Taju siitä, miten olemme tähän tulleet, on heikentynyt. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Taju siitä, miten olemme tähän tulleet, on heikentynyt. Kuva: Getty Images

Se, joka ei ymmärrä menneisyyttä, joutuu elämään sen uudelleen.

Ukraina ei ole maa, vaan historian oikusta syntynyt keinotekoinen kokonaisuus, joten sillä ei ole oikeutta olemassaoloon. Ukrainalaiset ja venäläiset ovat aina kuuluneet yhteen, ja siksi Ukrainan pyristely Moskovan valtaa vastaan on pyhäinhäväistys. On aika palauttaa veljeskansa äiti-Venäjän syliin.

Suunnilleen näin Vladimir Putin selitti helmikuussa hyökkäystä Ukrainaan. Perusteet ovat hölynpölyä. Putin oikoo ja yksinkertaistaa mennyttä mielivaltaisesti oikeuttaakseen sotatoimia. Hän ei ole ensimmäinen itsevaltias, joka niin tekee. Valtaapitävät ovat aina muokanneet historiaa omiin tarpeisiinsa.

Sota asettuu toiseen valoon, jos yhtään tuntee alueen historiaa. Menneisyyteen mahtuu niin paljon käänteitä ja epäjatkuvuuksia, että puheet luontaisesta paluusta äiti-Venäjän yhteyteen voi unohtaa.

Monia konflikteja yhdistää se, että ne liittyvät tavalla tai toisella historian käyttöön – joko sen hyväksikäyttöön, vääristelyyn tai sivuuttamiseen.

Valitettavasti ihmisten ymmärrys historiasta ja sen hienojakoisuudesta on heikentymässä. Olemme entistä helpoimmin hölynpölyn vietävissä. Tutkijat puhuvat historiattomuudesta: ymmärrys siitä, mistä ja miten olemme tulleet siihen, missä tänään olemme, on pikemminkin vähenemässä kuin lisääntymässä.

Seuraukset voivat olla yllättäviä. Jos historian ymmärrys rapisee, rapisee myös Suomen turvallisuuspoliittinen asema, muistuttaa Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Eero Kitunen Kleio-lehdessä. Jos emme hahmota Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa emmekä Ruotsin kansainvälisten suhteiden historiaa, edellytyksemme tehdä yhteistyötä länsinaapurin kanssa vaikeutuvat.

Tietämyksessä onkin toivomisen varaa. Olimme yli 600 vuotta osa Ruotsia, mutta aikakausi on suomalaisille melko tuntematon.

Kovin hyvin ei mene naapurissakaan. Tuiki tavalliset sivistyneet ruotsalaiset kummastelevat usein suomalaisten sujuvaa ruotsin kielen taitoa. Johtuisiko siitä, että Suomen osuus Ruotsin historiasta on karsittu pois ruotsalaisista koulukirjoista? Opetus keskittyy vuoden 1809 jälkeiseen aikaan, jolloin Suomi oli jo osa Venäjän keisarikuntaa.

Jotain tarttis tehdä, mutta mitä? Aloitetaan koulusta. Vaikka historia auttaa hahmottamaan maailmaa, se ei näy arvostuksessa. Opetusta on karsittu.

Historian opiskelu alkaa yleensä viidenneltä ja päättyy peruskoulun kahdeksannelle luokalle. Monissa maissa oppiaine tulee tutuksi jo ensimmäisillä luokilla. Lukion uudistuksessa pakollisten historian kurssien määrä väheni entisestään.

Haloo koulupäättäjät – se, joka ei ymmärrä historiaa, joutuu elämään sen uudelleen.

Kommentit (8)

OanLena
14/8 | 

I admire how all of the the students put lots of detail into the intros of there writings. According https://essaypay.com/ just because of the extra detail in the beginning i was hooked on and i am not even writing at that level yet, i´m also no college admission officer

Käyttäjä28834
Liittynyt4.5.2022
Viestejä2
15/8 | 

If you're considering purchasing a standing desk, you should make sure you understand how to get the most out of it before you get started.
Some people find working at a standing desk uncomfortable, to begin with, and end up giving up too soon. Putting in the time to make your standing desk work for you is absolutely worth it at the end of the day. There are plenty of benefits of standing desks, and you should notice at least some of these right away once you purchase a standing desk. 
https://www.fezibo.com/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla