Hirvi ei hikeenny hirvikärpäsistä. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Hirvi ei hikeenny hirvikärpäsistä. Kuva: Getty Images

Hirveästi riesaa

Tapaan metsälenkillä vanhan tutun. Ensin se kopsahtaa niskaan. Seuraavaksi se yrittää ryömiä niskavillojen suojiin. Ilkiö pureekin, jos en ehdi ajoissa hätistää sitä pois. Hiivatin hirvikärpänen!

En taida olla ainoa, jonka niskaa kutittaa joka syksy. Hirvikärpänen käy hanakasti kiinni ihmisiin. Se luulee isoa liikkuvaa hahmoa hirveksi, joka on Suomessa hyönteisen luontainen isäntäeläin.

Ihmisen karvoihin erehtynyt kärpäsressu on pulassa. Se pudottaa siipensä. Ilman niitä ei voi lentää. Otus tippuu maahan ja kuolee.

Jos yhtään lohduttaa, hirvillä on paljon tukalampaa kuin meillä. Yhdessä hirvessä voi loisia jopa 20 000 hirvikärpästä, vähimmilläänkin yli 800. Keskimäärin hirvisonneilla on 10 600, hirvilehmillä 3 500 ja vasoilla 1 700 hirvikärpästä turkissaan, havaittiin taannoin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Hirvi ei ihmisten lailla vaivaa päätään kiusalaisilla. Ei ole aikaa. Sillä on luonnossa paljon muutakin mietittävää – kuten se, miten pysyä hengissä.

Hirvikärpänen edustaa luonnossa enemmistöä. Suurin osa maailman eliölajeista on nimittäin loisia, jotka käyttävät hyväkseen muita. Niistä monet ovat myös lukumäärältään runsaita, esimerkiksi hyttyset.

Tämän huomaa harvinaisen selvästi suomalaisessa metsässä. Alkukesästä saapuvat hyttyset ja perässä tulevat punkit, paarmat, polttiaiset ja mäkärät. Syksyllä hätistellään hirvikärpäsiä.

Loisiminen on luonnollista, ja se kannattaa. Suuret hirvikärpäsparvet kuppaavat yhdestä hirvestä melkoisen määrän verta, jotta ne voisivat lisääntyä tehokkaasti.

Jos aihe yhtään kiinnostaa, kannattaa tutustua Tiede Luontoon kolumneja kirjoittavan evoluutiobiologin Tuomas Aivelon mainioon kirjaan Loputtomat loiset (Like 2018).

Vaikka loisiminen on luonnollista, ainakin meidän ihmisten on vaikea suhtautua ihoon tarraaviin hirvikärpäsiin tyynesti. Kannattaa ottaa mallia hirveltä. Kärsivällisyys on valttia loisen uhrille. Raapimisesta ei seuraa mitään hyvää.

Rauhallisia sieniretkiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat