Kirjoitukset avainsanalla ilmastonmuutos

Kaikkien panosta tarvitaan. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Kaikkien panosta tarvitaan. Kuva: Getty Images

Ilmastotyö kaipaa leveämpiä hartioita. Muuten on turha puhua talkoista.

Millä eväillä voi saada tiedenobelin? Vanhan viisauden mukaan tutkijan kannattaa keksiä jotain mullistavaa nuorena ja elää riittävän vanhaksi, niin tulee todennäköisimmin palkituksi.

Tämän vuoden Nobelin fysiikanpalkinto vahvistaa säännön. Se jaettiin tutkijoille, joiden havainnot ovat muuttaneet perusteellisesti vallitsevia käsityksiä ja johtaneet tieteen aivan uusille urille. Lisäksi kaikki kolme palkittua ovat varttuneen polven tiedeväkeä. Uraauurtava työ sai alkunsa kymmeniä vuosia sitten.

Fysiikanpalkinto ei voisi olla ajankohtaisempi. Nobelisteista kaksi mallinsi maapallon ilmakehää ja sen lämpenemisen luotettavaa ennustamista, kolmas kehitti mutkikkaiden järjestelmien teoriaa, joka sekin on lisännyt ymmärrystä ja tuonut järjestystä ilmakehän kaoottisuuteen. Havainnot ovat luoneet perustan tietämyksellemme maapallon ilmastosta ja siitä, miten ihminen siihen vaikuttaa.

Nobelistien havainnot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Ilmastoteoilla alkaa olla jo hoppu, jos lämpötilan nousu halutaan padota puoleentoista tai selvästi alle kahteen asteeseen. Maapallo on jo nyt lämmennyt yli asteen verran esiteollisesta ajasta, vuosista 1850–1900.

Tämän lehden ilmestyessä YK:n suuri ilmastokokous Glasgow’ssa on päättynyt – toivon mukaan hyvään tulokseen lässähdyksen sijaan. Ilmastokokoukset ovat vuoden tärkein tilaisuus, jossa valtiot voivat kertoa, kuinka ne aikovat puuttua lämpenemiseen. Nykytoimet eivät vielä riitä pysäyttämään lämpenemistä 1,5 asteeseen.

Maailmassa on noin pari sataa valtiota. Niistä vain kolmisenkymmentä on toistaiseksi vähentänyt päästöjään. Monen päästöt ovat päinvastoin kasvaneet.

Julkisesta keskustelusta saa helposti sen kuvan, ettei Suomi ole tehnyt eikä tee mitään. Olemme ilmastotoimissa takarivin taavi tai suorastaan nahjus!

Kaikkea muuta. Suomi on yksi niistä harvoista, jotka ovat vähentäneet päästöjään viimeisen viidentoista vuoden aikana. Nahjuksen sijaan olemme siis pikemminkin mallioppilaita. Moni maa voisi ottaa meistä mallia.

Tilastot kertovat, että Suomi on leikannut päästöjään lähes 40 prosenttia. Parempaan ovat pystyneet vain Tanska ja Iso-Britannia.

Talkoiden ideaan kuuluu, että kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat. Mitä leveämmät hartiat, sen parempi. Muuten on turha puhua ilmastotalkoista.

Kommentit (35)

Vierailija
2/35 | 

Meilläkin on työsarkaa vielä esimerkiksi kierrätyksen saralla. Muissa pohjoismaissa asuneena Suomen jätehuolto, vaikka hyvin toimiva, on jäänyt jälkeen ympäristöasioissa. Myös vanhemmat omakotitalot voisivat tehdä paljon erityisesti lämmityskulujen pienentämiseksi. Onneksi tästä on jo joitain avauksia valtiovallan puolelta, esim. öljylämmityksen vaihtoon liittyvien tukien muodossa.

https://www.omalaina.fi/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiina päästää eniten hiilidioksidia ilmakehään. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Kiina päästää eniten hiilidioksidia ilmakehään. Kuva: Getty Images

Päästöjätti alkaa ymmärtää, että tulevaisuuden äärisäät ovat jo täällä.

Mistä kesä 2021 tullaan muistamaan? Melkoisella varmuudella ainakin helteistä. Erilaisia lämpöennätyksiä mitattiin useita.

Suomessa hikoiltiin vuorokausikaupalla 30 asteen keleissä. Kesäkuukausien keskilämpötila oli 1900-luvulta alkavien tilastojen toiseksi lämpimin. Kuumempaa oli viimeksi vuonna 1937.

Lisää lienee luvassa. Kanadassa kärvisteltiin kolmena peräkkäisenä päivänä liki 50 asteen pätsissä. Kanadan superhelteet voivat ennakoida muutosta myös Pohjois-Eurooppaan. 40 asteen raja saattaa ennen pitkää rikkoutua Suomessakin. Nykyinen lämpöennätys 37,2 astetta mitattiin Joensuussa heinäkuussa 2010.

Polttavaa kuumuutta seurasivat monissa maissa sateet. Saksan ja Belgian rankkasateissa ja tulvissa sadat ihmiset saivat surmansa. Tuore tutkimus kytkee tuhotulvat ilmastonmuutokseen, joka lisää niiden todennäköisyyden 1,2–9-kertaiseksi.

Paljon pienemmälle huomiolle uutisoinnissa jäivät Kiinan tuhotulvat. Maan keskiosissa Zhengzhoun alueella satoi heinäkuussa kolmen päivän aikana lähes vuoden sademäärä. Noin 200 000 ihmistä evakuoitiin sateiden alta. Satoja menehtyi.

Kiina on erittäin herkkä ilmastonmuutosten vaikutuksille. Sen hiilidioksidipäästöt ovat myös maailman suurimmat, noin kolmannes kaikesta. Siksi Kiinan päästöjen vaikutus maapallon lämpötilaan ja sään ääri-ilmiöihin on merkittävä.

Science-lehden haastattelemien kiinalaistutkijoiden mukaan Kiinan johto on pikku hiljaa tunnustamassa kohtalonyhteyden. Maa ampuu omaan jalkaansa, jos se ei vähennä päästöjään. Hiilenpolton jyrkkä alasajo vaikuttaisi huomattavasti koko maailman ilmastotaseeseen ja -tasapainoon.

Elokuussa julkaistiin kansainvälisen ilmastopaneelin raportti ilmaston nykytilasta ja tulevaisuudesta. Se osoittaa selkeästi, mihin maailma on menossa, jos ilmastonmuutosta ei saada taltutettua. Raportti antaa maailmalle 30 vuotta aikaa sopeuttaa päästöt nieluihin.

Kiina on luvannut päästellä vuonna 2060 ilmakehään vain sen verran hiiltä, mitä se pystyy itse sitomaan ilmakehästä. Sitä sanotaan hiilineutraaliudeksi.

Päästöjätin pitäisi pystyä parempaan, nopeuttaa päästöjen leikkaamista. Näin voi tulkita rivien välistä ilmastoraportin viestiä Kiinalle. Ilman välittömiä päästövähennyksiä maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen tai edes kahteen ei ole mahdollista.

Kommentit (60)

Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: Getty Images

Tunnustan. Olen lihansyöjä tai ainakin sekaani. Kelpuutan niin broilerin kuin brokkolin, yhdessä ja erikseen. Melkein mikä tahansa lautaselle laitettu maistuu.

Uudissana sekaani on napattu Mika Remeksen, Mikko Takalan, Sami Rekolan ja Tommi Anttosen samannimisestä keittokirjasta, joka ilmestyi viime vuonna. Kirja antaa synninpäästön sekasyöjille ja opastaa pohtimaan ruoan hiilijalanjälkeä ja terveellisyyttä. Muutamalla sanalla: syömään fiksusti sekaisin. Kasviksia enemmän, lihaa vähemmän, mutta laadukasta ja kotimaista.

Vinkeille luulisi olevan kysyntää, sillä yli 90 prosenttia suomalaisista on edelleen sekasyöjiä eikä noudata mitään erityistä ruokavaliota. Yhä useampi pyrkii kuitenkin vähentämään lihansyöntiä. Suuri enemmistö nuorista aikoo tutkimusten mukaan syödä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja.

Monella motiivina on huoli ilmaston lämpenemisestä. Se, mitä sinä ja minä valitsemme lautaselle, vaikuttaa päästöihin.

Selitys löytyy pitkälti lihasta. Yli 70 prosenttia maailman viljapelloista on valjastettu tuottamaan rehua. Osalla peltoalasta voisi hyvin kasvattaa viljaa ihmisille eläimille syöttämisen sijasta.

Ilmastokeskustelun tuoksinassa osa ihmisistä ajattelee, että pitäisi tai saisi syödä vain kasviksia. Vähenisivätkö päästöt ja pelastuisiko pallo, jos vaihtaisimme kaikki kasvikunnan antimiin?

Kyllä ja ei. Elintarviketieteilijät julkaisivat muutama vuosi sitten arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä laskelman , jossa oletetaan, että koko Yhdysvaltain väestö siirtyisi kasvisruokavalioon. Lopputulema yllättää. Hiilidioksipäästöt vähenevät, mutta vain puolet siitä, mitä lihantuotantoon kuluu.

Syitä odotuksia kehnompaan päästövähennykseen löytyy kaksi. Iso osa rehusta syntyy muun viljelyn sivutuotteena eikä rohmua peltoalaa muulta. Myös päästöjä aiheuttavan keinolannoituksen tarve kasvaa, koska eläinten myötä katoaa luonnonlanta.

Äärimmäisistä käytännöistä on harvoin pitkän päälle iloa. Ilmasto ja siinä samassa kansanterveys hyötyvät todennäköisesti enemmän, jos useampi sekaani skarppaa omaa syömistään.

Ihminen on biologialtaan omnivori, kaikkiruokainen. Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään kohtuullisen määrän lihaa ja kalaa, mutta ei suinkaan joka päivä. Suositaan tolkkua.

Kommentit (43)

Vierailija
1/43 | 

Tässä on viitattu tutkimukseen, joka jo osoitettu sysi-virheelliseksi. Samoin unohdetaan täysin eläinten hyvinvointikysymys ja etiikka. Olipa pohjanoteeraus Tiede-lehdeltä.

Vierailija
2/43 | 

Lukema tutkimuksessa on kylläkin 29-70%, eikä vähättelevästi "vain puolet", joka senkin luulisi olevan jo aika merkittävä määrä. Toisekseen tutkimus korostaa kasvisruokavalion terveydellisiä puolia ja siitä aiheutuvia säästöjä yhteiskunnalle, jotka nekin ovat erittäin merkittäviä. Eikö tämän tiedon valossa se todellinen "Tolkun ruokavalio" olisi oikeastaan se täysin kasvipohjainen ruokavalio, eikä lihansyönnin puolustelu? 

Sivuhuomiona vielä, että ne peltoalat, joissa nyt viljellään rehua voitaisiin kääntää myös metsiksi tms. villialueiksi joilla ehkäistäisiin lajikatoa ja luotaisiin hiilinieluja.

Keinolannoittaminen ja monokulttuuri on taas asia erikseen, ne pitäisi korvata permakulttuurilla. Ja jälleen luonto- & ilmasto kiittäisi.

Tässä vielä linkki itse tutkimukseen: https://www.pnas.org/content/113/15/4146?fbclid=IwAR2hTIcVz-DpH6lnGUMTLK... (olisiko Tiede-lehdeltä odotettavaa kirjoittaa viitattavat tutkimukset esiin?)

Anu Hame
4/43 | 

Tulee fiilis, että tässä oli tarkoitus kirjoittaa kasvisvoittoisemman ruokavalion puolesta, mutta kirjoittaja epäonnistui. Tekstin sävy ja sisältövalinnat saavat sen vaikuttamaan lihansyönnin puolustelulta. Esimerkkeinä valittu tutkimus ja sen tulosten valikoitu referointi sekä tekstin toiseksi viimeinen, tärkeä lause, jonka olisi voinut kirjoittaa vaihtoehtoisesti tähän tyyliin: Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään monipuolisesti kasvikunnan tuotteita ja lisäksi satunnaisemmin lihaa ja kalaa – eikä maitotuotteille löydy edes sijaa osana ihmisen kehityshistoriaa.

Vierailija
5/43 | 

Ketogeeninen ruokavalio voi olla epilepsiaa sairastaville ihmisille elämää muuttava kokemus. Se on myös erittäin tehokas hoitomuoto muissa neurologisissa häiriöissä, ja mielialaa vakauttava lääkitys on vähemmän tarpeen sen käytön aikana, sanovat asiantuntijat, kuten tohtori David Perlmutter Omahan yliopiston Nebraskan lääketieteellisestä keskuksesta (UNMC).
Hyvin laadittu ketoosisuunnitelma koostuu pääasiassa tai kokonaan rasvoista, mukaan lukien tyydyttymättömät öljyt, kuten oliiviöljy; kohtuulliset proteiinilähteet; vähähiilihydraattiset vihannekset, jotka sisältävät runsaasti kuitua, mikä sisältää lehtivihanneksia, kuten pinaattia, mutta ei muita asioita - esimerkiksi hedelmiä - ja mikä tärkeintä: MCT-ÖLJY!

https://www.etlehti.fi/blogit/haaveilija/ketogeeninen-ruokavalio-ja-laih...

boris thompson
14/43 | 

Well, I think a person should eat everything because excluding humans God has created everything in this world for humans if somebody is sick then it's another thing. And to see and check this that everything is working properly busy your self into some workout that will surely cover you and your diets. in the same way if your car is malfunctioning and you want someone to cover your problem then just type cheap towing near me on your mobile and every thing will be cover in an orderly manner.

https://rapidnyctowing.com/

Joensuuhun nousi viime vuonna 14-kerroksinen puutalo. Kuva: <span class="photographer">Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto</span>
Joensuuhun nousi viime vuonna 14-kerroksinen puutalo. Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto

Ilmasto on hyvä syy suosia puurakentamista.

Paikallisjuna lähestyy Pasilan asemaa. Kohta avautuu näkymä Helsingin sydämeen.

Paitsi, ettei avaudu. Maiseman peittää jättiläismäinen valkea muuri, Tripla. Rakennuskolossiin kuuluu kauppakeskus, toimistotorneja, asuntoja, hotelli ja pysäköintilaitos. Kokonaisuus vastaa kymmentä Eduskuntataloa.

Massiivinen on myös elementteihin uponnut betonimäärä: 200 000 kuutiota. Päälle 20 00 tonnia betonirautaa ja 4 900 terästä.

Tämä on vasta alkua. Triplan viereen nousee tornitalojen keskittymä. Yhdeksästä tornista korkein kurottaa 180 metriin. Betonia, totta kai.

Sanotaan, että kauneus asuu silmässä, mutta Triplaa katsellessa sitä on vaikea mieltää. Kaupunki saa näyttää kaupungilta, mutta miksi sen pitää olla betoninen digiboksi?

Raskaat ja betoniset elementtitalot edustavat muotia, joka sai alkunsa 1970-luvulla. Siksi enemmistö suomalaisista asuu kerrostalossa, usein entiselle pellolle rakennetussa. Ei ole ollut valinnan varaa, ei ainakaan tähän asti. Rakennusyhtiöt ovat päättäneet puolestamme.

Tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista asuisi betonilaatikon sijaan puutalossa, jos saisi valita rakennusmateriaalin. Perusteita on monta, tuoreimpana ilmastopäästöt.

Perinteinen betonirakentaminen kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja ja tuottaa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Teräsbetonin ja sementin valmistus aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän päästöjä kuin paljon parjattu lentoliikenne. Uudet rakennukset tehdään pääosin betonista, eikä kukaan tiedä niiden hiilijalanjälkeä. Tripla ei tee poikkeusta.

Puu on toista maata. Se nielee hiiltä. Jokainen puukuutio sitoo ainakin tonnin hiilidioksidia. Mitä kauemmin rakennusta käytetään, sitä pidempään hiili pysyy poissa ilmakehästä. Puutalo voi olla hiilivarasto vuosikymmeniä tai jopa vuosi-satoja.

Puurakenteet säilyttävät hiilen elävää puuta vakaammin. Metsän hiilinielu ei ole ikuinen. Puukin kuolee aikanaan ja luovuttaa hiilensä.

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kotimaisen sahatavaran kulutus on lähes puolittunut, koska Suomessa on siirrytty rakentamaan pientalojen sijasta betonitorneja. Mikään ei periaatteessa estä tekemästä torneja puusta. Joensuuhun nousi vuosi sitten 14-kerroksinen puutalo. Sen osiin sitoutuu 1 600 tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa 700 henkilöauton vuotuista päästöä.

Kyse on valinnoista. Ilmasto on hyvä syy suosia puurakentamista.

Kommentit (5)

concrete contractor colorado s...
4/5 | 

It’s an extremely amazing powerful resource that you’re offering and you just provide it away cost free!! I that can compare with discovering websites ones understand the particular in providing you with fantastic learning resource for zero cost. We truly dearly loved examining this blog. Have fun here!
<a href="https://www.springsconcretepros.com">Concrete Contractors Colorado Springs Co</a>

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat