Kirjoitukset avainsanalla eläimet

Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Miksi Suomen vaakunassa komeilee afrikkalainen kissapeto?

Tietokilpailukysymys. Mistä tiedät olevasi Skotlannissa? Et säkkipillinsoitosta etkä viskistä, vaan siitä, että törmäät kaikkialla yksisarvisiin. Legendaariselta taruolennolta ei voi välttyä, jos kiertelet katselemassa paikallisia nähtävyyksiä.

En tiedä toista maata, joka olisi valinnut kansallissymbolikseen eläimen, jota ei ole olemassakaan. Paljon paremmin ei mene meillä. Suomen vaakunassa komeilee afrikkalainen kissapeto, vaikka lajin esiintyvyys on täällä Pohjan perukoilla kovin vaatimaton. Korkeasaaressa kuusipäinen lauma tuijottaa turisteja kaltereiden takaa, ja yksi ehdokas liikuskelee tiettävästi Ruokolahdella.

Kohuttua kissapetoa ei ole kiihkeistä etsinnöistä huolimatta löytynyt. 23 vuoden takainen leijonajahti itärajalla kertoo lähinnä, mihin uutispula sydänkesällä voi johtaa.

On meillä toki kaksi muutakin kansalliseläintä. Karhu (Ursus arctos), jota suurin osa suomalaisista ei ole koskaan nähnyt. Ja laulujoutsen (Cygnus cygnus), jonka joka toinen meistä sekoittaa eteläiseen tulokaslajiin, kyhmyjoutseneen (Cygnus olor).

Jos minulta kysytään, kaksikon voisi vaihtaa sovinnolla ylväämpään. Hirven (Alces alces) kohtaaminen ei jätä kylmäksi. Siinä ihminen ja hirvi tuijottavat toisiaan ja miettivät, kumpaa aristaa enemmän.

Hirveän komea kruunupää lumoaa jo pelkällä ulkomuodollaan. Täysikasvuinen sonni voi painaa pikku-Fiatin verran, 700 kiloa. Ei ihme, että jättiä kutsutaan taigan kuningaseläimeksi.

Suhteemme hirveen on ikiaikainen. Sarvipää on ihmisen ja sen kotieläinten ohella ainoa nisäkäs, jonka populaatio on kasvanut merkittävästi holoseenin eli viimeisimmän jääkauden jälkeisenä ajanjaksona.

Suomessa hirvi runsastui toden teolla 6 000 vuotta sitten, kun muinainen Suur-Saimaa tyhjeni jääkauden jäljiltä puoleen entisestä. Vuoksen alta paljastui neitseellistä maata, joka heinikoineen ja taimikoineen tarjosi suurelle kasvinsyöjänisäkkäälle täydellisen ruoka-aitan. Kanta kasvoi, kun hirvet saivat syödäkseen. Niin saivat saalistajatkin. Hirven osuus ihmisten ravinnosta kymmenkertaistui. Asiasta raportoivat hiljattain suomalaistutkijat Holocene-tiedelehdessä.

Varhaisille suomalaisille hirvi oli tärkein ja arvostetuin saaliseläin. Sitä suurempi oli suru, kun ekosysteemi vähitellen muuttui ja taimikot ikääntyivät. Vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä ei ollut enää sijaa hirvilaumoille.

Enemmistö Suomen kalliomaalauksista ajoittuu hirvikannan hiipumiseen. Niissä pääosaa näyttelevät aina metsästäjä ja sarvipäinen saaliseläin. Kenties piirrokset olivatkin hätähuuto: tule pyhä hirvi takaisin!

Nyt on meneillään hirven uusi renessanssi. Sillä menee hyvin, kiitos metsien voimakkaan hakkaamisen. Pusikoista ei ole pulaa.

Kivikauden maailmassa metsien kruunupäällä oli eläinten joukossa aivan poikkeuksellinen asema. Miksei myös tänään?

Kommentit (12)

käyttäjä-9240
Liittynyt5.8.2015
Viestejä1

Hauska juttu, mutta jäin kaipaamaan vastausta otsikossa kysyttyyn "Miksi Suomen vaakunassa komeilee afrikkalainen kissapeto?"... Hmmm

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Heikki Myllylä

Hauska juttu, mutta jäin kaipaamaan vastausta otsikossa kysyttyyn "Miksi Suomen vaakunassa komeilee afrikkalainen kissapeto?"... Hmmm

Kuten myös. Muutoinkin historiallisten symbolien muuttamista vaaditaan aina aika ajoin, milloin karhuksi, milloin hirveksi ja milloin sudeksi.

Ymmärrettävää, koska kun aikoinaan jokin symboli nousee kansallistunnukseksi niin kyse on aina sen ajan trendistä. Siitä, että symboli puhuttelee ajan ihmisiä jollain tavalla. Pieni, tuore Suome tarvitsi voimakkaan ja kunnioitusta herättävän vaakunaeläimen. Mikä olisikaan paras kuin eläinten kuningas? Nyt kuitenkin arvot ja asenteet ovat muuttuneet, kotoperäisyys on trendikästä ja jokin muu eläin tuntuisi sopivammaltya kuin Suomen luonnossa tuntematon leijona.

Pikainen googlaus kertoo Suomen vaakunasta: Suomen vaakunan syntyhistoria on osittain tuntematon. Ensimmäisen kerran sen tiedetään esiintyvän Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa Upsalan tuomiokirkossa. Siinä muodossa se on omaksuttu itsenäisen Suomen vaakunaksi vuonna 1917. Tätä ennen vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana. 

https://www.intermin.fi/fi/ministerio/suomen_lippu_ja_vaakuna/suomen_vaakuna

Hämmentää.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Kiinassakin on lohikäärmeitä. 

Olisko niin että asiat (myös vaakunat) usein perustuu taruille ja sellaisen voiman ihannoimiselle joka ei ole kosketeltavissa. Halutaan näyttää jotain voittamatonta ja mahtavaa, sellaista joka herättää ihailua.

Ehkä oman ylevyyden tavoitteluun ei ole riittänyt hirvi, karhu taikka susi. Se on kotoista ja kaikkien tuntemaa, mutta mystiikka puutttuu ja luultavasti mystiikalla on ollut vuosistoja sitten suurempi merkitys kuin nykyään.

Tuota vaakunaa voisi myös pitää enteellisenä. Kristillinen suora miekka kädessä ja jalka polkee ottomanian sapelia. Siinä välissä sitten leijona, kansakunta. Luultavasti historiallista perinnettä myöskin. Oliko leijona tuttu ottomanin valtakunnassa?

https://en.wikipedia.org/wiki/Ottoman_Empire

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

---
Liittynyt6.9.2006
Viestejä3436

Somessa pyörii se kuva jossa naikkonen pullistelee kaatamansa kirahvin vieressä. Mussa ko. kuva ei herättänyt mitään tunteita. Onkohan mulla päässä vikaa? Samoin jos joku sanoo syövänsä ulkomailla koiraa, on ihan se ja sama. Uhanalaisten eläinten tappaminen on kyllä minustakin väärin, mutta muuten kait aika sama.

Ennen vanhaan mentiin kaatikselle ampumaan rottia ja sen perään syötettiin oravia kädestä, kun ne ovat niin lutuisia. Samanlainen rotta sekin on, mutta saanut joltain riistettyä evoluutionsa alkutaipaleella vähän karvaa korviinsa ja häntäänsä.

Jotenkin tuntuu että monelta katoaa suhteellisuudentaju kun puhutaan elukoista. Navetassa omat lehmät pyörivät paskassa samaan aikaan kun rapsuttelet koiraasi töllön ääressä. Tasan ei käy onnenlahjat. Elukoiden taivaassa tuotantoeläimet ruoskivat kissoja ja koiria 24/7, sitä kutsutaan kotieläinten helvetiksi.

idiotus
Liittynyt8.12.2007
Viestejä1907

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960
SamikoKu

Kiinassakin on lohikäärmeitä. 

Olisko niin että asiat (myös vaakunat) usein perustuu taruille ja sellaisen voiman ihannoimiselle joka ei ole kosketeltavissa. Halutaan näyttää jotain voittamatonta ja mahtavaa, sellaista joka herättää ihailua.

Ehkä oman ylevyyden tavoitteluun ei ole riittänyt hirvi, karhu taikka susi. Se on kotoista ja kaikkien tuntemaa, mutta mystiikka puutttuu ja luultavasti mystiikalla on ollut vuosistoja sitten suurempi merkitys kuin nykyään.

Tuota vaakunaa voisi myös pitää enteellisenä. Kristillinen suora miekka kädessä ja jalka polkee ottomanian sapelia. Siinä välissä sitten leijona, kansakunta. Luultavasti historiallista perinnettä myöskin. Oliko leijona tuttu ottomanin valtakunnassa?

https://en.wikipedia.org/wiki/Ottoman_Empire

Kommentoin tuota (boldaamaani) karhua. Ehkä karhua ei haluttu sen takia vaakunaeläimeksi, kun se oli jo "varattu" Venäjän symboliksi?

Tuo vaakunan käyrä sapeli ei ehkä välttämättä viittaa ottomaaneihin (tai ristiretkiin, jotka ajoittuivat satoja vuosia aiemmin kuin Kustaa Vaasan vaakuna, jossa Suomen vaakuna ehkä ensimmäisenä esiintyy hautamuistomerkiksssä v 1580 Upsalan tuomiokirkossa), vaan kärhämöintiin Venäjän kanssa Karjalasta, tai mahdollisesti mongoleihin, vaikka sekin on kyllä mahdollista, että se viittaakin turkkilaisiin/ottomaaneihin, jotka tuolloin koettiin uhkana.  Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaakuna#Historia

Ruotsinkielisen wikin mukaan sapeli viittaisi joko Venäjään tai Novgorodiin (mutta tälle väitteelle tivataan lähdettä).

Anekdoottina, Suomen (ja mm. Puolan ja Kievin (Ukrainan)) vaakuna on kuulunut Venäjän isoon vaakunaan (vuodelta 1882) osana:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Rysslands_statsvapen#/media/File:Greater_C...

... ja siinä väitetään löytyvän sieltä Karjalankin vaakuna (Sieltä löytyy kaksi miekkakättä pitelemässä sapelia - kun taas Karjalan vaakunassa toinen on suora ja toinen sapeli), ja Eestin kolme sinistä vaakunaleijonaakin. Nämä ja Liivinmaan ja Kuurinmaan vaakunoiden väitetään kuuluvan Baltian vaakunaan, toinen oikealta ylhäällä tässä http://en.academic.ru/dic.nsf/enwiki/581455#Great_Coat_of_Arms.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Rysslands_statsvapen

R Hood
Liittynyt31.8.2015
Viestejä19

Luulen että siksi että sitä pidetään eläin kunnan kruunamattomana kuninkaana, eli se on valio omassa sarjassaan, ei suomi ole ainua eikkös se näin ole!

Älä koskaan kadu tekemääsi, kadu tekemättä jäänyttä.
(Elmer Diktonius)

R Hood
Liittynyt31.8.2015
Viestejä19
MrKAT

Hirvi ja jalkajousi. Sinisellä taustalla tähtiä Otavan.. vois muuten tulla komee..

 

 

Ei saa jalkajousella metsästää suomessa eikä hirveä millään jousella!

Älä koskaan kadu tekemääsi, kadu tekemättä jäänyttä.
(Elmer Diktonius)

AnnaSKoivunen
Liittynyt12.3.2018
Viestejä3

Paras esimerkki nykyisestä ruokahuuhaasta on GMO-vastaisuus. Snellmannin tuotteet ovat ainakin itsellä boikotissa niin kauan aikaa kun jatkavat heidän naurettavaa mainoskampanjaa.

Vierailija

Löytääkseen maan, jolla on fiktiivinen eläin symbolina, ei tarvitse Skotlannista kauaksi vaeltaa, Walesiin, jossa lohikäärme koristaa lippua.

Kuva: Wikimedia Commons, U. S. Fish and Wildlife Service.
Kuva: Wikimedia Commons, U. S. Fish and Wildlife Service.
Kuva: Wikimedia Commons, U. S. Fish and Wildlife Service.
Kuva: Wikimedia Commons, U. S. Fish and Wildlife Service.

Paikallisyhteistyö on toiminut vesiensuojelussa. Miksei susien?

Kuvitellaan tilanne: nuotiotulille istahtaa joukko maakunnan miehiä, kokeneita erämiehiä kaikki. Heitetään ilmoille kysymys: sopiiko susi Suomen luontoon? Vastaus tulee kuin pyssyn suusta: Totta kai sopii! Siirtoistutettuna maan alle. Mielellään parin metrin syvyyteen.

Susi on eläin, joka herättää harvinaisen paljon tunteita. Skaala vaihtelee sokeasta vihasta ja salametsästyksestä kiihkeään puolustamiseen. Susi myös jakaa kansaa. Ylen tänä vuonna tekemän arvokyselyn mukaan kansalaiset ovat jyrkän erimielisiä kolmesta asiasta: homoliitoista, ruotsin kielen asemasta ja susien metsästyksestä.

Mikä sudessa pistää vihaksi? Se tappaa karjaa, kotieläimiä ja kilpailee saaliista metsästäjien kanssa. Erityisen paljon pahaa verta herättää susien taipumus tappaa koiria. Pihavahdin tai hirvikoiran haukku on joillekin yksilöille yhtä vastustamaton kutsumerkki kuin vellikello muinoin. Syömään! Kun paras kaveri raadellaan palasiksi, metsämiehen on vaikea antaa sitä anteeksi.

Vihaa yleisempää on pelko varsinkin niillä paikkakunnilla, joille sudet ovat vasta asettuneet. Pelko on syytä ottaa vakavasti, vaikka faktojen valossa karhu ja hirvikin ovat sutta vaarallisempia ihmiselle.

Tunnustan. En itsekään jättäisi pientä lasta yksin pihalle susialueella. Susi kantaa harteillaan historiasta tiedettyä lapsensurmaajan taakkaa. 1800-luvulla laji hävitettiinkin koko maasta.

Taas susi haluttaisiin häätää Suomesta – tai ainakin rajoittaa sen levinneisyys Ranuan eläinpuistoon.

Enää se ei onnistu. Susi on Euroopan unionin suojeluksessa. Sen sijaan sitä on opittava sietämään. Vahinkosudet ja arvaamattomasti käyttäytyvät yksilöt on kuitenkin syytä hävittää. Se ei ole tappio susikannan suojelulle, kirjoittaa petotutkija Ilpo Kojola Tiede-lehden uudessa vierasblogissa.

Susialueilla asuvien ihmisten suhdetta petoihin on tutkittu monessa maassa. Yksi viesti on ylitse muiden. Viha ja oman käden oikeus kumpuavat omista kokemuksista, turhautumisesta ja vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Suden suojelu ei voi onnistua, ellei paikallisten asukkaiden ääni kuulu päätöksenteossa. Paikallisyhteistyö on toiminut vesiensuojelussa. Miksei susien?

Kommentit (4)

käyttäjä-4665
Liittynyt26.7.2014
Viestejä11

Pyreneittenkoira on sutta suurempi.

Aitaa suomalainen uusavuton poropeukalo ei osaa rakentaa karjansa tai koiriensa suojaksi.

 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1634

Muistan, kun yöllä jouduin kävellen kulkemaan monen kilometrin matkan talvista metsätietä 50-luvulla Heinävaarasta Kiihtelykseen. Sudet ulvoivat. Ainakin luulin ulvojien olevan susia. Suunnittelin kaikenlaisia selviytymisstrategioita susien tai yksittäisen suden hyökkäyksen varalle, mutta tappion todennäköisyys oli joka tapauksessa ilmeinen. 

Jo kansakoulussa oli kerrottu, kuinka susi vei lapsen pihalta.

Toisaalta, sudethan voivat tiettävästi toimia emoina hylätyille ihmislapsille kuten Amalalle ja Kamalalle ja ehkä myös Romulukselle ja Remukselle:

https://www.google.fi/#q=amala+ja+kamala

https://www.google.fi/#q=romulus+ja+remus

Yksittäinen susi voi myös käyttää ihmisiä hyväkseen esim. ruoan saannissa ja jopa kesyyntyä. Kesyyntyminen tapahtunee samaan tapaan kuin kuuluisassa kirjassa ja siitä tehdyssä elokuvassa

https://www.google.fi/#q=tanssii+susien+kanssa

Kyllä joskus huskya paijatessa tuntuu, kuin paijaisi hyvin itsensä kontrolloivaa sutta. Kerran eräs husky näki, kun toinen iso  koira kiusasi pientä, takkuista koiraa. Husky päätti rankaista isoa koiraa, ja olisi varmaan rankaissut ankarasti, ellei huskyn isäntä olisi tullut ja kaulapannasta vetänyt koiransa ison koiran päältä pois.

Major_Breakthrough
Liittynyt13.3.2017
Viestejä12388

Susi on kesyyntynyt muutamissa tapauksissa myös meidän aikanamme.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Kuva: Wikimedia Commons.
Kuva: Wikimedia Commons.

Mitä me pelättiin ennen, kun ei ollut punkkeja?

Jos tiedotusvälineitä on uskominen, vaarallisinta Suomen kesässä 2014 eivät ole viina ja väkivalta vaan Ixodes ricinus -punkkipuutiaiset. Ne iskevät salakavalasti, levittävät ikäviä tauteja ja jopa tappavat. Heikkohermoisimmat eivät enää uskalla astua jalallaan luontoon.

Todellisuudessa borrelioosi ja muut puutiaiskauhut ovat olleet seuranamme vuosikymmeniä, mutta silti väki on melko hyvin pärjännyt. Esimerkiksi Ahvenanmaalla, jota pidetään pahimpana tautihautomona, asukkaista 85 prosenttia on tutkimusten mukaan saanut puutiaisen puremia, moni lukuisiakin. Elossa ovat edelleen.

Se on totta, että borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetapaukset ovat lisääntyneet Suomessa ja kaikkialla Euroopassa. Sama koskee mönkijää itseään. Ilmaston lämpeneminen luo sen levittäytymiselle ihanteelliset olot.

Silti tautisen punkin puremasta sairastuminen on edelleen sattuman kauppaa, ja vain pieni osa tartunnoista johtaa oireisiin. Tutkijoiden tekemien laskelmien perusteella Ahvenanmaalla aivokuumeen saa vasta, kun on ruokkinut ihollaan tuhat puutiaista. Sitä voi sanoa käänteiseksi lottovoitoksi. Jos ei uskalla luottaa onnettareen, voi aina turvautua puutiaisaivokuumeelta suojaavaan rokotteeseen.

Hysterian lietsonnan hienostuneinta muotoa edustavat tiedotusvälineiden julkaisemat kuntakohtaiset punkkikartat. Niiden avulla voi kuulemma välttää kotiseudun tai kesälaitumien tautisimmat paikat.

Suhtaudun punkkikarttoihin kuten savolaiseen sääennusteeseen: Suattaapi tuo olla nuinnii – vaan suattaapi se olla toisinnii. Tietämys punkkien levinneisyydestä on edelleen aika olematonta. Vielä hatarampia ovat arviot siitä, kuinka suuri osa kantaa borreliabakteeria tai aivokuumevirusta. Leimakirveen heiluttelun riski on suuri. Joillakin punkkikarttojen synkiksi maalaamilla Ahvenanmaan saarilla ei ole tavattu aivokuumetta kymmeniin vuosiin.

Jos haluaa pelätä, Suomesta löytyy paljon pöpelikköä vaarallisempia paikkoja. Toisin kuin punkkikeskittymät, ne tiedetään aika tarkkaan, koska ne on merkattu.

Suojateillä tapahtuu loukkaantumisia käytännössä joka päivä ja kuolemaan johtavia melkein yksi kuukaudessa. Tietä ylittävä hirvi törmää autoon kohtalokkain seurauksin hieman harvemmin, mutta silti turhan usein. Ja lähes aina hirvivaaramerkin kohdalla.

Borrelioosi-hysteriasta lisää Tuomas Aivelon blogipostauksessa.

Kommentit (2)

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä9287

Taas oikein hyvä ja asiaan (melkein) pureutuva teksti.

Mutta, mutta. Putosiko päätoimittaja omaan ansaansa. Juttu sanahötöstä oli myös ehtaa tekstiä, mutta mites nyt.

Jutussa kerrotaan tai mainitaan: "Ilmaston lämpeneminen luo sen levittäytymiselle ihanteelliset olot". Punkista (ei musiikkilaji) siis kyse.

Tuo "ilmaston lämpeneminen" on nykyisin klisee, jota käytetään joka paikassa vaikka todisteet ovat enimmäkseen varsin heikot.

Epäilen, että punkin leviämisen syyt eivät välttämättä johdu ilmastosta. Nykyisinhän joka paikka rehottaa. On puskaa ja heinikkoa, jota punkit tarvitsevat. Ennen lehmät ja lampaat pistivät sellaiset poskeensa - punkkeineen. Matkustaminenkin on yleistynyt.  

Yki Työmiehenhiki
Liittynyt9.2.2014
Viestejä4

"Esimerkiksi Ahvenanmaalla, jota pidetään pahimpana tautihautomona, asukkaista 85 prosenttia on tutkimusten mukaan saanut puutiaisen puremia, moni lukuisiakin. Elossa ovat edelleen"

Juu mutta jospa ahvenanmaalaisten käyttäytyminen johtuukin aivokuumeesta  :o)

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto