Kirjoitukset avainsanalla Aivot

Epäily tuottaa olennaisia kysymyksiä. Kuva: Shutterstock

Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.

Vanhan väitteen mukaan ihminen käyttää vain kymmentä prosenttia aivokapasiteetistaan. Muu osa keskusyksiköstä vetää jatkuvasti lonkkaa.

Hölynpölyä. Ajatus kymmenen prosentin aivotehosta on myytti, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen.

Myytistä hyötyvät elämänhallintakonsultit ja työelämävalmentajat. Sinussa on käyttämättömiä voimavaroja. Löydä sisäinen teräsmiehesi!

Jo pelkkä terve kaupunkilaisjärki sanoo, että energiaa tuhlailemalla ei pitkälle pötkitä. Luonnonvalinta karsii pois tarpeettomat ominaisuudet. Miksi evoluutio olisi tuottanut 90-prosenttisesti turhan elimen?

Lukuisat tieteelliset havainnot osoittavat, että väite lepää hataralla pohjalla. Asiaa on selvitetty muuan muassa aivokuvista. Ne paljastavat, ettei ihmisten aivoista löydy alueita, jotka olisivat kokonaan toimettomina. Aina jossain vilkkuu.

Aivot eivät lepää edes unessa. Yöllä ne tekevät välttämättömiä huoltotöitä: lajittelevat, arkistoivat, tankkaavat ja siivoavat tietoa.

Hyvä tiede murtaa myyttejä ja vakiintuneita viisauksia. Sen tehtävä on haastaa, raastaa ja kyseenalaistaa. Jos hyvin käy, tuloksena on entistä tarkempia vastauksia asetettuihin kysymyksiin. Joskus vallitseva totuus osoittautuu vanhentuneeksi. Silloin poksautellaan samppanjapulloja.

Kaikkein olennaisinta on epäily, kysyminen. Se on tieteessä paljon tärkeämpää kuin aukoton varmuus.

Erityisen kriittisesti kannattaa suhtautua viisauksiin, jotka lupaavat helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Kasvisruokaan siirtymistä tarjotaan ratkaisuksi pahenevaan ilmastonmuutokseen. Kun lihansyönti loppuu, kasvihuonekaasupäästöt romahtavat, kuuluu oletus. Karjankasvatus selittää ison osan ihmisen tuottamista päästöistä. Eläimille tuotetaan isot määrät rehua.

Mitä seuraisi, jos kaikki alkaisivat vegaaneiksi? Tietoa löytyy vähän, väitteitä sitäkin enemmän.

Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät asiaa. Tulokset julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-lehti. Jos liittovaltion kaikki 320 miljoonaa asukasta kääntyisivät vegaaneiksi ilmastonmuutoksen takia, maatalouden kokonaispäästöt vähenisivät vain kolmanneksen nykyisestä.

Selityksiä löytyy. Osa tuotetusta rehusta syntyy nykyisin muun kasvinviljelyn sivutuotteena. Jos karjasta luovuttaisiin, loppuisi myös lanta, ja pelloille pitäisi levittää enemmän keinolannoitteita.

Jos jokin asia kuulostaa liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta.

Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta, Tieteen lukijat!

Kommentit (2)

Kaapelijehu
Liittynyt13.4.2009
Viestejä384

Entä mikä pointti tuossa on? Eikö 1/3 pudotus maatalouden päästöissä ole  kuitenkin aika paljon? 

Kaapelijehu

Hope75
Liittynyt26.6.2017
Viestejä10

Jos ei usko evoluutioon leimataan "tietämättömäksi hölmöksi". Myös evoluutio lepää hataralla pohjalla, kun raaputtaa pintaa syvenmältä. Jos muuta väittää, ei tiedä asiasta riittävästi. Peräänkuulutan todisteita evoluutiosta, ei oletuksia. Mutta eihän näin saa sanoa.
Siteeraus artikkelista:"Hyvä tiede murtaa myyttejä ja vakiintuneita viisauksia. Sen tehtävä on haastaa, raastaa ja kyseenalaistaa. Jos hyvin käy, tuloksena on entistä tarkempia vastauksia asetettuihin kysymyksiin. Joskus vallitseva totuus osoittautuu vanhentuneeksi. Silloin poksautellaan samppanjapulloja. Kaikkein olennaisinta on epäily, kysyminen. Se on tieteessä paljon tärkeämpää kuin aukoton varmuus." Tämä ei tunnu koskevan evoluutiota.

Mitä tärkeämpi päätös, sitä enemmän käyttöä tunteilla. Kuva: Shutterstock

Ihminen ei ole järin rationaalinen eläin.

Tampereelta kuuluu kummia. Tampereen uuden yliopiston nimeksi on tulossa Tampereen yliopisto. Uusi uljas opinahjo syntyy, kun perinteikäs yliopisto ja teknillinen yliopisto yhdistyvät.

Vielä huhtikuussa nimeksi ilmoitettiin Tampereen uusi yliopisto eli Tampere New University. Valinta kohtasi kritiikkiä.

Takinkäännöksen jälkeen on toinen ääni kellossa. Tamperelainen Aamulehti kiitti yliopistopomoja järkipäätöksestä.

Valtio-omisteinen Fortum joutui puolestaan median ja poliitikkojen ankaraan myllytykseen, kun se kertoi aikeistaan hankkia miljardikaupalla saksalaisen Uniper- energiayhtiön. Uniper tekee sähköä paljolti hiilellä ja kaasulla. Paheellisen saksalaisen hiilivoiman ostaminen tuomittiin raskaaksi virheeksi – ellei suorastaan järjettömäksi.

Järki on hyvä lyömäase. Se, joka luopuu järjestä, voi kaiken toivon heittää.

Järkipuheen taustalla on vanha ajatus tunteiden ja järjen vastakkainasettelusta. Tunteet on saatava kuriin, jotta elämä ei menisi aivan järjettömäksi.

Ajatuksessa ei ole oikeasti päätä eikä häntää. Päätöksentekoon tarvitaan molempia. Mitä tarkemmin aivoja ja päätöksentekoa tutkitaan, sitä erottamattomammaksi järjen ja tunteen liitto paljastuu.

Ihminen ei ole pohjimmiltaan järin rationaalinen eläin. Puhdas järkeily on harvinaista, samoin umpirationaaliset ihmiset. Valtaosa päätöksistämme syntyy tunteiden vallassa ja takamustuntumalla. Sen fiinimpi nimi on intuitio.

Perstuntuma on evoluution peruja. Esivanhempiemme piti silmänräpäyksessä päättää, mitkä asiat olivat vaarallisia. Ne, jotka tulkitsivat uhan oikein, jäivät henkiin ja siirsivät taipumuksen jälkeläisilleen. Jahkailleet analyytikot joutuivat petojen suihin.

Autokauppa on klassinen esimerkki tunnepäätöksestä. Valitsemme menopelin tunteella ja perustelemme sen jälkikäteen järjellä. Ei ole sattumaa, että autolehtiä luetaan ahkerimmin, kun kaupat on jo tehty.

Miksei järki riitä? Simppeleistä ongelmista sel

viää hyvin silkalla järkeilyllä, mutta isoissa päätöksissä muuttujia on yksinkertaisesti liikaa. Järkemme kyykkäisi alkuunsa, jos joutuisimme toimimaan pelkästään sen varassa.

Kaikki tärkeät päätökset koskevat tulevaisuutta, ja siksi koko päätöksentekotilanne on sumea. Pelkillä faktojen keräilyllä ja järkeilyllä ei välttämättä synny oikeaa ratkaisua.

Mitä merkittävämpi päätös, sitä suurempi valta kannattaa antaa tunteille ja intuitiolle. Silloin virheiden ja nahkapäätösten riski pienenee.

Tunnekuohuja kannattaa välttää. Järki luistaa paremmin hyvällä tuulella.

Hyviä päätöksiä Tieteen lukijat!

Kommentit (1)

Kaapelijehu
Liittynyt13.4.2009
Viestejä384

Nimenomaan tiede on aina edustanut sitä näkemystä, että väittämä on arvokas vain kun se perustuu tosiasioille tai hyville järkeville perusteille. Politiikassa tämä näkyy siten, että itselle epämieluisat tosiasiat yritetään aina mitätöidä väittämällä niitä tunteiksi ja mieluisia asioita sitten kutsutaan järjeksi. 

Tiedemaailman ulkopuolisessa maailmassa taloudellista hyötyä kutsutaan yleensä järjeksi ja hyödyttömyyttä tunteeksi. Tosiasiassa tässä ei ole mitään mieltä, koska ahneuskin on pelkkä tunne.

Kaapelijehu

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto