Eläköön moniosaajat

Parhaat spesialistit kypsyvät generalisteista.

Kouluissa ja kodeissa on vietetty kesäkuussa valmistujaisjuhlia. Luultavasti yleisin kysymys opintonsa päättäneelle nuorelle on: mitä aiot tehdä tulevaisuudessa?

Ei hätää, vaikka et tietäisi, mikä sinusta tulee isona. Kaikki eivät tiedä sitä vielä viisikymppisenäkään. Ihmisen kiinnostuksen kohteet ja arvostukset voivat muuttua moneen kertaan elämän aikana. Se on ihan normaalia, suorastaan tavoiteltavaa.

Ongelmia aiheuttaa ympäröivä yhteiskunta, joka painaa kaasua. Se prässää nuoria etenemään koulutus- ja uraputkessa entistä suunnitelmallisemmin, ripeämmin ja tehokkaammin. Mitä aiemmin päätät ja erikoistut johonkin, sen parempi. Valinta pitää tehdä jo peruskoulun yläluokilla, viimeistään lukiossa. Arvaan, että aika moni nuori joutuu valitsemaan polkunsa liian aikaisin, ennen kuin hänelle on syntynyt ymmärrys omista kyvyistä, vahvuuksista tai edes itsestä.

On myös toinen tie, hitaan ja näennäisen päämäärättömän etenemisen ja kirjavien kokeilujen tie. Se voi lopulta johtaa kapeaa uraputkea osuvampaan ammatinvalintaan ja parempaan itsetuntemukseen sekä luoviin tekoihin, joista hyötyvät niin yksilö kuin yhteiskunta.

Yhdysvaltalainen tiedetoimittaja ja bestseller-kirjailija David Epstein perehtyi lukuisten tunnettujen urheilijoiden, kirjailijoiden, muusikoiden, keksijöiden ja tieteentekijöiden elämänpolkuihin ja löysi yhden yhteisen nimittäjän. Harva oli päätynyt huipulle varhaisen erikoistumisen tai päämäärätietoisen harkinnan kautta. Monet maailmanluokan saavutukset olivat syntyneet enimmäkseen haahuilun ja uteliaiden kokeilujen seurauksena.

Pari esimerkkiä. Tennisässä Roger Federer ei panostanut lapsena lajiharjoitteluun. Hän ei kuulunut huippuvalmennettaviin vaan harrasti pitkälle teini-ikään asti tenniksen rinnalla uintia, painia, sulkapalloa, jalkapalloa ja rullalautailua. Vanhempien neuvosta hän ei ottanut yhtä lajia liian vakavasti. Supertähti puhkesi kukkaan vasta vanhemmalla iällä.

Samanlainen tausta löytyy Maryam Mirzakhanilta. Hän haaveili nuorena muun muassa kirjailijan urasta, mutta toisin kävi. Mirzakhanista tuli Stanfordin yliopiston matematiikan professori ja ensimmäinen sekä toistaiseksi ainoa nainen, jolle on myönnetty Fieldsin mitali. Tätä alan arvostetuinta tunnustusta kutsutaan usein matematiikan Nobel-palkinnoksi.

David Epsteinin viesti on lohdullinen. Nykyisessä muutosten maailmassa tarvitaan monipuolisia osaajia eli generalisteja. Heistä kypsyvät myös parhaat spesialistit.