Kirjoitukset avainsanalla energia

Kuva: Wikimedia Commons.
Kuva: Wikimedia Commons.

Direktiivi olettaa, että 20 asteessa pyykistä tulee puhdasta. Voi käydä päinvastoin.

Kurkku ei saa olla käyrä. Tomaatin ei pidä olla liian pyöreä. Ruisleipää ei sovi mainostaa suomalaisuudesta kertovilla sanoilla tai kuvilla. Lakupiiput kielletään, samoin soutuveneen tervaaminen ja muropakettien lelut.

Monille Euroopan unionin direktiivit ovat pelkkä vitsikokoelma. Vaikka EU ei enää säätelekään kurkun muotoa ja vaikka iso osa kielloista on osoittautunut urbaanilegendoiksi, Brysselin maine älyttömien määräysten ehtymättömänä tehtaana elää ja voi hyvin.

On naljailussa järkeäkin mukana. Uuden ympäristövaatimuksen mukaan kaikissa unionin alueella myytävissä pyykinpesukoneissa on oltava 20 asteen kylmäpesuohjelma.

Pulma on siinä, ettei 20 asteessa tule puhdasta. Sen tajuaa jokainen, joka on joskus yrittänyt puhdistaa paistinpannua kylmässä vedessä. Rasva ja muu tiukassa istuva lika on ja pysyy. Vaatteet saattavat kylmäpesun jäljiltä jopa likaisempia kuin koneeseen laitettaessa.

Keskeinen ongelma piilee pesuaineista. Ne eivät aktivoidu alhaisissa lämpötiloissa. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, että kylmäpesun yleistyminen tuo markkinoille tujumpia kemikaaleja, jotka kuormittavat ympäristö. Se lyö ekoajattelua korville. Alhaisessa lämpötilassa pesty vaate myös pinttyy nopeammin ja heitetään herkemmin pois.

Myönnetään: ei kukaan pakota tinkimään pesulämpötilasta. Silti määräystä on hieman vaikea ymmärtää. Koetetaan.

Tätäkään direktiiviä ei ravistettu hihasta. Taustalla on pitkän tähtäimen tavoite energian säästämiseksi. Pesukone kuluttaa sähköä varsinkin veden lämmittämiseen.

Mutta kuinka paljon energiaa kotitalous oikeasti säästää tällä konstilla? Kansainvälisen arvioin mukaan ehkä 50—100 kilowattituntia vuodessa, jos pesu 20 asteessa otetaan tavaksi ja korkeitaan joka kymmenes koneellinen pyörii 60:ssä. Se vastaa 5—10 saunomiskertaa, jos käytössä on tavallinen sähkökiuas. Jokainen voi miettiä, onko se paljon vai vähän.

Kylmäpesumääräys on esimerkki siitä, kuinka Euroopan unioni käyttää paljon aikaa ja energiaa EU-tason sääntelyyn, vaikka ratkaisu saattaa piillä enimmäkseen muualla.

Uskon tässä asiassa enemmän asenteisiin kuin direktiiveihin. Jostain varmaan löytyy jo valmis laskelma, paljonko energiaa säästyy kun pestään vain täysiä koneellisia eikä turhaan pyykätä puoliksi puhtaita vaatteita. Kuinka usein sinä viskaat vähän käytetyn vaatteen likavaatekoppaan?

Kommentit (19)

Pseudohippi
Liittynyt27.11.2006
Viestejä13943

Minulla on ollut muutaman vuoden käytössä pesukone, jossa on myös 20 asteen pesuohjelma. En taida olla koskaan käyttänyt sitä. Mutta voisin hyvin harkita käyttöä jos markkinoilla olisi tähän lämpötilaan sopivia tehokkaita pesuaineita.

Kukaan ei pakota pesemään 20 asteessa, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Direktiivin tarkoitusena on (paitsi pyrkiä energian säästöön niin myös) tarjota pesuaineteollisuudelle insentiivi pyrkiä kehittämään tehokkaita ja ympäristöystävällisiä pesuaineita jotka toimisivat alhaisissa lämpötiloissa. Pesuaineteollisuus aivan oikein ei näe siihen tarvetta koska markkinoilla on vähän pesukoneita, joissa alhaiset lämpötilat ovat mahdollisia, 20 asteessa toimivalle pyykinpesujauheelle ei juuri ole markkinoita vaikka sellainen tarjolla olisikin. Jos kaikissa pesukoneissa olisi mahdollisuus alhaisen lämpötilan käyttöön, tilanne olisi teollisuuden kannalta toinen.

Tarinat Brysselin direktiiveistä ovat tosiaan täynnä urbaaneja legendoja. Yksi tällainen urbaani legenda on tämän blogikirjoituksen ensimmäisessä lauseessa.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Jos pyykki pestäisiin käsin hanasta tulevalla vedellä niin johan sästyis energiaa.
Paino-ongelmat vähenisivät, samoin diapetes ja sydänsairaudet. Saattaisi syntyä aivan uusi ammattiryhmäkin, pyykkärit. Työlistävä vaikutus on taattu ja terveyshyödyt kiistattomat.

Ehdotankin että pyykkikoneet kielletään kokonaan. Tai markkinoilla saa olla vain lihaskäyttöisiä koneita. Semmonen voisi olla esimerkiksi pesurumpu yhdistettynä kuntopyörän taka-akseliin. 
Lisäksi ehdotan  että hissejä ei saa rakaentaa alle 7 kerroksisiin taloihin ja ostoskeskusten rullaportaat on pysäytettävä.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

asdf
Liittynyt16.3.2005
Viestejä11757
SamikoKu

Jos pyykki pestäisiin käsin hanasta tulevalla vedellä niin johan sästyis energiaa.
Paino-ongelmat vähenisivät, samoin diapetes ja sydänsairaudet. Saattaisi syntyä aivan uusi ammattiryhmäkin, pyykkärit. Työlistävä vaikutus on taattu ja terveyshyödyt kiistattomat.

Ehdotankin että pyykkikoneet kielletään kokonaan. Tai markkinoilla saa olla vain lihaskäyttöisiä koneita. Semmonen voisi olla esimerkiksi pesurumpu yhdistettynä kuntopyörän taka-akseliin. 
Lisäksi ehdotan  että hissejä ei saa rakaentaa alle 7 kerroksisiin taloihin ja ostoskeskusten rullaportaat on pysäytettävä.

Jos trollaamiseen johtavat patoutumat hoidettaisiin pelkästään käsin, se olisi yleensä vähemmän haittaavaa ja tekijälleen tyydyttävämpää.

Nobelaner
Liittynyt9.6.2011
Viestejä1767

Onkos SamikoKu muuten siellä Thaimaassa nähnyt pyykinpesukonetta joka millään tavalla lämmittäisi sen pesuveden? Itse olen törmännyt vain sellaisiin jotka pesevät kylmällä vedellä.

eetu69
Liittynyt11.4.2014
Viestejä1

Nämä "matalalämpöpesut" ovat käytännössä fermenttoreita, varsinkin, jos kone sullotaan liian täyteen. Likapyykissä olevat bakteerit kasvavat mielellään lämpötiloissa 20-40°C ja mikäli muokkaus on puuteellinen, ei lika todellakaan irtoa pyykista ja bakteerit vain lisääntyvät. Nyt täytyy muistaa, että näkyvä lika ja bakteerit ovat eri asia.

Voisin toki itse pestä pyykkini vaikka 0°C vedessä niin, että bakteerit kuolee, mutta sitten ei tule puhdasta. Tiedän varsin hyvin, mitkä kemikaalit desinfioi ja muutama jopa steriloi, mutta ainakin eteenioksidi vaatii lämpöä toimiaksen.

Toki voisin pestä pyykkini formaldehydi-, lipeä-, natriumhypokloriitti -liuoksessa ja sekaan hieman tensidiä ja entsyymiä (mikä kuolee jo listassa aiemmin mainittuihin kemiaaleihin), voisin EHKÄ saada pyykkini puhtaaksi, mutta tekstiilivauriot olisivat nerkittävät.

EU-haihattelu tämmöisen matalalämpötilapesuaineen saamiseksi on täysin absurdi, kemikaali on tuhottomasti kalliinpaa, kuin käytetty energia ja mukaanlukien sen, että sen kamikaalin valmistaminen on jo itsessään tyyristä ja lopputuloksena meillä on sellainen ympäristömyrkky, ettei DDT vedä vertoja.

 

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6173

Tämäkin jountuu tietysti "ilmastonmuutoksen torjumiseen" ja edelleen EUn olemassaolon oikeutuksen ja tarpeellisuuden vakuutteluun, johon tuo "ilmastonmuutosta vastaan taistelu" on otettu hyväksi viholliseksi & kyseenalaistamattomaksi mantraksi. Hölmöydet kuten tämä "20 ºC pesukoneet" ovat tietysti väistämätön lopputulos kun jo lähtökohta on hölmö. 

PS. älä muuten missään nimessä osta "A+" tms energialuokan pesukonetta - se tarkoittaa käytännössä veden pihistelyä lopputuloksen laadun kustannuksella, esim riittämätöntä huuhtelua.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878
Nobelaner

Onkos SamikoKu muuten siellä Thaimaassa nähnyt pyykinpesukonetta joka millään tavalla lämmittäisi sen pesuveden? Itse olen törmännyt vain sellaisiin jotka pesevät kylmällä vedellä.

 

Kyllä niitä on olemassa, mutta huomattavasti yleisempi on pesukone joka ei tee vedelle mitään.
Se on sitä mitä hanasta tulee. Ihan hyvin pesee ainakin meillä ja aina on puhtaat vaatteet päällä.
Ei taida pesuaineetkaan olla kauhen erilaisia.

Erona ehkä se että thaimaassa vaatteet vaihdetaan joka päivä. 

Samaa teepaitaa tai kalsareita ei pidetä viikkoa päällä. Takapuoli pestään vedellä ja suihkussa käydään normaalisti ainakin pari kertaa päivässä. En yhtään ihmettele jos kalsarin takamukseen vauhtiraidat suomessa pinttyy kun naisetkin vaan paperilla vähän laapasee.

Vaatteet normaalisti kuivataan ulkona ja aurinko tappaa tehokkaasti bakteereja.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878
asdf
SamikoKu

Jos pyykki pestäisiin käsin hanasta tulevalla vedellä niin johan sästyis energiaa.
Paino-ongelmat vähenisivät, samoin diapetes ja sydänsairaudet. Saattaisi syntyä aivan uusi ammattiryhmäkin, pyykkärit. Työlistävä vaikutus on taattu ja terveyshyödyt kiistattomat.

Ehdotankin että pyykkikoneet kielletään kokonaan. Tai markkinoilla saa olla vain lihaskäyttöisiä koneita. Semmonen voisi olla esimerkiksi pesurumpu yhdistettynä kuntopyörän taka-akseliin. 
Lisäksi ehdotan  että hissejä ei saa rakaentaa alle 7 kerroksisiin taloihin ja ostoskeskusten rullaportaat on pysäytettävä.

Jos trollaamiseen johtavat patoutumat hoidettaisiin pelkästään käsin, se olisi yleensä vähemmän haittaavaa ja tekijälleen tyydyttävämpää.

Ehdotat jo käsitöitä toistamiseen. Missä kohtaa olin väärässä?
Tuommonen ehdotus vaan on laiskalle nykyihmiselle niin absurdi että että se ei mene läpi siellä pikku päässä. Itselle oman päivittäisen vaatepelatin pesemine ei olis mikään ongelma. Se menis aamulla suihkussa hetkessä ja kehittelisin siihen aivan varmasti telineen jossa se hoituu kumartelematta.

Vaatteiden pesettäminen on muuten taikamaassa aivan yleistä. Pesuloita on joka nurkalla ja ne työllistää. Sopivilla rajoituksilla pystytään lisäämään työllisyyttä ja kohottamaan kansanterveyttä. JOS siihen on halua.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

unbiased
Liittynyt26.12.2010
Viestejä1863

Monen isoäiti pesi pyykkinsä lipeällä (NaOH natriumhydroksidi). Suomessa se on myrkky ja kielletty aine. Euroopan marketeissa sitä on hyllyillä kilon purkeissa hintaan 2 €. Sillä pesee pyykkiä kiehuvassa ja kylmässä vedessä 50 kertaa. Lipeällä pestyt vaatteet eivät kutita, ovat pehmeitä, värit eivät yleensä lähde. Sama aine toimii astianpesukoneissa. Eikä ole luonnollekaan vahingollista.

Lipeä syövyttää sellaisenaan ja väkevänä liuoksena ihoa ja tappaa bakteerit, mutta ei siihen käsin tarvitse koskeakaan.

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8640

Tämä lipeällä peseminen kuulostaa järkevältä. Olisiko jossain tarkempaa tutkimusta? Tuo tavara voisi viedä kaoliinijäämätkin. Kestääkö pyykinpesukoneen materiaalit voimakasta emästä?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Nobelaner
Liittynyt9.6.2011
Viestejä1767
SamikoKu
Vaatteiden pesettäminen on muuten taikamaassa aivan yleistä. Pesuloita on joka nurkalla ja ne työllistää. Sopivilla rajoituksilla pystytään lisäämään työllisyyttä ja kohottamaan kansanterveyttä. JOS siihen on halua.

Jep, noiden paljoutta ei edes tajua ennenkuin oppii thaikuksi lukemaan sen kyltin, sitten tajuaa että joka kolmas pikkuputiikki onkin pesula. Tai ne pienimmäthän nyt tekee kaikenlaista muutakin sen pesemisen lisäksi.

Harvinaisempia ja jotenkin mielenkiintoisempia on firmat joissa on vuokrattavana pesukoneet mutta ei mitään palvelua. Tuollaisia näin ekaa kertaa Buriramissa, ja muutaman kerran piti kulkea ohi ennenkuin edes tajusin mikä niissä oli ideana. Taisin joutua kysymäänkin joltakin.

Oman kämppäni alakerrassa oli myös maksullisia pesukoneita, taisi olla 20 Bahtia per lasti ja toimi ihan kolikoilla. Noita käytin itse kun siellä asustelin. Siinä oli ihan sopivan vaivalloinen tuo pyykkääminen kun ramppasi viidennestä kerroksesta ala-aulaan ensin täyttämään koneen ja sitten tunnin päästä haki pyykit takaisin parvekkeelle kuivumaan.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Mieleen tulee kanssa että miksi liotusta ei käytetä paremmin hyväksi.
Eli illalla pyykit koneeseen ja aineet sisään. Kone ottaa vedet jä pyöräyttää muutaman kerran sen alkaa liotus ajastimella (useempi tunti) ja silloin tällöin kevyt pyöräytys ja sitte aamulla pesuohjelma pärhtää päälle ja pesee pyykin.

Ite ainakin oon käyttäny tota kikkaa nyrkkipyykissä. Illalla kama likoomaan ja aamulla niitten pesu suihkussa.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Ueberweg
Liittynyt12.9.2008
Viestejä1218
unbiased

Monen isoäiti pesi pyykkinsä lipeällä (NaOH natriumhydroksidi). Suomessa se on myrkky ja kielletty aine. Euroopan marketeissa sitä on hyllyillä kilon purkeissa hintaan 2 €.

Natriumhydroksidia saa kyllä Suomestakin. Esim. Biltemassa sitä myydään nimellä "kaustinen sooda". Eikä ole kovin kallista.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41900
unbiased

Monen isoäiti pesi pyykkinsä lipeällä (NaOH natriumhydroksidi). Suomessa se on myrkky ja kielletty aine. Euroopan marketeissa sitä on hyllyillä kilon purkeissa hintaan 2 €. Sillä pesee pyykkiä kiehuvassa ja kylmässä vedessä 50 kertaa. Lipeällä pestyt vaatteet eivät kutita, ovat pehmeitä, värit eivät yleensä lähde. Sama aine toimii astianpesukoneissa. Eikä ole luonnollekaan vahingollista.

Lipeä syövyttää sellaisenaan ja väkevänä liuoksena ihoa ja tappaa bakteerit, mutta ei siihen käsin tarvitse koskeakaan.

Niin, lipeä, muuripata, lähes kiehuva vesi, puunuija tökkimiseen. ulos pakkaseen kuivumaan. Ei tainnut jäädä bakteereja eikä kakkaa pyykkiin?

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41900
eetu69

Nämä "matalalämpöpesut" ovat käytännössä fermenttoreita, varsinkin, jos kone sullotaan liian täyteen. Likapyykissä olevat bakteerit kasvavat mielellään lämpötiloissa 20-40°C ja mikäli muokkaus on puuteellinen, ei lika todellakaan irtoa pyykista ja bakteerit vain lisääntyvät. Nyt täytyy muistaa, että näkyvä lika ja bakteerit ovat eri asia.

Voisin toki itse pestä pyykkini vaikka 0°C vedessä niin, että bakteerit kuolee, mutta sitten ei tule puhdasta. Tiedän varsin hyvin, mitkä kemikaalit desinfioi ja muutama jopa steriloi, mutta ainakin eteenioksidi vaatii lämpöä toimiaksen.

Toki voisin pestä pyykkini formaldehydi-, lipeä-, natriumhypokloriitti -liuoksessa ja sekaan hieman tensidiä ja entsyymiä (mikä kuolee jo listassa aiemmin mainittuihin kemiaaleihin), voisin EHKÄ saada pyykkini puhtaaksi, mutta tekstiilivauriot olisivat nerkittävät.

EU-haihattelu tämmöisen matalalämpötilapesuaineen saamiseksi on täysin absurdi, kemikaali on tuhottomasti kalliinpaa, kuin käytetty energia ja mukaanlukien sen, että sen kamikaalin valmistaminen on jo itsessään tyyristä ja lopputuloksena meillä on sellainen ympäristömyrkky, ettei DDT vedä vertoja.

Eetu tietää, sanoppa arvio tähän.

-Vettä

-Saippuaa

-Booraksia

-Natrium bikarbonaattia

Lähtiskö lika ja bakteerit?

PS. Palstalla Booraksia ei saisi käyttää koska silloin täällä olis yksi kirjoittaja vähemmän

Yksi eksoottisimmista käyttötarkoituksista liittyy booraksin kykyyn absorboida neutroneja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Booraksi

Astianpesukoneeseen ajattelin kokeilla Booraksin ja Natrium bikarbonaatin seosta ja sitten huuhtelulokeroon väkiviinaetikkaa. 

Tällä hetkellä astianpesukoneeseen menee "fairyn" ja natrium bikarbonaatin seos ja huuhtelulokerossa on väkiviinaetikkaa.

pinklin1
Liittynyt7.1.2013
Viestejä3346

Vielä 1950-luvulla tehtiin maaseudulla suolisaippuaa. Suolet pestiin ja niitä keitettiin lipeävedessä niin kauan, että seos oli tasaista, jonka jälkeen se kaadettiin korkealaitaiselle pellille kuivumaan. Kun se oli kuivunut, se leikattiin käteen sopiviksi paloiksi.

Tätä suolisaippuaa käytettiin pyykinpesussa ja saunasaippuana. Kumihanskoja ja käsi- tai muita ihovoiteita ei käytetty eikä ollut tarpeenkaan, sillä suolisaippua ei vahingoittanut ihoa.

Vasta kun poliitikot päätöksellään autioittivat maaseudun, karja oli hävitetty ja ihmiset muuttaneet asutuskeskuksiin, ruvettiin käyttämään pesupulvereita ja ostettiin Rexonaa. Tuon jälkeen tuli tarpeelliseksi hankkia kumihanskoja ja käsivoiteita ja lopulta oli päädytty hankkimaan pesukonekin.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41900

Laitetaan saippuasta.

Oppipa nyt tämänkin.

Saippuan valmistuksen eri menetelmät ja niiden ohjauksellisuus

Saippuoituminen

Kaikki rasvat ovat kemialliselta rakenteeltaan triglyseridejä eli glyserolin triestereitä. Triglyseridi muodostuu siis kolmesta glyserolimolekyyliin kiinnittyneestä rasvahappoketjusta. Saippuoituminen eli saponifikaatio on kemiallinen reaktio, jossa triglyseridejä lämmitetään emäksisessä nesteessä, jolloin ne muuntuvat glyseroliksi ja rasvahappojen suolaksi eli saippuaksi (kuva 2). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rasvaan lisätään nesteeseen liuotettua lipeää ja tuloksena on saippuaa ja glyserolia. (Hart, Craine & Hart 2003, 427–430.)

Saippuan puhdistava ominaisuus perustuu kahteen seikkaan. Toinen on saippuan veden pintajännitystä voimakkaasti alentava ominaisuus, joka tekee siitä tehokkaammin kastelevaa. Toinen liittyy saippuamolekyylin kemialliseen rakenteeseen: molekyylin toinen pää on lipofiili eli rasvaliukoinen ja toinen pää hydrofiili eli vesiliukoinen. Yksinkertaistettuna pesuprosessissa saippuamolekyylin rasvaliukoinen pää liukenee ja tarttuu likaan ja vesiliukoinen pää liuottaa sen veteen. (Hart ym. 2003, 432–434.) Saippuan aikaansaamiseksi tarvitaan käytännössä vain lipeää ja rasvaa. Yleisimmin termillä lipeä tarkoitetaan natriumhydroksidia, joka on kemialliselta koostumukseltaan NaOH. Lipeää on myös kaliumhydroksidi (KOH), jota käytetään nestesaippuoiden valmistuksessa,

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14818/Saippuan%20valmistuksen%20eri%20menetelmat%20ja%20niiden%20ohjauksellisuus.pdf?sequence=1

Maria

Todellinen elämäntani:

Hei Jokainen, olen Maria nimessä, haluan, että maailma tietää suuren oikeinkirjoittajan, joka ei veloita hänen palvelemisestaan ja hän on suurin, mitä olen koskaan nähnyt, todistukseni menee näin, että mieheni jätti minut 9 vuoden avioliittoa, koska en voinut olla lapsia ja menin olemaan toisen naisen kanssa ja olin kärsimättä, kun olin kertonut Dr. Ogundelen internetsivustolle, heti otin yhteyttä häneen, kun hänen loitsunvalintaansa hän yllätti, takaisin mieheni minulle, joka lähti 9 vuotta vain 24 tuntia, ja mieheni oli kerjäämässä minua anteeksi hänelle, olet todella hieno mies Ogundele, tämä mies on voimaa minkäänlaista ongelmaa elämässä, minä myös mene radiokanavalle jakamaan todistukseni, koska olen luvannut ilmoittaa maailmalle hänen hyvistä töistään, sillä teistä, jotka tarvitsevat apua, ovat hänen yhteystietonsa. Sähköposti: ogundeletempleofsolution@gmail.com. Viber-numero: +27638836445. Whats-app Numero: +2349065101630.

Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri, lauloi Eppu Normaali aikoinaan. Saksan energiavallankumous osoittaa kuitenkin, että jossain kulkevat insinöörinkin viisauden rajat.

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkimainingeissa Saksa päätti irtautua ydinvoimasta ja pistää paukkuja uusiutuvaan energiaa, erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan. Myös fossiilisista polttoaineista pyristellään eroon. Tavoite on, että 2050 jopa 80 prosenttia energiasta tulisi uusiutuvista lähteistä. Aurinko- ja tuulivoimalat rakennetaan valtion tuella, joka peritään takaisin kotitalouksilta korkeampina sähkölaskuina.

Saksan suunnanmuutos, Energiewende, on ylittänyt hurjimmatkin ennusteet. Kun paistaa ja tuulee paneelit ja propellit tuottavat hetkittäin jopa enemmän sähköä kuin teutoonit pystyvät kerralla kuluttamaan. Silloin Saksa vie langat punaisina halpaa sähköä naapurimaihin.

Uusiutuva energia on fantastinen asia — kunhan sitä voidaan jakaa ja varastoida tehokkaasti. Molemmissa tökkii.

Teknisesti uusiutuvat ovat hankalia, koska sähkön tuotto riippuu tuulen ja auringon määrästä. Mitä tehdään talven pilvisinä ja tuulettomina päivinä, kun sähköä tarvitaan tavallista enemmän eikä varavoimaa ole saatavissa? Korvaavien voimalaitosten käynnistäminen ja pysäyttäminen on hidasta, mutta sähkön kulutus vaihtelee nopeasti. Säätövoiman puutteessa jakeluhäiriöt ovat moninkertaistuneet Saksassa viime vuosina. Asiantuntijat pelkäävät, että jonain päivänä valtakunnan verkko sakkaa: virtaa ei riitäkään kaikille.

Siksi jokaista vihreää megawattia varten on rakennettava korvaavaa energiaa tuulettomien ja pimeiden päivien varalle. Saksassa se tarkoittaa usein uutta hiilivoimalaa. Ei kovin ilmastoystävällistä.

Luonnonvoimista riippuvainen energiantuotanto aiheuttaa muitakin pulmia. Myllyt jauhavat kuumana sähköä tuulisessa Pohjois-Saksassa, mutta sen siirtäminen energiapulan kanssa painiskelevaan Baijeriin ei nykyistä verkkoa pitkin hevin onnistu. Sähkön siirto merkitsee myös väistämättä hävikkiä.

Siirtyminen uusiutuvaan energiaan huutaa älykästä sähköverkkoa, joka osaa jakaa kulutuksen tasaisemmin. Kun viisas insinööri vielä keksii tavan saada sähkö helposti talteen, ollaan lähempänä energiaongelmien ratkaisua. Hyviä alkuja jo löytyy.

Valoa jouluun ja onnea uuteen vuoteen 2014, Tieteen ystävät!

Kommentit (6)

lokki
Liittynyt3.1.2010
Viestejä4941

"Siksi jokaista vihreää megawattia varten on rakennettava korvaavaa energiaa tuulettomien ja pimeiden päivien varalle. Saksassa se tarkoittaa usein uutta hiilivoimalaa. Ei kovin ilmastoystävällistä."

Selvästi kuitenkin ympäristöystävällisempää, kuin ilman tuuli- ja aurinkovoimaloita.

Jokaista -minkä väristä tahansa- megawattia varten on aina oltava korvaavaa tehoa. Tuulienergialla syy on tuulettomat päivät ja tuulivoimaloiden mitoitus, useimmilla muilla virhetilanteet ja vauriot. Vaikka näiden vaatima varatehoa tuotetaankin vaikkapa hiilivoimalla, ei kulutetusta energiasta tuoteta hiilivoimalla kuin osa.

Osa kulutetusta energiasta tulee aina noista päästöttömistä ja jokainen "ilmainen" joule säästää hiiltä tai uraania ja parantaa ympäristöystävällisyyttä. Jos ei olisi päästöttömiä "vihreitä" energianlähteitä kaikki energia pitäisi tuottaa päästöllisesti.

Myös ydinvoima on osoittautunut Tsernobylissä ja Fukushimassa pahasti päästölliseksi.

Jukka Ruukki Editor in Chief
Liittynyt27.11.2013
Viestejä60
Jukka Ruukki Editor in Chief
lokki
Suomessahan säätövoimana uusiutuva vesivoima, Saksassa yhä enemmän pahin hiilihirmu, ruskohiili. Vie kaus ilmastotavoitteista. Siksi sähkön fiksulle varastoinnille kova tarve.
lokki
lokki
Liittynyt3.1.2010
Viestejä4941
Jukka Ruukki Editor in Chief
Jukka Ruukki Editor in Chief
lokki
Suomessahan säätövoimana uusiutuva vesivoima, Saksassa yhä enemmän pahin hiilihirmu, ruskohiili. Vie kaus ilmastotavoitteista. Siksi sähkön fiksulle varastoinnille kova tarve.
lokki

Kuten huomaat, näiden lainausten käyttäminen on tässä uudessa systeemissä aika haastavaa.

-------------------------------------------------------------

Saksa ajaa nopealla aikataululla alas ydinvoimaloitaan, josta syystä tuuli- ja aurinkovoiman lisääntynyt osuus ei ole riittänyt korvaamaan syntynyttä vajetta. Tästä syystä fossiilisten energianlähteiden osuus on tilapäisesti lisääntynyt.

Tämä ei siis ole tuuli- ja aurinkovoimaloiden syytä, vaan yhtaikaisen ydinvoiman alasajon aiheuttama tilapäinen ilmiö siirryttäessä pois ydinvoimakeskeisestä jäykästä sähköverkosta dynaamisempaan malliin. Säätövoimaa tuulettomia päiviä varten on runsaasti käytettävissä, kunhan hinnoittelu siirtyy kautta koko energia-alan dynaamiseksi.

Biokaasulla energiaa tuottavien voimaloiden käyttäminen voidaan ajoittaa korkeiden hintojen aikaan. Biokaasujärjestelmissä on luonnostaan puskurivarastoja ja helppo mahdollisuus ajaa tuotantoa pätkittäin. Biokaasulaitosten osuus ei ole aivan vähäinen, sillä niitä on Saksassa tällä hetkellä tuotantokapasiteetiltaan saman verran kuin vesivoimakapasiteettia.

Dynaamisessa sähkön hinnoittelujärjestelmässä kuluttajien on melko yksinkertaista vältellä muutaman pimeän aamutunnin kallista kulutuspiikkiä esim. lämmityssähkönkulutusta ja siirtää lämmitys halvemman sähkön aikoihin, kunhan näin tehnyt kuluttaja tai teollisuuslaitos saa siitä sen hyödyn, joka siitä koituu energiajärjestelmälle. Tuota  säätökapasiteettia on valtavasti, puhumattakaan tilanteesta, jossa sähköautojen osuus on noussut merkittäväksi.

Tuuli- ja aurinkovoima ei siis johda mihinkään energiakatastrofiin, vaan ainoastaan sähkön myynnin hajautumiseen laajemmalle joukolle, mikä tietenkin muuttaa energiabisneksen voimasuhteita ja huonontaa suurten (ydinvoima) laitosten kannattavuutta.

Sähköverkon hinnoittelutoimintaa voisi verrata entiseen postijärjestelmään ennen puhelimia ja sähköpostia. Viestien kulkuun kului vähintään päiviä ja asiat muuttuivat uusien tietojen takia hitaasti. Jossain vaiheessa -ensin suuret toimijat- saivat sähköiset viestimet ja saattoivat tehdä bisnestään tämän nopeamman tiedon avulla. Nykyisin kaikilla on kännykkä taskussaan.

Nyt eletään vaihetta, jossa suurilla toimijoilla on sähköiset välineet bisneksen tekoon, mutta kuluttajilla ei vielä. Päästöttömien energianlähteiden käyttöönotto tulee laajentamaan säätöenergiabisneksen jokaisen kuluttajan mahdollisuudeksi.

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5363

Saksassa fossiilisten (maakaasu+kivihiili) osuus on kylläkin laskenut viimeisten neljän vuoden aikana. Tämä siitä huolimatta että myös ydinvoiman osuus on laskenut.

Teknologia kuitenkin kehittyy vain silloin kun luodaan teknologialle markkinat. Akkujen aurinkokennojen ja tuulimyllyjen hinta ei voi laskea, jos niille ei alkuvaiheessa luoda keinotekoisia markkinoita rikkaisiin valtioihin.

Lisäksi todellinen ongelma ei ole se kuinka Saksa tuottaa sähköä. Todellinen ongelma on se kuinka Intia tuottaa sähköä 20 vuoden kuluttua! Joten teknologia pitää saada pikavauhtia kehitettyä, joten rikkaiden länsimaiden on luotava teknologialle markkinat, koska intialaisilla ei ole varaa törsätä puhtaaseen energiaan. Maapallo pelastuu vain siinä tapauksessa että puhtaan energian hinta laskee seuraavien 10-20 vuoden aikana kilpailukykyiseksi.

PS. Saksan energiapolitiikassa on tehty paljon virheitä. Siksipä Saksalaiset yrittävät katsoa Ruotsista mallia, koska siellä uusiutuvia tukeva energiapolitiikka oikeasti toimii ja esimerkiksi järkevien tukipolitiikan ansiosta tuulivoiman hinta on paljon mukavampi kuin mitä se on Saksassa. Australia on tuulivoiman suhteen vielä parempi esimerkki.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Jukka Ruukki Editor in Chief
Liittynyt27.11.2013
Viestejä60

Juu, haastavaa se on varsinkin mobiilissa. ;)

Summa summarum: fiksua verkkoa ja varastointiratkaisuja tarvitaan, sillä ei ole päätä eikä häntää nykymallissa, jossa uudenaikaiset voimalaitokset, joihin on investoitu maltaita, ovat vuositasolla 10-20 % käyttöasteella varavoimana odottamassa tuulettomia ja pilvisiä talvipäiviä. 

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Kotitalouksiin ja teollisuuteen akut, joihin varastoida ylikapasiteetti hyvinä päivinä.

Todella kallista, mutta voisi toimia, jos olisi tarkoitukseen sopivat akut.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto