aikuinen ihminen tarvitsee noin 2 000 kilokaloria energiaa päivässä. Rasvaksi muutettuna se tarkoittaa yli 222 gramman edestä kapseleita jok’ ikinen päivä. Sekään ei vielä riitä. Elimistö tarvitsee lisäksi proteiineja, hiilihydraatteja ja monia muita välttämättömiä ravintoaineita.

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, sanoi aikoinaan tanskalaisfyysikko ja nobelisti Niels Bohr. Ruokavisioihin liittyy ylimääräinen vaikeuskerroin. Syöminen ei ole pelkkää suolen täyttämistä eikä nälän tyydyttämistä. Se on nautintoa, sosiaalista käyttäytymistä ja vahvasti sidoksissa paikalliseen kulttuuriin. Valintoihin kytkeytyy yhä useammin arvolataus. Luomua suosiva Kallion partahipsteri saa osakseen rispektiä, arvostusta. Toisin on Pörsänmäellä.

Omat ja kansalliset tottumukset istuvat tiukassa. Ilman pakkoa suuret ihmismassat eivät hevin muuta syömistään. Siksi on turha kuvitella, että suomalaiset ryhtyvät sankoin joukoin popsimaan hyönteisruokaa. Jotkut tutkijat tarjoavat sitä vaihtoehdoksi nykyiselle lihansyönnille, koska hyönteisten tuotanto kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin lihakarja. Sirkoista ja toukista saa myös proteiinia tehokkaasti.

Suomalaisille paljon luontaisempi keino syödä ekologisesti on lähempänä kuin lähin sirkkafarmi. Jauhomatonugetteja ja torakkarisottoa odotellessa kannattaa syödä kotimaista kalaa.

Valitettavan harva syö. Tonnikaupalla Itämeren silakoita ja sisävesien särkikaloja menee joko tunkiolle tai minkkien suihin. Molemmat kalat ovat entisaikojen herkkuja. Nyt ne kärsivät imago-ongelmista.

Villikalan syönti on todellinen ekoteko. Jokainen pyydetty eväkäs poistaa ravinteita vesistöistä. Itämeri ja rehevöityneet järvet kiittävät.

On silkkaa hulluutta jättää hyvät raaka-aineet hyödyntämättä. Särjet eivät järvistä syömällä lopu.

Herkullista syyskuuta Tieteen lukijat!

Kommentit (3)

Käyttäjä5035
Liittynyt19.10.2017
Viestejä2
1/3 | 

Täytyy kyllä sanoa, että olen kerrankin niin samaa mieltä kanssasi. Miksi kotimaista kalaa ei syödä? Ehkä vähän huonosti markkinoitu viime aikoina. Joka kauppakeskuksesta löytyy nykyisin Sushi-ravintola, joka käyttää raaka-aineina näppärästi Kiinasta tuotuja rapuja ja belgialaista lohta, mutta missä ovat Kotimaiset silakkaravintolat?

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat