Kirjoitukset avainsanalla silakka; luonto; terveys

Kuva: Anneli Salo, Wikimedia Commons.
Kuva: Anneli Salo, Wikimedia Commons.

Brysselin mielestä Itämeren herkku ei kelpaa edes sianruoaksi.

Kohta on taas se aika. Pitää saada silakoita. Eikä mitään sinttejä, vaan kunnon kokoisia fileitä. Muuten ei joulupöydän kalaherkku synny.

Tehtävä saattaa olla tänä vuonna poikkeuksellisen vaikea. Pieniä ovat silakat joulukaloiksi, sanoo suomalainen sananlasku. Ja yhä pienemmäksi käyvät. Kaupasta ei tahdo löytyä tuoreita silakkafileitä – ei isoja eikä pieniä.

Vika ei ole kaupan, vaan kuluttajien. Silakka ei maistu enää entiseen malliin. Kolmannes aikuisista ei syö sitä lainkaan. Lapsissa hopeakylkisten ystäviä on vielä vähemmän. Kalastajat kyllä pyytävät trooleillaan silakkaa, mutta saalis päätyy lähinnä tarhakettujen ja minkkien suihin.

Suosion romahdusta selittää osin myrkkykalan maine. Moni kuluttaja on huolissaan silakkaan kertyvistä vierasaineista, erityisesti dioksiinista, jota on pidetty kehityshäiriöitä ja mahdollisesti syöpää aiheuttavana supermyrkkynä. Mitä vanhempi ja isompi kala, sitä enemmän siihen on pakkautunut myrkkyjä.

Silakat ovat joutuneet myös Euroopan unionin viranomaisten hampaisiin, koska niiden dioksiinipitoisuus ylittää komission elintarvikkeille asettamat enimmäisarvot. Brysselin näkemyksen mukaan Itämeren silakka ei kelpaa edes sianruoaksi EU-alueelle, mutta Suomessa sitä saa myydä ja syödä.

Onko tässä järkeä? Ehdottomasti. Voi kuulostaa kummalta, mutta suurempi vaara suomalaisten terveydelle olisi, jos he eivät söisi kalaa edes silakoiden vertaa. Asiantuntijoiden mukaan eväkkäisiin kertyvän dioksiinin mahdolliset riskit ovat huimasti pienemmät kuin kalasta saatavat terveyshyödyt. Silakoiden hyvät rasvahapot suojaavat muun muassa sydäntaudeilta ja masennukselta. Varsinkin ikäihmisille silakka on tärkeä elimistölle välttämättömän D-vitamiinin lähde.

Jos silakka jäisi kokonaan pois suomalaisten ruokapöydästä, se todennäköisesti korvautuisi kovaa rasvaa tursuavilla lihatuotteilla. Syömättä jättäminen estäisi vain vähän syöpiä mutta aiheuttaisi samalla kymmeniä kertoja enemmän sydänkuolemia. Kieltojen ja pelkojen sijasta olisi paremminkin syytä lisätä silakoiden ja muiden kalojen käyttöä.

Dioksiinisilakat ovat klassinen esimerkki terveysriskien puntaroinnin vaikeudesta. Kun yhtä välttelee, saattaa saada niskaansa vielä pahemman. Ongelma ei ole se, että ihmiset pelkäisivät liikaa tai liian vähän, vaan se, mitä he valitsevat pelkonsa kohteeksi. Väärien asioiden pelkääminen kun ei auta vähentämään riskejä.

Kommentit (22)

Ueberweg
Liittynyt12.9.2008
Viestejä1218

On kuitenkin tosiasia, että silakka sisältää dioksiinia raja-arvot ylittävän määrän. Oikea ohje kuluttajille ei ole olla välittämättä raja-arvosta, vaan syödä silakan sijaan jotakin muuta kalaa. Sitä paitsi viittaatko johonkin tutkimukseen, jossa osoitetaan, että silakan syömisen terveyshyödyt ovat haittoja suurempia. Vai oliko tämä vain nimeltä mainitsemattomien asiantuntijoiden mielipide?

Kirjoitat: "Voi kuulostaa kummalta, mutta suurempi vaara suomalaisten terveydelle olisi, jos he eivät söisi kalaa edes silakoiden vertaa." Ajattelitko, että kuluttajat joko syövät silakkaa ja jos eivät syö, he eivät syö kalaa lainkaan? Kuinka suuri osuus kuluttajien syömästä kalasta mahtaa olla silakkaa? Jutun alku antaa ymmärtää, että aika pieni.

Jatkat: "Jos silakka jäisi kokonaan pois suomalaisten ruokapöydästä, se todennäköisesti korvautuisi kovaa rasvaa tursuavilla lihatuotteilla." Miksi ihmeessä näin kävisi ja mihin tämä ajatus perustuu? Minä esim. en syö silakkaa mutta kohtuullisen paljon muuta kalaa kuitenkin. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, etteivätkö useimmat kanssaeläjäni toimisi samalla tavalla.

Minusta kirjoituksesi on edesvastuuton.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

Kyllähän silakka ihan hyvää voi olla, mutta jotenkin vaan tökki maailman saastaisimmasta merestä peräisin oleva eväs, oli se sitten silakkaa tai kassilohta. Toisaalta edellisen kirjoittajan mainitsemat marinoidut broilerinriekaleetkaan eivät houkuttele nekään, ei maun eikä myöskään siksi, että kananpoikien lyhyt elämä lienee ankea.

Sinänsä ihan fiksu aloituskirjoitus. Tosiaankin terveyshyödyt voivat silti olla isommat. Ehkä tässä ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän ja muistin rajat tulevat vastaan: on helpompi kategorisoida yksittäisiä asioita hyvä-paha-akselilla (vältettäviin ja suositeltaviin tässä) kuin optimoida monimuuttujajärjestelmiä. 

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä6488
Ueberweg

On kuitenkin tosiasia, että silakka sisältää dioksiinia raja-arvot ylittävän määrän. Oikea ohje kuluttajille ei ole olla välittämättä raja-arvosta, vaan syödä silakan sijaan jotakin muuta kalaa.

Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dioksiinit

"Se tarkoittaa sitä, että ratkaisevaa on vain pitkä altistus, eikä suhteellisen suurikaan lyhytaikainen altistus esim. tapahtuneiden rehun saastumisepisodien aikana juurikaan muuta elimistön dioksiinimäärää.[1] Siksi ei ole katsottu aiheelliseksi esim. rajoittaa kalan syöntiä erikseen raskauden aikana, vaan samat ohjeet pätevät kuin siihenkin asti.[9] Itämeren lohi sisältää EU:n raja-arvot ylittävän määrän dioksiinia. Suomella ja Ruotsilla on poikkeuslupa myydä arvot ylittävän määrän dioksiinia ylittävää kalaa. Itämeren lohta ja taimenta tai isoa, yli 17 cm pituista silakkaa suositellaan syömään korkeintaan 1–2 kertaa kuussa."

Oikea ohje kuluttajille siis nykyisen tieteellisen tiedon valossa on esiintuoda dioksiini niin, että kuluttaja ei esimerkiksi söisi päivittäin pelkkää silakkaa.

Henkilökohtaisesti pidän selvänä että suuri osa kalastajia kohtaan luoduista peloista perustuu siihen ettei heidän tuotteeseensa tahdo elintarviketeollisuus (suuryritykset) oikein päästä väliin. Kalastaja kalastaa ja vie kalan mahdollisemman tuoreena kaupan hyllylle. Ikävä juttu jalostajille. Tämän tiedostavina elintarviketeollisuuden lobbariarmeijat yrittävät tehdä kaikkensa vedättääkseen kansaa retkuun ajamalla heille sopivaa lainsäädäntöä.

Ueberweg
Liittynyt12.9.2008
Viestejä1218
HuuHaata

Oikea ohje kuluttajille siis nykyisen tieteellisen tiedon valossa on esiintuoda dioksiini niin, että kuluttaja ei esimerkiksi söisi päivittäin pelkkää silakkaa.

Virallinen Eviran syöntisuositus on tämä:

Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1-2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta.
Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa.
Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan, koska se kerää elohopeaa.
Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Näitä kaloja ovat hauen lisäksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/kalan+syontisuositukset/

Ohje ei siis ole olla välittämättä silakan ja muiden kalojen dioksiinista, PCB:stä ja elohopeasta.

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä6488

^ Keskimääräinen dioksiininsaantitaulukko Pohjois-Amerikassa elävälle:

http://en.wikipedia.org/wiki/Polychlorinated_dibenzodioxins#mediaviewer/File:Dioxin_chart.png

Kala tuossa 7.8pg/päivä keskimääräinen kokonaissaanti 119pg/päivä.

Suomessa:

"Elintarvikkeet ovat dioksiinien saannissa päälähde. Tyypillisiä elintarvikkeita, joihin dioksiineja kertyy, ovat kalat, maito ja maitotuotteet, liha ja lihatuotteet sekä kananmunat. Suomalaiset saavat dioksiinia 54 pikogrammaa TEQ toksisuusekvivalenttia vuorokaudessa. Dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden saanti on suomalaisella yhteensä 114 pikogrammaa TEQ/vrk. Dioksiinia saadaan eniten kalasta (86 %) ja maitotuotteista (4 %)."

Eli keskimääräisen suomalaisen dioksiininsaanti on alle puolet Pohjois-Amerikkassa elävästä.

http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/vierasa...

Taulukko 2 selventää suomalaisen dioksiininsaannin komponentit. Jos haluaa päivittäistä keskimääräistä dioksiininsaantiaan vähentää puolella lopettaa silakan syönnin. Jos haluaa lopettaa koko dioksiininsaannin ei enää syö ja juo vaan vettä.

s. 11 samasta tutkimuksesta. Itämeren kalastajat ja dioksiinit: Kalastajien syöpäriskejä on tutkittu ja he ovat osoittautuneet muuta väestöä terveemmiksi ja pitkäikäisimmiksi.

Mistä löytyy tutkimustietoa siitä, että dioksiini noilla pitoisuuksilla vaikuttaa huomattavasti ihmisen terveyteen?

Jodi
Liittynyt27.2.2014
Viestejä2187

Mikä todennäköisyys 50+ henkilöllä on saada kalan dioksiinista haittoja? Kehon hidas romuttaminen on jo muutenkin käynnissä.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784
Piikkikammoinen näyttelijä ja innokas kalamies kävi verikokeessa selvittämässä, kuinka paljon kalansyönnistä kertyy elimistöön ympäristömyrkkyjä.

Hoitaja lähestyy piikin kanssa Jasper Pääkköstä, joka istuu hermostuneen näköisenä Terveystalon näytteenottotuolissa.

.....Kolme viikkoa on kulunut, ja testitulokset saapuvat. THL:n johtava tutkija Hannu Kiviranta tulkitsee lukuja.

Pääkkösen erottaa muusta väestöstä DDT-hyönteismyrkky. Suomessa sitä kertyy elimistöön pääasiassa kalasta. DDT-pitoisuus on näyttelijällä noin kymmenkertainen muihin hänen ikäisiin verrattuna.

"Pitoisuudet ovat lähellä ammattikalastajia, joiden keski-ikä on 57 vuotta", Kiviranta kertoo.

Hän arvelee, että Pääkkönen on ollut hiljattain alueella, jossa DDT:tä yhä käytetään. Esimerkiksi Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa sitä saattaa olla kasviksissa.

"Olin helmikuussa kuukauden Intiassa", Pääkkönen myöntää.

PCB-öljyjen pitoisuuksissa hän ei erotu yhtä selvästi. Nuoriin kalastajiin verrattuna pitoisuudet ovat korkeammat ja vanhoihin kalastajiin verrattuna pienemmät. Tämä johtunee runsaasta kalankulutuksesta. Tulentorjuntakemikaalien pitoisuuksissa hän ei erotu muusta väestöstä.

Pääkkönen on tuloksista hieman yllättynyt. Elämäntapojaan hän ei silti aio muuttaa.

"Syön ja elän aika terveellisesti. Ajattelin, että minulla olisi saattanut olla normaalia pienemmät arvot. Ehkä kuitenkin selviän hengissä."

http://www.hs.fi/tekniikka/a1410499498716

Olettamista ja arvaamista parempi tapa on mittaaminen.

salai
Liittynyt17.3.2005
Viestejä7580
jussipussi
http://www.hs.fi/tekniikka/a1410499498716

Olettamista ja arvaamista parempi tapa on mittaaminen.

Ei kai tuo Pääkkönen syö lainkaan silakkaa? Pahimmanlaatuinen huvikalastaja ja kalojen rääkkääjä. En ole läheskään aina samaa mieltä Aarno Laitisen kanssa, mutta tässä asiassa hän on oikeassa:

Hyvästi kala | Aarno Laitinen | Blogit | Iltalehti.fi

"Viimeinen villitys on vihreiden hanke kaapata kalastusasiat maatalousministeriöltä ympäristöministeriölle. Tätä kampanjaa vetää näyttelijä Jasper Pääkkönen, jonka kalastustapana on ”catch and release”. Siinä kala pyydystetään, sitä kiskotaan, uitetaan ja väsytetään ja lopulta nostetaan ylös. Sitten kala valokuvataan, irrotetaan koukku kiduksista ja päästetään se vapaaksi uusien kalastajien retuutettavaksi.

Tekisi mieli kokeilla, miltä Jasper Pääkkösestä tuntuu, jos hänen suuhunsa kiinnitetään koukku, juoksutetaan ympäriinsä, väsytetään, pyydystetään, vapautetaan ja päästetään uudelleen saaliseläimeksi."

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784
salai

 Ei kai tuo Pääkkönen syö lainkaan silakkaa?

Kalatiskillä ja ravintoloissa Pääkkönen suosii kestäviä valintoja. Hyvinvoivista kotimaisista kalakannoista hänen lautaselleen päätyy ahventa, kuhaa ja jonkin verran haukea ja silakkaa. Uhanalaisiksi katsottuja kaloja, kuten meritaimenta, Pääkkönen ei suuhunsa pane.
SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6163

Lainaus:
Kaupasta ei tahdo löytyä tuoreita silakkafileitä – ei isoja eikä pieniä.

 

No ei samaan tyyliin kuin kassilohta eli joka päivä, mutta kyllähän sitä löytyy jos silmänsä auki pitää. Esim tänään Cittarista saman päivän saalista 5,99€/kg. Itsekin filettä suosin silloin suht' harvoin kun silakkaa ostan, se kun on kokonaisena ikävän nopsaan pilautuva tai ainakin pehmenevä kalalaji. Ja fileestähän ne purkkisilakatkin pruukataan tehdä.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784
Silakat ovat nyt pienempiä kuin kolmekymmentä vuotta sitten, kertoo dosentti Marjut Rajasilta Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitokselta.

- Koko notkahti merkittävästi 1980-luvun lopulla. 80-luvun puolivälissä nelivuotias silakka oli keskimäärin 21-senttinen. Nyt se on 15-16 senttiä, eli pituudesta on lähtenyt neljännes.

Kalan rasvapitoisuus on Rajasillan mukaan muuttunut vielä roimemmin.

- Kutevan kalan rasvaprosentti oli 6-7 prosenttia vuonna 1987. Nyt rasvaprosentti on keskimäärin 2-3.

Silakan kutistuminen kertoo Rajasillan mukaan ravinnon niukkuudesta. Ravintoa on vähemmän, koska vuoden 1977 jälkeen Tanskan salmista ei ole tullut merkittävää suolavesipulssia Itämereen.

- Silakka on satsannut resurssejaan kasvun sijasta siihen, että pystyy lisääntymään joka vuosi. Itämeri on vaihteleva ympäristö, ja kalan täytyy sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014050618270778_uu.shtml?utm_source=leiki&utm_campaign=kontekstuaalinen&utm_medium=posari

Kiitos, myrskytuuli 10.-15.12.2014: Itämerellä on nyt onnen päivät!

Iltalehti on seurannut viime viikosta lähtien jännitysnäytelmää nimeltä suolapulssi - tuleeko se vai ei?

Tilanneseurantaan asiantuntevan apunsa on tarjonnut Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kai Myrberg. Häneltä saapui maanantaina aamupäivällä lyhyt ja ytimekäs sähköposti, johon mahtui kuitenkin ilouutinen:

 

- Kyllä nyt on Itämeren suolapulssi käynnissä!

 Jopa 22 promillea

Vielä viime viikolla ei ollut varmaa, saako makeasta ja hapettomasta vedestä kärsivä Itämeri kunnon tyrskyt kauan kaivattua suolaista, hapekasta vettä.

Nyt tutkija uskaltaa sanoa, että kyllä saa.

- Tämä on vähintään keskisuuri suolapulssi. Kokoluokka tarkentuu vasta myöhemmissä mittauksissa, mutta ehdottomasti kyseessä on suurin suolapulssi sitten vuoden 2003.

Silloin viimeksi Itämeri sai suuren suolapulssin, joka myllersi rehevöitymisestä kärsivää merta pohjamutia myöten.

Nyt Arkonan altaalta on Myrbergin mukaan mitattu jopa noin 22 promillen suolapitoisuuksia, mikä on ennätyksellinen lukema. Lupaavia mittaustuloksia on saatu niin suomalaisten kuin saksalaisten tutkimusryhmien taholta.

Tuulet kohdillaan

Suolapulssi toteutui otollisten tuuliolosuhteiden ansiosta. Ensin tuuli puhalsi vettä Itämereltä pois niin, että vedenpinta laski. Sen jälkeen lännestä päin pauhaava myrskytuuli toi suolaista vettä tilalle. Otsikon päiväys 10.-15.12. saattaa hyvinkin vielä muuttua, sillä hyvässä lykyssä suolapulssi pysyy yllä vielä päiviä.

- Sääennusteiden perusteella se saattaa jatkua ainakin vielä ensi sunnuntaille asti, Myrberg kertoo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121518929375_uu.shtml

Olisiko jatkossa silakat hieman isompia....?

unbiased
Liittynyt26.12.2010
Viestejä1863

Taas noita iltalehden juttuja. Silakan koko on pienentynyt ja rasvapitoisuus laskenut, koska kalastetaan liian pieniä silakoita. Nyt ovat hitaasti kasvavat vähärasvaiset silakat tulleet enemmistöksi, kun nopeasti kasvavien rasvaisten kalojen määrä on vähentynyt.

Tämä muuten on ongelma kaikessa kalastuksessa. Verkkojen silmäkokoa tulisi kasvattaa, jotta kalakannan perinnölliset ominaisuudet palautuisivat. Silakat ja muut ruokakalat on "jalostettu" hidaskavuisiksi kalastamalla nopeasti kasvavat kalat loppuun. Siksi suuria kaloja on vähän.

Pitäisi käydä tutkijalle tai paremminkin toimittajalle huomauttamassa, ettei suolavesi ole silakan ravintoa. Eiköhän tässäkin taas haeta tukea ilmaston lmpenemiselle.

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8640

Kovasti joudun kyttäämään kokonaisia silakoita. Nimittäin ovat edullisia ja maukkaita. Ovat edullisia siksi, että olen karaissut itseni käyttämään myös mädin ja maidin. Silakkalaatikkoa varten pitää olla aina suolasilakkaa saatavilla. Ja punajuurta etikassa. Tönkkösuolattu silakka säilyy nesteen alla vuosia. Lievä silakan rasvan härskiintyminen antaa silakkalaatikolle sille kuuluvan aromin.

Silakkalaatikon ohje. Viipaloituja perunoita ladotaan kerroksittain. Alimmaksi sipuliviipaleita. Kerrosten väliin suolasilakasta irrotettuja suikaleita ja sian kylkiviipaleita sekä ohuita sipuliviipaleita. Maustepippureita sinne tänne. Suolaa ei lisätä. Maitoon sekoitetaan munia ja hieman maissijauhoa ja ehkä eksoottisempaa maustettakin kuten currya maltilla. Osan maidosta voi korvata vaikka kanaliemellä. Kaadetaan esityksen sekaan. Nesteen tulee nousta yli viipaleitten. Uunitetaan 175 asteessa puhalluksella tai 200 asteessa ilman puhallusta. Etikkapunajuuri kuuluu silakkalaatikon oheen. Paras vuoka silakkalaatikolle on alumiininen. Lasivuoka polttaa lasin pintaan ällöttävän kuoren. Iso (5-7 henkeä) annos syntyy vajaassa tunnissa. Jos on kaveri kuorimassa ja viipaloimassa perunoita, puolittuu valmisteluaika. Perunoitten tulee olla kiinteätä mallia. Ei muusiperunoita. Muusiperunoilla tulee tunkkainen esitys.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

kuningas
Liittynyt10.12.2007
Viestejä1246
BCK

Kyllähän silakka ihan hyvää voi olla, mutta jotenkin vaan tökki maailman saastaisimmasta merestä peräisin oleva eväs, oli se sitten silakkaa tai kassilohta. Toisaalta edellisen kirjoittajan mainitsemat marinoidut broilerinriekaleetkaan eivät houkuttele nekään, ei maun eikä myöskään siksi, että kananpoikien lyhyt elämä lienee ankea.

Sinänsä ihan fiksu aloituskirjoitus. Tosiaankin terveyshyödyt voivat silti olla isommat. Ehkä tässä ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän ja muistin rajat tulevat vastaan: on helpompi kategorisoida yksittäisiä asioita hyvä-paha-akselilla (vältettäviin ja suositeltaviin tässä) kuin optimoida monimuuttujajärjestelmiä. 

Mihin tämä uskomus itämerestä saastaisimpana perustuu? Eikö välimeri, meksikonlahti ja intian valtameri ole paljon saastaisempia?

http://www.ibtimes.co.uk/world-oceans-day-2014-worlds-most-polluted-seas-revealed-1451638

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960
kuningas
BCK

Kyllähän silakka ihan hyvää voi olla, mutta jotenkin vaan tökki maailman saastaisimmasta merestä peräisin oleva eväs, oli se sitten silakkaa tai kassilohta.  

Mihin tämä uskomus itämerestä saastaisimpana perustuu? Eikö välimeri, meksikonlahti ja intian valtameri ole paljon saastaisempia?

http://www.ibtimes.co.uk/world-oceans-day-2014-worlds-most-polluted-seas-revealed-1451638

Jaa-a, enpä muista. Olen olettanut, että pitää paikkansa. Tuon sinun linkkisi perusteella voisi muokata tekstini muotoon "Kyllähän silakka ihan hyvää voi olla, mutta jotenkin vaan tökkii yhdestä maailman saastaisimmista meristä peräisin oleva eväs, oli se sitten silakkaa tai kassilohta. ", olihan tuossa linkissäsi Itämerikin mainittu, vaikka Välimerta tituleerattiin maailman mahdollisesti saastuneimmaksi mereksi.

Itämeri on myös yksi uhanalaisimmista meristä.   http://wwf.panda.org/what_we_do/where_we_work/baltic/

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784

Päivitetään.

Silakan terveysvaikutuksista hyötyvät eniten ne, joilla on kohonnut sydäntautiriski. Heillä silakan omega-3-rasvahappojen terveyshyödyt peittoavat selvästi kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen, dioksiinien ja PCB:n aiheuttamat riskit.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksesta.

 

...Vähäkin hyväksi

Keskimäärin suomalaiset söivät silakkaa eri muodoissa vain vähän, 1-2 grammaa päivässä. Tämä tarkoittaa yhtä silakka-ateriaa muutaman kuukauden välein. Jo näinkin vähäinen kalansyönti edistää sydänterveyttä

....Yli 50-vuotiaille

Itämeren silakan hyödyt ja mahdolliset riskit kohdistuvat tehdyn tutkimuksen mukaan eri käyttäjäryhmiin eri tavoin. Vastaavaa arviointia ei ole Suomessa aiemmin tehty.

Yli 50-vuotiailla naisilla ja varsinkin miehillä silakan terveyshyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat.

Suurimmat terveyshyödyt saadaan sydäntautiriskin ja sydänkuolleisuuden vähenemisestä, mutta myös aivohalvauksen riski pienenee merkittävästi.

http://www.iltalehti.fi/elintavat/2015050719644062_el.shtml

taucalm
Liittynyt3.9.2009
Viestejä7047

Asiaa pitäisi tarkastella siltä kantilta, että silakoita syödään muutaman kerran kuukaudessa. Jokapäiväisessä syönnissä haitat varmasti ylittää hyödyt.

 

Mikään kaupan valmiiksi maustettu ei houkuttele niiden sisältämien lisäaineiden, säilöntäaineiden ja arominvahventeiden vuoksi. Oikeat mausteet maksavat, mutta teollisuuden jätteet/oheistuotteet ovat lähes ilmaisia, tai ilmaisia ja tuovat samalla painoa, että myös säilyvyysajan pidennyksen ruuantuottajan paketteihin.  

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8640

Jos hakee itse silakkansa joko litkalla tai verkoilla, on aivan varmasti niin, että liikkumishyöty kompensoi dioksiinin haitan.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Yoken Suru
Liittynyt10.4.2015
Viestejä426

Luullakseni kala on melko herkkä elukka. Jos se pystyy elämään vedessä, sitä voi varmasti syödä, ainakin kohtuullisesti.

Itsestään kuolleet kalat eivät kelvanne ruuaksi.

ToriPas
Liittynyt1.3.2013
Viestejä67

Elän täällä saaristossa, syön päivittäin silakkaa eri muodoissaan ja niin ovat tehneet isäni ja isoisäni jne. ja käsittääkseni kukaan ei ole kuollut mihinkään vitun dioksiinimyrkytykseen. Isoisäni kuoli 88- vuotiaana matkalla brankun päivätansseihin moottoripyörän alle. Olen 100%: n varma siitä että kävelemällä esim. Mannerheimintietä pari kilometriä kirpeänä pakkasaamuna saa moninkertaisesti kaiken maailman dioksiineja mitä minä saan syömällä silakkaa noin 100g X 365 vuodessa.

Ja sanottakoon että minun syömäni silakkamäärät on pieniä verrattuna isoisäni syömään n. 500g/d

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto